Joulutervehdykseni

Lämmin joulutervehdykseni kaikille lukijoilleni. Pidetään hyvää huolta niin itsestämme kuin läheisistämme. Muistetaan Jumalan rakkautta ja hyvyyttä meitä ihmisiä kohtaan. On niin paljon kaunista ja hyvää, paljon mistä voi olla kiitollinen.
Tiedän, että moni muistaa erilaisin tavoin itselleen vieraita ihmisiä. Tähän tarjoutuu juuri jouluna paljon erilaisia mahdollisuuksia. Silti moni on aivan yksin. Muistetaan heitä rukouksin. Tahdon muistaa myös heitä, joilla on kaipaus sydämessä. Joulu tuo mieleen niin herkästi heitä, jotka ovat poissa. Toivon, että joulun lämpö ja lohtu löytäisi jokaiseen sydämeen. Ceta

Tietoa kirjoittajasta

cetalena

Olen eläkkeellä oleva hammaslääkäri. Kesäisin vietän aikaa saaristossa. Arkielämä ja läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä, Kristillinen usko asettuu tähän kokonaisuuteen luontevalla tavalla.

2 kommenttia artikkeliin ”Joulutervehdykseni”

  1. Kiitos, Keijo! Ajattelin laittaa tuon Luuk. 2. luvun jouluevankeliumin raamatunjakeisiin 23. tai 24. päivä. Ihanaa tuo miten avasit tekstiä viestissäsi. Ei jouluevankeliumi ole koskaan loppuun kaluttu. Jeesus itse on se Hyvä Paimen, joka ottaa pois maailman synnin. Hän itse on lammasten paimen. Kyllä on puhuttelevaa ja koskettavaa, että Jumalan ilmoitus Vapahtajasta tuli paimenille. Monet taiteilijat ovat kuvanneet Jeesusta paimenena, ja jopa pieni karitsa käsivarrellaan tai olallaan. Seurakuntien paimentenkin tulisi huolehtia laumastaan. Hebr. 2:14 ja 15 kertovat Jeesuksen tehtävästä Vapahtajana, ja koska lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, …
    Olen omassa mielessäni lähestynyt joulun sanomaa hiljalleen päivä päivältä. Hiljentyminen on ollut jotenkin hyvää tekevää. Keijo, kiitos myös kiitoksista. On tuntunut hyvältä mukana olosi ja kaikkinainen rohkaisusi.

  2. Hei, kiitos Ceta aivan upeasta ja puhuttelevasta kuvasta ja lohdullisista teksteistä kuvan alla! Kiitos myös useista hyvistä, rohkaisevista ja rakentavista teksteistä blogissasi jälleen kuluneenkin vuoden aikana!
    Perheessämme on perinteenä ollut, että luetaan Jouluaattona tuttu evankeliumin teksti Luuk. 2- luvusta. Teksti on varsin tuttu. On tullut miettineeksi, että onko se jo niin tuttu, että se on ikään kuin loppuun kaluttu. Vieläkö tutut sanat saavat löytävät sydämeen ja sykähdyttävät? Jotenkin itseäni alkoi puhutella se että Jumalan ilmoitus enkelien välityksellä tuli paimenille. Paimenia pidettiin sivistymättöminä ja epäluotettavina eikä heitä arvostettu. Erään Raamatun tutkijan mukaan heitä ei edes oikeudessa hyväksytty todistajiksi, niin epäluotettavina heitä pidettiin. Fariseusten ja lainopettajien silmissä heitä katsottiin karsaasti, koska eivät mm. ammattinsa vuoksi pystyneet pitämään sapattia kaiken taiteen sääntöjen mukaan. Näille Jumalan valtavin ilmoitus tuli. Taivas kosketti maata, ikuisuus aikaa. Ei siis ihme, että paimenet peljästyivät, olihan se täysin ennen kuulumatonta.
    Hän ilmestyy pahoille, varkaille, pettureille, syntisille, epäluotettaville, mitan täyttämättömille jne..Ja mikä oli se sanoma? Teille on syntynyt Vapahtaja. Ei ensi sijassa mikään moraalin ja etiikan edustaja eikä ensi sijassa esikuvakaan, vaan Vapahtaja. Jotenkin tämä jälleen puhutteli. Ja eihän hän voi olla vapahtaja muille kuin syntisille ja mitan täyttämättömille, jotka eivät täytä mittaa Jumalan, ei ihmisten eikä omissakaan silmissä. Tämä on Jumalan toiminnan periaate edelleen. Sitä se oli Jeesuksen maanpäällisen vaelluksen aikana. Hän etsiytyi syntisten luo ja asettui ateriayhteyteen heidän kanssaan. Hän samastui niin syntiseen ihmiseen, että hänet tehtiin synniksi ( 2.Kor. 5:21) ja Jesaja. 53:ssa todetaan: ” Hän oli kipujen mies ja sairauden tuttava”.

    Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa ja uutta armon vuotta! t. Keijo

Kommentointi on suljettu.