IPCC:n uusi kauhuskenaario

Kirjoitus pdf-muodossa IPCC_uusi_kauhuskenaario.antti.lehtniemi

 

Ilmaston ”katastrofaalinen” lämpeneminen 1,5 Celsiusasteella ?? 3.11.2018, Antti Lehtniemi

 

Media pelottelee meitä joka päivä 1,5 asteen lämpenemisellä.  Nyt on ”viimeinen hetki” tarttua toimiin, jotta maapallo ei tuhoudu ”ennen näkemättömään” kuumuuteen. Sitä ei tälläkään kertaa kerrota, että tämä ”tuho” perustuu samoihin tietokoneilla ajettaviin ilmastomalleihin kuin kaikki aikaisemmatkin kauhukuvat. Näitä uhkakuvia on toistuvasti jouduttu siirtämään kauemmas tulevaisuuteen, kun uhka on antanut odottaa itseään.  Vaikuttaa siltä, että viimeisin raportti on laadittu suljettujen ovien takana jossain kasinossa, ja lähdetty pelitermin ”all-in” mukaiseen ”kaikki pelimerkit pöydälle” viimeiseen taistoon. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat uhkakuvat on kaivettu uudestaan esille.

Meille ei myöskään kerrota, ettei yksikään tietokonemalli ole toimiva (1): on kulunut jo yli 20 vuotta, jolloin lämpötila on ollut satelliitti- ja ilmapallomittausten mukaan tasainen, vaikka hiilidioksidipäästöt kasvavat kaiken aikaa. JOS hiilidioksidi olisi, kuten IPCC ja tietokonemallien alkuehdot olettavat, tärkein ilmaston lämpötilaan vaikuttava tekijä ja siinä ihmiskunnan päästöjen osuus (joka on sitä paitsi vain luokkaa 4% – 5% koko CO2:sta) voimakkain tekijä, eikö lämpötilan pitäisi edelleenkin jatkaa kasvuaan samassa suhteessa ?  Vertaus: automaattivaihteisen auton nopeus riippuu kaasupolkimen asennosta, jolloin poljinta painamalla nopeus kasvaa. Hiilidioksidin suhteen on kulunut yli 20 vuoden jakso, jolloin ”kaasuvaijeri” on ollut poikki: nopeus, lämpötila, ei kasva, vaikka pakoputkesta tupruaa yhä enemmän. Olisiko hiilidioksidin syyttelyssä pohdintatauon paikka?

 

Miksi 1,5 asteen lämpeneminen olisi nyt katastrofi?

1000-luvulla oli jopa 4 astetta nykyistä korkeampi lämpötila, mikä loi ihanteellisen maailman. Tuolloin viini kasvoi Skotlannissa, pohjoisnapa saattoi olla kesäisin sula, Grönlannissa viljeltiin vehnää, viikingit purjehtivat Amerikkaan ja Alaskassa kasvoi kookkaita havupuita. (2) Näitä runkoja on nyt paljastunut minijääkauden jään sulamisen alta, ja radiohiiliajoitus antaa niiden iäksi vain 1000-1400 vuotta.

 

Kumpi on vaarallisempaa, lämpeneminen vai kylmeneminen?

Vuosien 1750 – 1850 välillä maapalloa kohtasi minijääkausi, Maunderin minimi. Oliko tuolloinen 2 asteen jäähtyminen hyväksi? Eipä ollut! 1750-luvulla kolmasosa suomalaisista kuoli nälkään, viluun ja tauteihin, kun satoa ei saatu useaan vuoteen. 1860-luvulla 200.000 suomalaista kuoli kolmen vuoden aikana samasta syystä. Ranskan vallankumouksen aikaan Seine-joki jäätyi talvella koko matkaltaan suistoonsa saakka.  (3) Edellä mainitut asiat ovat historiallisia, luotettavasti dokumentoituja. Vieläpä itse IPCC todistaa näiden lämpötilojen olemassaolon vuoden 1990 raportissaan, josta on kuva liitteenä. Tämän kuvan perusteella on hyvä kysyä, miksi nykyinen lämpeneminen todellakin olisi jonkinlainen ongelma. Lämpökausista maapallon kasvit ja eläimet ihminen mukaan lukien ovat selvinneet erittäin hyvin. Kylmät jaksot, etenkin jääkaudet ovat olleet aina kaikille tuhoisia.

 

Miksi hiilestä pitää luopua, vaikka CO2 ei ole saaste?

Olemmeko aivan varmoja, että poistamalla ilmakehästä ihmiskunnan 4%:n CO2-päästöt, maapallon lämpötila pysyy tasaisena ja kaikki IPCC:n tutkijoiden median välityksellä kertomat uhkakuvat estyvät? Alla olevan kuvan esittämä luontainen vaihtelu hieman yli 1000 vuoden ajalta viittaa siihen, ettei näin ole asian laita. Ilmastonmuutos on varmasti totta: maapallon ilmasto on aina muuttunut ja tulee jatkossakin niin tekemään. Maamme laulun mukaista lämpötilan ”tasaisuutta” (’ei laaksoa ei kukkulaa’) ei ihminen pysty aikaansaamaan, vaikka lopettaisi kertaheitolla kaikki omat päästönsä. Ilmasto muuttuu kaoottisten lakiensa mukaan arvaamattomastikin. Maapallon kiertorata, auringon muutokset, kosminen säteily, tulivuoret, mannerlaattatektoniikka, kosmiset katastrofit – nämä ovat hiilidioksidiin verrattuna paljon voimakkaampia ilmastoon vaikuttavia tekijöitä, joihin ihminen ei pysty mitenkään vaikuttamaan. (4)

 

Mitä saamme / saammeko mitään aikaan satsaamalla tuhansia miljardeja hiilettömyyteen?

Fossiiliset polttoaineet täytyy toki pitkällä tähtäimellä korvata muilla energialähteillä. Mutta nopea radikaali ja erittäin kallis käänne arveluttaa.  Tähän mennessä fossiilisten käyttö ja päästöt ovat vain kasvaneet sitä enemmän, mitä enemmän uusiutuvaa aurinko- ja tuulivoimaa on otettu käyttöön. Esimerkkinä tästä toimii Saksan katastrofiksi (5) osoittautunut ”Energiewende”: Tanskan jälkeen Euroopan toiseksi kallein sähkö ja suurimmat päästöt, koska ruskohiilen käyttöä lisätään uusiutuvien suhteessa. Hiilenvastaiseen politiikkaan uhratuilla miljardeilla olisi saatu aikaan uusien energialähteiden nopeampaa kehitystä: fuusiovoima, pienreaktorit, thorium-voimalat, vulkaaninen lämpö ym, nykyisten tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi. Kaikkeen eivät rahat riitä, joten olisiko tässä priorisoinnin paikka? Mitä muita, hiilidioksidia tärkeämpiä, ihmisen vaikutettavissa olevia pitkän tähtäimen uhkia ja ongelmia löytyy?

Jos ihmiskunnan tulevaisuudesta aiotaan tosissaan huolehtia ilman ideologisia värityksiä, tässä esitettyihin kysymyksiin olisi syytä tarttua ennakkoluulottomasti.

Kuva: IPCC:n vuoden 1990 raportin kuvio ajalta ennen ”lätkämailakäyrää”.

Viitteet:   

1.  https://science.house.gov/sites/republicans.science.house.gov/files/documents/HHRG-115-SY-WState-JChristy-20170329.pdf

2.  http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203718-alaskan-jaatyneet-puut

3. https://archive.org/stream/frenchrevolutio06taingoog#page/n12/mode/2up

4.  J P Lunkka: Maapallon ilmastohistoria

5. Rupert Darwall: Green tyranny (2017), s.143-