2. Aaronin sauva Mooseksen kädessä

Otan hieman taustoja tähän alkuun. Kirjoitin joitain vuosia sitten Koorahin kapinasta. Itse ymmärsin tämän kautta, että pyhää Jumalaa ei voinut lähestyä muutoin kuin välimiehen kautta. Aaron ja leeviläiset toimittivat vanhan liiton aikaan pyhiä papillisia tehtäviä. Koorah joukkoineen katsoi, että heille olisi pitänyt kuulua samat oikeudet. Näin itse näin keskeisimmän sanoman. Dr Owuor ja Koorahin kapina

Koorahin joukoilla oli ollut omat hiilipannut Herran edessä suitsutusta varten. Nyt ne taottiin alttarin päällystykseksi, jossa ne olivat kaikkien nähtävissä. Ymmärtääkseni oli kyse esipihan vaskialttarista.
Niin pappi Eleasar otti ne vaskiset hiilipannut, jotka nuo tulen polttamat miehet olivat tuoneet, ja ne taottiin alttarin päällystykseksi, muistuttamaan israelilaisille, ettei kukaan syrjäinen, joka ei ole Aaronin sukua, lähestyisi polttamaan suitsuketta Herran edessä, niin ettei hänen kävisi samoin kuin Koorahin ja hänen joukkonsa, niinkuin Herra oli hänelle Mooseksen kautta puhunut (4. Moos. 16: 39-40).

Tämä edellä oleva vie hiljaisuuteen ja oikeastaan kunnioitukseen. Jumala on säätänyt asioita, ja niitä ei voi ohittaa. Herran kasvojen eteen, hänen yhteyteensä meillä on pääsy vain Jeesuksen sovitusveren kautta. Muuta tietä ei ole. Jeesus on tämä tie, hän on portti, meidän ylimmäinen pappimme. Hänessä on kaikki elämä, hengen ja tiedon aarteet.

Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, (1. Timoteus 2:5)
Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; (1. Pietarin kirje 2:9)

Kuitenkin jo seuraavana päivänä napina jatkui, ja ymmärtääkseni juuri siinä paikassa mihin hyvin näkyi edellisen päivän mustuneet hiilipannut, nämä alttariin taotut. Ne tehtiin ”muistuttamaan israelilaisille, ettei kukaan syrjäinen, joka ei ole Aaronin sukua, lähestyisi polttamaan suitsuketta Herran edessä.”

Mutta seuraavana päivänä kaikki israelilaisten seurakunta napisi Moosesta ja Aaronia vastaan sanoen: ”Te olette surmanneet Herran kansaa. Mutta kun kansa kokoontui Moosesta ja Aaronia vastaan, niin he kääntyivät ilmestysmajaan päin, ja katso, pilvi peitti sen, ja Herran kirkkaus näkyi. Silloin Mooses ja Aaron menivät ilmestysmajan edustalle.

Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: ”Poistukaa tämän joukon luota, niin minä tuokiossa heidät tuhoan.” Silloin he lankesivat kasvoillensa. Ja Mooses sanoi Aaronille: ”Ota hiilipannu ja viritä siihen tuli alttarilta, pane siihen suitsuketta ja vie se nopeasti seurakunnan luo ja toimita heille sovitus, sillä viha on lähtenyt liikkeelle Herran tyköä, vitsaus on jo alkanut. (4. Moos. 41-46)

Tässä käytetään kansasta nimitystä ”seurakunta”. Jumalan seurakunnalle tuli toimittaa sovitus Jumalan vihan tähden. Vitsaus oli vanhemmassa käännöksessä ”rangaistus”, englanninkielisessä käännöksessä se viittasi kulkutautiin, ruttoon. Tuntui hyvältä vanhan Biblian käyttämä sana ”rangaistus”. ”Rangaistus oli hänen päällänsä” (Jesaja 53:5) viittaa luonnollisesti Jeesuksen ristin sovitukseen.

Sitten Aaron palasi takaisin Mooseksen luo ilmestysmajan ovelle, ja vitsaus oli tauonnut (16:50). Mutta mitä sitten tapahtuikaan.

 

Aaronin versonnut sauva

Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: ”Puhu israelilaisille ja ota heiltä, kaikilta heidän ruhtinailtansa, sauva kutakin sukukuntaa kohti, heidän sukukuntiensa mukaan, kaksitoista sauvaa. Kirjoita kunkin nimi hänen sauvaansa, mutta Leevin sauvaan kirjoita Aaronin nimi, sillä tämänkin sukukunnan päämiehellä olkoon sauvansa. Pane ne sitten ilmestysmajaan lain arkin eteen, missä minä teille ilmestyn.

Ja tapahtuu, että kenen minä valitsen, sen sauva versoo. Siten minä lopetan israelilaisten napinan, niin että pääsen kuulemasta heidän napinaansa teitä vastaan.” Ja Mooses puhui tämän israelilaisille, ja kaikki heidän ruhtinaansa antoivat hänelle kukin sauvansa sukukunnittain, yhteensä kaksitoista sauvaa, ja Aaronin sauva oli heidän sauvainsa joukossa.

Ja Mooses pani sauvat lain majaan, Herran eteenKun Mooses seuraavana päivänä meni lain majaan, niin katso, Aaronin sauva, joka oli siinä Leevin sukukunnan puolesta, oli alkanut versoa, siihen oli ilmestynyt silmuja, puhjennut kukkia ja kasvanut kypsiä manteleita.

Ja Mooses vei ulos kaikki sauvat Herran kasvojen edestä kaikkien israelilaisten tykö; ja he katselivat niitä ja ottivat kukin sauvansa. Ja Herra sanoi Moosekselle: ”Vie Aaronin sauva takaisin lain arkin eteen säilytettäväksi merkkinä uppiniskaisille, ja lopeta heidän napinansa, niin että minä pääsen sitä kuulemasta, jotta he eivät kuolisi.” Ja Mooses teki sen; niinkuin Herra häntä käski, niin hän teki. (4. Moos. 17:1-11)

 

Mooses sai pitää kädessään Aaronin versonnutta sauvaa. Siinä oli elämää, sekä kukkia että jopa kypsiä manteleita. Eikö hän ajatellut seitsenhaaraista lampunjalkaa, joka oli tehty puhtaasta kullasta ja koristeltu mantelinkukan nupuin. Itse näen tässä lupauksen elämästä, jonka Kristus lahjoittaa meille, ylösnousemuksesta. Hän vei sauvan lain majaan, Herran kasvojen eteen. Tämä on hyvä pitää kuin kevana mielessä, kun jatkamme eteenpäin.

 

Kun Mooses löi kalliota sauvalla

Mutta kansalla ei ollut vettä; niin he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan. Ja kansa riiteli Moosesta vastaan ja sanoi näin: ”Jospa mekin olisimme hukkuneet silloin, kun veljemme hukkuivat Herran edessä! Minkätähden toitte Herran seurakunnan tähän erämaahan, kuollaksemme karjoinemme tänne?  Ja minkätähden johdatitte meidät pois Egyptistä tuodaksenne meidät tähän pahaan paikkaan, jossa ei kasva viljaa eikä viikunoita, ei viiniköynnöksiä eikä granaattiomenia, ja jossa ei ole vettä juoda?”

Mutta Mooses ja Aaron menivät seurakunnan luota ilmestysmajan ovelle ja lankesivat kasvoilleen. Silloin näkyi Herran kirkkaus heille. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:  Ota sauva ja kokoa seurakunta, sinä ja veljesi Aaron, ja puhukaa heidän silmiensä edessä kalliolle, niin se antaa vettä, ja sinä saat vettä tulemaan heille kalliosta ja juotat joukon ja sen karjan.”

Niin Mooses otti sauvan Herran kasvojen edestä, niinkuin hän oli häntä käskenyt.

Ja Mooses ja Aaron kokosivat seurakunnan kallion eteen, ja hän sanoi heille: ”Kuulkaa nyt, te niskurit! Onko meidän saatava teille vettä tästä kalliosta?” Niin Mooses nosti kätensä ja iski kalliota kahdesti sauvallansa, ja siitä lähti runsaasti vettä, niin että kansa ja sen karja saivat juoda.  Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: ”Koska ette uskoneet minuun ettekä pitäneet minua pyhänä israelilaisten silmien edessä, niin te ette saa viedä tätä seurakuntaa siihen maahan, jonka minä heille annan.”( 4. Moos. 20: 2-12)

Tuossa edellä sanottiin, että Mooses otti sauvan Herran kasvojen edestä. Tuossa paikassa, lain majassa, Herran edessä, oli ainoastaan Aaronin sauva, jossa oli versoja, mantelipuun kukkia ja kypsiä manteleita. Mooses totteli Herraa ja otti sauvan mukaansa kootessaan israelilaiset kallion luo. Kuitenkin kohta kerrotaan, että Mooses iski kalliota kahdesti sauvallansa. En voi tätä ymmärtää muulla tavoin kuin niin, että Mooseksella oli mukanaan myös hänen oma sauvansa, jolla hän nyt löi kalliota kahdesti. Ehkä tuolloin liikuttiin pitäen sauvaa mukana. Nyt tapahtumaa seuraamassa oli ”seurakunta”, ei vain sukujen vanhimmat.

Jo aikaisemmin kerrotaan tapahtumasta, kun Mooses loi sauvalla kalliota, ja sieltä tuli vettä. Silloin tapahtui näin: Herra vastasi Moosekselle: ”Mene kansan edellä ja ota mukaasi muutamia Israelin vanhimpia. Ja ota käteesi sauva, jolla löit Niilivirtaa, ja mene. Katso, minä seison siellä sinun edessäsi kalliolla Hoorebin luona; lyö kallioon, ja siitä on vuotava vettä, niin että kansa saa juoda.” Ja Mooses teki niin Israelin vanhimpain nähden. (2. Moos. 17: 5-6) Kuitenkin tuo sauva oli ymmärrykseni mukaan Aaronin sauva. Niinivirtaan liittyi jo veden ja veren symboliikkaa. Sauva ei ulkonäöltään varmaankaan poikennut juuri Mooseksen sauvasta. Aaronin sauvalle sen sijaan rakentuu hengellistä sisältöä.

Olen miettinyt mitä tässä lopulta tapahtui. Tässä on hyvin paljon symboliikkaa, mitä en voi ymmärtää. Tuossa aiemmin sanottiin, että Herra seisoo Mooseksen edessä kalliolla. Mooses oli Herran kasvojen edessä lyödessään kalliota sauvalla vanhinten seuratessa tapahtumaa. Nyt jälkimmäisessä tilanteessa sanotaan, että seurakunta oli koottu kallion eteen. Mikä oli muuttunut tällä välin? Oli rakennettu ilmestysmaja, Herran asumus. Siinä oli tapahtunut ylimmäispapilliset toimitukset, mm. sovitusuhrit.

Ymmärtäisin, että Mooseksen olisi pitänyt puhua kalliolle pitäen Aaronin versonnutta sauvaa esillä, sauvaa, joka oli otettu Herran kasvojen edestä. Seurakunta olisi nähnyt näin Jumalan pyhyyttä, ja saanut silmiensä edessä katsoa ylösnousseen Herran vertauskuvaa samalla, kun kalliosta vuotaa vettä. Seurakunta oli vihmottu uhrivedellä syntien sovitukseksi. Kristuksen kylkihaavasta vuosi verta ja vettä. Jeesus kulkiessaan maan päällä antoi lupauksen Pyhästä Hengestä, joka on kuin elävä vesi.

Rangaistus ei tullut vain Moosekselle ja Aaronille, jotka olivat johtajia ja seurakunnan edessä. Voisi sanoa, että siinä missä seurakunta olisi johdatettu Jumalan pyhyyteen ja salaisuuksien ymmärtämiseen, se eksytettiin jatkamaan oman tahdon ja oman voiman tietä. On niitä, joiden tulisi kulkea kuin edellä. He ovat niitä, joiden tulisi ymmärtää Jumalan salaisuuksia. Itse koen halua rukoilla hengellisten johtajien puolesta.

Ceta Lehtniemi

 

Tässä mitä kirjoitin, voi olla yksityiskohdissa paljon virheitä. Pyydän, että ne annettaisiin anteeksi. Jossain vaiheessa käyn vielä läpi nämä kaksi sauvoihin liittyvää kirjoitusta. Ehkä saan ne helppolukuisemmiksi, ja korjaan mielelläni myös virheeni. Kirjoitan nykyisin suoraan tabletillani, ja julkaisen samalla. Muistutan myös siitä, että olen 70 vuotias eläkekkeellä oleva hammaslääkäri. En ole teologi. En tahdo opettaa millään auktoriteetilla. Kaikki tämä on kyselyä sanan äärellä.