Kunpa valosi löytäisi

Joskus vuosia sitten tein pienen kirjasen Armon hetkiä. Sain ilokseni kuulla, että sitä luetaan esimerkiksi aamupalan yhteydessä saattelemaan tulevaan päivään. Tämä nyt esiin laittamani runo on jo 1990 -luvulta. Kirjasessani yhdistin runoni Jeesuksen sanoihin siitä miten hän on elämän valkeus. Tämä sama runo oli myös Perussanoman vuonna 2003 julkaisemassa kirjassa.

Erikoista on myös se, etten yhtäkkiä muista edes ainoan virallisen julkaisuni nimeä, enkä myöskään mihin olen loput kirjat laittanut. Olisikohan kirjan nimi ollut Kuin pieni lähde? Minulla oli uupumusta jo tuolloin, vaikka vielä olinkin vuosia työelämässä. Koin myös pettymysten ja epäonnistumisten jakson, enkä pystynyt ehkä iloitsemaan kaikesta pienestä arkisesta hyvästä läheisten parissa, mistä nyt toivon mukaan osaan iloita. Ja ehkä ajatukseni olivat liikaa kiinni nimenomaan tekemisissäni, tekemättä jättämisissäni ja epäonnistumisissani.

On suuri ilo huomata, että kaiken keskellä on voinut jakaa ympärilleen ”pisaroita” virkistämään elämän arjessa. Nyt minulla on aikaa huolehtia itsestäni ja kirjoitella tai taiteilla ihan vaan omaksi ilokseni. Kuvasin artikkeliini nuo kaksi sivua kirjasestani Armon hetkiä. Mikään ei estäisi minua toteuttamasta myöskään uusia kirjahankkeita.

Ceta Lehtniemi

 

Tietoa kirjoittajasta

cetalena

Olen eläkkeellä oleva hammaslääkäri. Kesäisin vietän aikaa saaristossa. Arkielämä ja läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä, Kristillinen usko asettuu tähän kokonaisuuteen luontevalla tavalla.

2 kommenttia artikkeliin ”Kunpa valosi löytäisi”

  1. Kirjasi nimi on todella ”Kuin pieni lähde”. Se on minulla tässä kädessäni. Yksi runoistasi on juuri sen niminen. Kaunis kirja.

    Kirjoitit: ”—ehkä ajatukseni olivat liikaa kiinni nimenomaan tekemisissäni, tekemättä jättämisissäni ja epäonnistumisissani.”. Niin helposti käy. Ja kuitenkin ajatuksemme tulisi olla kiinni, siinä, mitä Jeesus on tehnyt puolestamme. Hän on tiennyt kaiken, ja Hän on sovittanut kaiken. Mikään ei muuta tätä tosiasiaa. Ei tekeminen eikä tekemättä jättäminen. Joten kaiken menneen saa jättää taakse, ja katsoa eteenpäin. Hän on uskon alkaja ja täyttäjä.

    Eräs ystävä lähetti minulle rohkaisuksi seuraavan jakeen:
    Jesaja 41:13 Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, tartun sinun oikeaan käteesi, minä sanon sinulle: ”Älä pelkää, minä autan sinua”.

    Tuli mieleeni laittaa tämä sinullekin.

Kommentointi on suljettu.