Olen tekemässä uutta ja aavistuksen erilaista painosta jo joitain vuosia sitten tekemästäni pikkukirjasesta. Oikeastaan olen matkalla, ja minulla on kirjasestani jo e-kirja mukana. Siitä otin leikekuvia ja kirjoitan jotain. Kirja mahtuu pieneen kirjekuoreen. Siinä on kierrekiinnitys, joten se avautuu kivasti.
Näitä yllä olevia raamatunjakeita olen rakastanut kovin. Kun on palannut jostain sielujen paimenen ja kaitsijan tykö, niin on turvassa. Ja vielä saa ottaa vastaan vakuutuksen, että Kristus on ottanut hoivaansa. Samalla, kun olen siirtänyt tekstejä ja kuvia uuteen kirjaseen, olen painanut mieleeni jälleen näiden jakeiden sanomaa.
Usein olemme kuin orpoja, särjettyjä ja jollakin tavoin eksyksissä. Kristus on Henkensä kautta meitä sillä tavoin läsnä, ettemme muserru, ja tiedämme ettei meitä hylätä, emmekä jää yksin. Nyt saamme luottaa sanaan; joskus perillä kaikki on kirkasta ja näkyvää edessämme. Saamme olla Kristusta aivan uudella tavalla lähellä.
Tässä on kaiken rakkauden, huolenpidon, anteeksiannon ja toivon perusta. Saamme lapsen tavoin uskoa, ja kasvaa Kristuksen tuntemisessa.
Ceta Lehtniemi