Koorahin kapina –kaksi eri käsitystä
Dr Owuorin opetus vertailussa omaan artikkeliini
Oikea hengellinen pappeus -Koorahin kapina
Ceta Lehtniemi
Kun puhun hengellisestä pappeudesta, tarkoitan sitä millä perustalla Kristukseen uskova henkilö lähestyy Jumalaa Isänä. Tähän kokonaisuuteen liittyy niin arjen elämä johdatuksineen sekä armossa ja anteeksiantamuksessa eläminen. Yksi osa tätä hengellistä pappeutta on esirukous ja palvelu.
Ymmärrän siis asian hyvin laajana, koska kuitenkin on niin, että kaikki hengelliset aarteet ovat kätketyt Kristuksessa. Ei ole kasvua, pyhitystä tai palvelua missään Hänen ulkopuolellaan. Muistamme Joh. 15 viinipuu-vertauksen. Ilman Jeesusta, yhteyttä Häneen, emme voi mitään tehdä.
Koorahin kapinasta kerrotaan 4 Moos. 16 luvussa. Olennaista on jo heti alkuun todeta, että Koorah kuului niihin leeviläisiin, joilla oli tiettyjä tehtäviä liittyen ilmestysmajan esineiden hoitoon ja muihin toimiin. Kuitenkin Aaron oli ylimmäinen pappi ja siihen tehtävään Jumalan asettama ja vihkimä. Vain Aaron saattoi mm. mennä kerran vuodessa kaikkein pyhimpään suorittamaan uhrin kansan syntien sovittamiseksi. Hän varmasti suoritti arkana ja kunnioittaen tehtävänsä Jumalan kasvojen edessä ja läsnäolossa.
Aaron oli esikuva Kristuksen pappeudesta Siinain liiton aikana. Kuitenkin toisin kuin jo Aabrahamin kohtaama Melkisedek, josta sanotaan, ettei hänellä ole isää eikä äitiä, eikä sukuluetteloa. Hänen elinpäivillään ei ole alkua eikä loppua. Aaron oli leeviläistä sukua ja hän oli ihminen, eikä siis samassa mielessä verrattavissa ikuiseen Jumalan Pojan pappeuteen kuin Melkisedek.
Kristus on Jumalan asettama välimies ja myös itse uhri, virheetön karitsa. Hän on kertakaikkinen uhri syntiemme tähden annettu ristin kuolemaan. Meille avautuu vain näin yhteys Isään ja mahdollisuus elämään Jumalan lapsena. Tähän liittyy hengellinen pappeus, jonka minä ymmärrän siis varsin laajana ja arkisenakin asiana aseman ja tehtävän pyhyydestä huolimatta.
Yhteys Pyhään Jumalaan, Isään, toteutui konkreettisella tavalla, kun esirippu temppelin kaikkein pyhimpään repesi Jeesuksen ristinkuoleman yhteydessä. Ilmestysmajassakin tämä kaikkein pyhin osa kuvasi Pyhän Jumalan läsnäoloa. Tässä pyhimmässä osassa säilytettiin liitonarkki, jossa oli lain taulut. Kansi oli armoistuin.
Kristus on yhä tälläkin hetkellä Ylimmäinen Pappimme Isän oikealla puolella kirkkaudessa. Pyhä Henki on lahjoitettu, lähetetty, sisimpäämme, jotta voimme elää Jumalan lapsina ja hengellisessä pappeudessa tässä maailmassa. Ilman, että Kristus on kaikessa välimiehemme, ei ole millään mitään todellista hengellistä elämää. Kristus on myös esikoinen ja Hänessä meillä on iankaikkinen elämä. Hän on ylösnousemus ja elämä.
–
Koorah ja 250 ylhäistä miestä kapinoivat
4 Moos. 16:3: Ja he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: ’Jo riittää! Koko seurakunta, he kaikki, ovat pyhät, ja Herra on heidän keskellänsä. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yli?’
Tässä kohden ajattelen Moosesta edustamassa lakia ja sitä Jumalan läsnäolon kirkkautta ja pyhyyttä, mitä lain saamiseen jo liittyi. Aaron edustaa uhrilakia ja ylimmäisen papin palvelua, välimiestä Jumalan kasvojen edessä. Tuohon edellä olevaan viittaa mielestäni Mooseksen vastaus Koorahille: ”Huomenna Herra ilmoittaa, kuka on hänen omansa ja kuka on pyhä ja kenen hän sallii käydä tykönsä.”
Kysymys on siitä, kuka on oikea pappi palvelemassa Herraa. Kuka on Herran oma? Koorah joukkoineen vaati itselleen pappeutta ilman välimiestä. Se ei katsonut tarvitsevansa Aaronin ylimmäisen papin erikoistehtävää, mikä on esikuva Kristuksen tehtävästä.
Jae 11: ”Niin siis sinä ja koko sinun joukkosi käytte kapinoimaan Herraa vastaan; sillä mikä on Aaron, että te häntä vastaan napisette.” Koorahin kapina oli itse Pyhää Jumalaa ja Hänen säädöksiään vastaan. Se ei viime kädessä kohdistunut ihmiseen.
Jae 13 osoittaa selvästi, että kuitenkin maalliset siunaukset olivat kapinoitsijoille ne tärkeimmät asiat. Tämä tuntuu erityisen järkyttävältä. Eikö todellinen Jumalan ja Hänen tahtonsa tunteminen ollutkaan merkityksellisintä?
Hiilipannut. Koorahin joukolla oli omat hiilipannunsa, Aaronilla omansa. Niissä oli tuli ja suitsuketta. Ulkonaisesti tapahtui sama palvelu Herran edessä.
Jae 19: Eksytykseen vedetään aina muita mukaan
Herran kirkkaus näkyi koko seurakunnalle. Koorah oli nimittäin koonnut koko seurakunnan ilmestysmajan ovelle Moosesta ja Aaronia vastaan. Onko tämän kapinan erityispiirteenä vetää siihen mukaan suuria joukkoja? Vain tuolloinko näin tapahtuu vai vielä nyt?
Jumala ei mieltynyt Koorahin tuleen ja omavaltaiseen palveluun, vaan tahtoi tuhota Koorahin ja kaikki nämä Koorahiin liittyneet ihmiset.
Jae 21: Erottautukaa
Mooseksen ja Aaronin tuli erottautua näistä Herraa vastaan asettautuneista.
Jae 22: Oikea pappeus -esirukous
Erottautumista seurasi esirukous. Mooses ja Aaron rukoilivat, että Jumala säästäisi kansan, seurakunnan.
Jakeet 24 ja 26: Tehtävä varoittaa: ”Lähtekää” ”Siirtykää pois”
Esirukousta seurasi konkreettinen varoittaminen. Seurakuntaa kehotettiin jättämään Koorah ja hänelle uskolliset korkeat johtajat. Kansan tuli siirtyä pois heidän lähettyviltään.
Jae 33: Koorah ja 250 miestä suistuivat tuonelaan.
Myöhemmin mainitaan 4 Moos. 26:10:ssä, että ”Heistä tuli varoitusmerkki”. Hiilipannut taottiin uuteen muotoon alttarin ohuiksi päällyslevyiksi muistuttamaan ja varoittamaan väärästä pappeudesta, joka vie iäiseen tuhoon.
Mooseksen 4 luvun 16 loppujakeet muistuttavat myös vielä siitä, että koko kansa oli yhä tämänkin tapahtuman jälkeen kapinassa Pyhää Jumalaa vastaan ja tarvitsi sovituksen välttyäkseen Jumalan tuomiolta. Kansan syntien sovituksen toimitti tässä Aaron ylimmäisenä pappina Jumalan säätämällä tavalla.
Tämä kaikki on kertomassa siitä vakavasta asiasta, että tarvitsemme Jeesusta välimieheksi, uhriksi, syntiemme sovittajaksi, iankaikkisen elämän lahjoittajaksi. Jos kristinuskon nimissä jotain muuta sanotaan, kyse on Koorahin kapinasta. Mieleeni tulee tässä yhteydessä liberaaliteologia silloin, kun se hylkää uskon hengellisen perustan, mutta pitää kiinni monista kristinuskon harjoitukseen liittyvistä käytännöistä. Se huolehtii myös paljolti ajallisista arvoista ja unohtaa sen mikä on iankaikkista. Äärikarismaattisuudesta löytyy lukuisia esimerkkejä ihmisen korottamisesta.
Myös voi käydä niin, että sanotaan useassa kohtaa niin oikein, että on vaikea erottaa totuutta ja vääryyttä toisistaan. Kuitenkin henki tai tapa lähestyä Jumalaa on ihmislähtöistä eikä perustu syvimmiltään Kristuksen työhön. Tällöinkin on kyse samasta asiasta, Kristuksen työn hylkäämisestä ainoana perustana. Hänessä, ja vain Hänessä, olemme otolliset Pyhälle Jumalalle.
Hiilipannut taottiin alttarin päällystykseksi
4 Moos. 16:40: … muistuttamaan israelilaisille, ettei kukaan syrjäinen, joka ei ole Aaronin sukua, lähestyisi polttamaan suitsuketta Herran edessä, niin ettei hänen kävisi samoin kuin Koorahin ja hänen joukkonsa…
–
Nyt me olemme valittua sukua ja pappeja
1 Piet. 2:9-10: Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen ”ette olleet kansa”, mutta nyt olette ”Jumalan kansa”, jotka ennen ”ette olleet armahdetut”, mutta nyt ”olette armahdetut.”
Me Isän pikkuiset, aivan arkiset ihmiset saamme lähestyä Pyhää Jumalaa kaikissa tarpeissamme. Se on käsittämätöntä. ”Teillä on voitelu Pyhältä”, sanoo Johannes kirjeessään tavallisista kristityistä (1 Joh. 2:20). Nyt siis mielestäni voimme yksin Kristuksen työn tähden sanoa ”Koko seurakunta, he kaikki, ovat pyhät, ja Herra on heidän keskellänsä…” (4 Moos. 16). Tämä pyhyys on luonnollisesti Kristuksen pyhyyttä saviastioissa, ja voitelu tarkoittaa Pyhän Hengen lahjaa. Ei ole muulla tavoin voideltuja kristittyjä, vaikka tehtävät ja taustat ovatkin erilaiset. Kyse on Jumalan lahjasta ja armosta. Yksikään Kristukseen uskova ei ole syrjäinen, vaan on päässyt lähelle. Ylimmäinen pappimme on itse Jeesus Kristus, josta sanotaan: …nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan? (Hepr. 7:11)
Heprealaiskirjeessä todetaan luvussa 8:1-2: …meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa, tehdäkseen pappispalvelusta kaikkeinpyhimmässä, siinä oikeassa majassa, jonka on rakentanut Herra eikä ihminen. Ja hiukan myöhemmin voimme lukea jakeista 11-12: Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään sanoen: ’Tunne Herra’; sillä he kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut. Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä.”
Nyt elämme aikaa, jolloin on voimassa yleinen hengellinen pappeus. Se toteutuu ainoastaan Jeesuksen sovitusuhrin perusteella. Ennen ”ette olleet armahdetut”, mutta nyt ”olette armahdetut”. Ymmärrätte, että en tällä asetu lainkaan niitä vastaan, joille on annettu seurakunnassa johtajuus ja kaitsijan tehtävät. Päinvastoin rukoilen heidän puolestaan. Silti asetun heitä vastaan, jotka tänä aikana julistavat olevansa erityisellä tavalla Jumalan voitelemia ja Jumalan profeettoja. Samoin näen lukuisten juutalaisten tapojen esiin nousun täällä maassamme kristinuskon perustaa hämärtävänä seikkana.
Sekä seurakuntana että yksityisinä kristittyinä saamme rukoilla itsemme, toistemme ja läheistemme puolesta. Saamme kiittää ja opimme ymmärtämään armon merkitystä. Voimme pyytää johdatusta kaikkeen, että saisimme kulkea Jeesuksen askelissa. Opimme tuntemaan Kristusta ja tahdomme juurtua Häneen. Mistäpä oppisimme Häntä tuntemaan niin kuin Raamatusta? Tämä meille on säilytetty, ettemme asettaisi itse valittua jumalanpalvelusta Jumalan omien säädöksien edelle.
Raamatussa onkin rukouksesta hyvin paljon, erityisesti läheisestä Taivaalliselle Isälle osoitetusta rukouksesta. Sana ”Abba” on tämä Pyhän Hengen osoittama läheinen kutsumanimi Jumalalle, jonka turvissa uskallamme vuodattaa koko sydämemme kivut, huolet ja surut käsivarsille, joka voi ne kantaa. Myös ilo ja kiitollisuus täyttää usein mielemme, ja voimme itseksemme kiittää Isäämme niin levätessämme kuin työtä tehdessämme.
Koorahin kapina
Dr Owuor
Owuor kertoo itsestään näin hänen tehtäväänsä ja kiertueitaan mainostavalla sivulla :
”HERRA on puhunut kanssani tänään. Haluan kuulijoidenne tietävän, että HERRA on puhunut kanssani viime yönä. HERRA JUMALA, taivaan JUMALA, koko taivaiden Luoja, ylimpien taivaiden, korkeimpien taivaiden ja koko maailman Luoja, JUMALA SHAMMAH, Joka on koko maailmankaikkeuden Luoja, Israelin Luoja, JUMALA EL OLAM, HÄN, Joka on valinnut Jerusalemin HÄNEN kaupungikseen, JUMALA ELYON, Kaikkein korkein JUMALA, HÄN puhui kanssani viime yönä hyvin valtavassa keskustelussa.”
Lyhyet lainaukset Owourin opetuksesta, johon on liite lopussa:
JUMALAN VIHA KAPINAA VASTAAN
OPETUS SEURAKUNNALLE
”Silloin Mooses, JUMALAN ääni, määräsi koko Israelin kansan erottautumaan
Koorahista ja hänen joukostaan. Tähän erottautumiseen kuului myös, että israelilaisten tuli erottautua kaikesta, mikä kuului Koorahille ja hänen joukolleen, jotta kuuliainen Israelin kansa ei ikinä perisi kirousta. Mooses tiesi liiankin hyvin, että suuri kirous oli pian kohtaava niitä, jotka uskaltavat kilpailla JUMALAN Profeetan kanssa ja yrittävät tehdä itsensä hänen vertaisekseen.”
Aaronin lehteen puhjennut sauva Owuorin kirjoituksen mukaan
”Silloin HERRA kuuli heidät ja lähetti tappavan VITSAUKSEN, joka tappoi vielä
useita tuhansia Koorahin tyyppisiä KAPINOITSIJOITA lisää. Tämä jätti pysyvät jalanjäljet JUMALAN ankarasta luonteesta jokaista kohtaan, joka yrittää kilpailla, tehdä itsensä HÄNEN Profeettansa vertaiseksi tai vihastuttaa häntä. Se osoittaa edelleen, että aina, kun HERRA lähettää HÄNEN Profeettansa, tuo kutsumustehtävä on suoritettava HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ. Tätä seuraavat tapahtumat selvästi osoittavat, että HERRA ei lopeta kanssasi ennen kuin HÄN on lopullisesti sulkenut tapauksen. Tällä tavalla HERRA myöhemmin antoi julkisen ilmoituksen Aaronin pappeuden hyväksymisestä. Tämä oli lisähyväksyntä Mooseksen johdolle, koska hän oli nimittänyt Aaronin. ”
”KUKAAN, ja toistan, KUKAAN EI tuosta päivästä lähtien enää koskaan uskaltanut kiistää HERRAN Profeetan sanoja. Eikä tuosta päivästä lähtien kenenkään myöskään olisi mahdollista yrittää millään tavalla tai missään muodossa tehdä itsestään samanveroista HERRAN voimallisen Profeetan kanssa. ”
DR OWUORIN KIRJOITUKSEN VERTAILUA OMAAN AJATTELUUNI
Dr Owuor ei käsitellyt aihetta lainkaan Kristuksen työn ja Häneen viittaavien esikuvien kautta. Tämä itseään Herran profeetaksi nimittävä mies kirjoitti ehdottomasta tottelevaisuudesta profeettaa kohtaan, tässä tapauksessa juuri Moosesta kohtaan. Minä puolestani näin olennaisena asiana juuri sen, ettei mikään ihmisestä lähtöisin oleva asetu väliin tai välimieheksi, kun on kyse otollisuudesta Jumalan edessä. Kyse on uskomme keskuksesta, Kristuksen sovitustyöstä puolestamme. Vain Jeesus Kristus on ylipappimme ja välimiehemme. Myös Aaronin sauvan versomisen näen viittaavan Jeesuksen Kristuksen ylimmäispapilliseen tehtävään.
Oikeaa profetiaa voimme lukea Uudesta Testamentista esimerkiksi Luukas 1: 67-75: Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen: ”Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta – niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta – pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat, tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa, sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme; suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.
Oikea profetia ja opetus avaa Raamatun ilmoitusta ja osoittaa meille Kristusta ja hänen sovitustyötään. Se saattaa sisältää kehotusta ja lohdutusta Raamatun mukaan, mutta siinä ei ole mitään ristiriitaista kirjallisen ilmoituksen eli Raamatun kanssa. Sen lisäksi on ymmärrettävä, että juuri Johannes oli viimeinen Vanhan Testamentin profeettojen kaltainen profeetta. Emme voi sanoa kuten Owour: ”…aina, kun HERRA lähettää HÄNEN Profeettansa, tuo kutsumustehtävä on suoritettava HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ.” Vanhan Testamentin profeettoihin verrattavia profeettoja emme odota omaan aikaamme saapuviksi.
Jeesus oli myös toki profeetta, mutta aivan eri tavalla. Hänhän on koko Raamatun keskus, profetian täyttymys ja koko kristillisen uskomme ydin. Owuorin opetus on ainakin tässä lainaamassani kohdin täysin irrallaan Raamatun keskeisestä sanomasta, ja se vie ihmisen korostamiseen sen sijaan, että se veisi Jeesuksen ristin ymmärtämiseen. Owourin sanat korottavat hyvin usein häntä itseään erityisenä Herran profeettana, jota olisi kuultava tänä aikana. Ja sanojensa tueksi hän kertoo, että ”Herra on puhunut kanssani”.
Dr Owour vertaa itseään Eliaaksi, joka on saanut tehtäväkseen julistaa parannusta ennen Jeesuksen toista tulemista. Kuuntelin hänen puheitaan, ja koin niissä kehotusta parannukseen omasta mielestäni sellaisella kovalla tavalla, joka vie ihmisen omaan työhön ja yrittämiseen, kenties myös ahdistukseen. Kuitenkin juuri Jumalan armo tekee meissä hyvää työtään ja lahjoittaa hedelmää. Owuorin julistuksessa on lukuisia äärikarismaattisia oppeja, joita en itse hyväksy lainkaan. Meidän ei tule olla ensisijaisesti kuuliaisia nykyajan profeetoille, jotka ovat vain vajavaisia ihmisiä. Heidän opetustaan on syytä arvioida ja arvostellakin. Parempi on pyrkiä olemaan kuuliaisia Jumalan sanalle.
Ceta Lehtniemi
Viitteitä:
Herran profeetaksi itseään kutsuvan Dr Owuorin palvelutyö ja kiertueet:
http://www.repentfinland.fi/sisalto/profetia-h%C3%A4lytys-2322015-historiallinen-her%C3%A4tys-ja-massiivisia-parantumisia-tulossa
Koorahin kapina ja Aaronin versonnut sauva (Dr David Owuor): http://www.repentfinland.fi/sites/default/files/tiedostot/Koorahin%20kapina.pdf
Juhani Aitomaa kirjoittaa Dr Owuorista täällä: http://www.kristitynfoorumi.fi/pdf/0414.pdf
Hei Marke! Kiva kuulla sinusta ja siitä että olet käynyt sivuillani. Vapauteen Kristus on meidät vapauttanut elämään armosta.
Kiitos Ceta,oli hyvä lukea arviointisi ko profeetan opetuksista.Olen joitain hänen videoitaan katsellut.Se itse profeetan korottaminen oli vierasta .Ja ne ihmeet.Minäkin kävin jo pienentämässä pitkän hameenhelman halkoa.Siunausta.
Hei! Kiitos mielenkiinnosta. Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa olkoon kuitenkin se aivan kaikkein tärkein asia. Siunaten Ceta
jos profeetta ei koroita herran pyhiä käskyjä ja ei teroita että ne ovat tänä päivänä yhtä pyhät kuin ainamyös sapattikäsky on pyhä kuka muutti sapatin sunnuntaiks paavin valta miksi profeetta ei puhu tästä paavi on antikristus muuttaa ajat ja lain ovuor ei paljasta totuutta kyllä tosi profeetta tietää totuuden eikä ylimalkaisia asioita kyllä nuo tiedetäänmitä hän sanoo ei uutta
Kiitos, Keijo! Tulostin myös osan Owuorin kirjoituksista. Puhtaus seurakunnassa -kirjoituksessa sanotaan mm. näin ”Se pelastus, jonka HERRA armollisesti paljasti ristillä, oli pohjimmiltaan tarkoitettu juurruttamaan seurakuntaan lujuus kuuliaisuuteen ja valppauteen tuon taivaallisen armon JUMALAN uuden lain täyttämiseksi.” Jo aloitusotsakkeeseen liitetään lause: ”Ja johtuen iankaikkisesta kalleudestaan hengellinen puhtaus tänä päivänä edelleen erottuu vartioituna kalliopohjana jolle kristillinen pelastus alunperin asetettiin Golgatan ristillä.” Lakia tuo on pohjimmiltaan, ja ihmisen suoritusta, vaikka mainitaan risti ja Herra. Kyse on mielestäni myös ihan yleisuskonnollisuudesta, etenkin juuri hyvin tunteikas ja vetoava puhetyyli, asu ja muut elementit.
Room.3:24:…ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,… Moni Raamatun kohta kertoo siitä miten armo kasvattaa hedelmää. Valvomisemme on usein juuri siinä, että pysymme tässä armon evankeliumissa. Mutta tiedän, että kova puhe viimeisen seurakunnan puhdistautumisesta on saamassa yhä enemmän valtaa. Siinä on taustalla ajatus, ettei Kristus voi tulla ennen tällaista seurakunnan erityistä valmistusta.
Olisi harjaannuttava tunnistamaan missä hengessä Owuor puhuu ja kirjoittaa. Owuor todella antaa itsestään viitteitä siitä, että hän on Elia. Juhani Aitomaa myös mainitsi tästä. Itse en löytänyt täsmällistä kohtaa, pari viitettä kyllä. Jeesus itse sanoo, että Johannes Kastaja oli Vanhan Testamentin ilmoittama Elia. On ollut aikoja, jolloin on keskitytty opettamaan pyhityksestä. Siinä vain niin helposti mennään ihmisen omaan suorittamiseen, eikä nojata Kristuksen ansioihin. Owour menee vielä pyhitysliikettäkin paljon, paljon pidemmälle.
Ouwuorin kirjotuksiin olen itsekin eri yhteyksissä tullut hieman tutustuneeksi ja jotkut ovat kovasti vakuuttuneet siitä, että hän on aito Herran profeetta ja oikealla asialla. Luin tämän arvioisi hänen toiminnastaan ja allekirjoitan kyllä täysin noi sinun tekeämäsi havainnot. Mielenkiintoista mm. noissa julkisuuden kuvissa, joissa hän esiintyy. Niissähän useissa näkyy taustalla tuollainen valtava pyörremyrskyä kuvaava ilmiö. Sillä lienee yksi tavoite saada vakuuttavuutta, uskottavuutta, arvovaltaa ja tiettyä kunnioitusta sanomalleen ja sille, että nyt on kyseessä erityinen henkiö ja viesti: ”miettikää kaksi kertaa, ennen kuin alatte arvioida puhumattakaan kyseenalaistaa”. Profeetta Eliahan otettiin mm. tuulispäässä taivaaseen, joten lieneekö tältäkin osin jotakin viittausta ja halua samastua Elian toimintaan. Tosin profeetta Elian kohdalla Jumala ei ollut myrskyssä, maanjäristyksessä eikä tulessa, vaan hiljaisessa tuulen huminassa. Siis ulkonaisesti kovin vähäpätöisissä ja mitättömissä puitteissa. Ja sitähän Risti ja evankeliumikin on, suuruus kätkeytyy pieneen. Ja kyseinen. sanoma ja siihen keskittyminen Ouwuorin toiminnasta lähes täysin puuttuu. Elia itse joutui peittämään omat kasvonsa viittaansa. Ja näin kai se lienee edelleen Jumalan toimintaperiaatteena olevan, että siinä ihminen vähenee ja joutuu peittämään kasvonsa, jotta Kristuksen kasvot ja suuruus voisi kirkastua.
Myös itselleni tuli vaikutelma Owuorin artikkelia lukiessani ja joitakin videopätkiä katsellessani, että siinä on leimaa antavaa tietty kovuus ja pelottavuus, itsevarmuus ja ehdottomuus. Luin juuri Matteuksen evankeliumin loppulukuja joissa Jeesus puhuu mm. lopunajoista ja kehottaa valvomaan. Siinä hän varoittaa mm. vääristä profeetoista ja opettajista, joiden toiminnassa on leimaa antavaa juuri tuollainen valtava itsevarmuus ja erilaiset ihmeet, tunnusteot ja voimateot. Hän nimen omaan kieltää menemästä heidän perässään. Kyllä tässä väkisin tulee ajatelleeksi ja saa rukoilla, että Herra antaisi ymmärrystä ja viisautta erottaa hyvän pahasta, oikean väärästä ja pitää sen mikä on hyvää.