3. Herzogin julistuksen ihmislähtöisyys

Herzogin julistuksen ihmislähtöisyys

Käsittelen David Herzogin kirjaa Kirkkauden salaisuudet paljastetaan. Kyse on kritiikistä, joka nousee ennen muuta siitä, että näen kirjan sanoman hyvin ihmislähtöisenä. Juuri tämä altistaa mielestäni räikeän harhaan joutumisen. Kyse ei ole siis Herzogin tai häntä Suomeen kutsuvan tahon vilpillisyydestä. He ovat mielestään oikealla asialla, mutta eivät tätä väärään joutumistaan jostain syystä pysty näkemään. He tahtovat tehdä suuria Jumalalle Jeesuksen nimessä.

Eli tästä hengellisestä vikasuunnasta on pääasiassa kyse, ihmisen oletetuista valtuuksista yli hengellisten energioitten, valtojen ja voimien. Jumala on kuitenkin Raamatun mukaan Luojamme ja kaiken olevaisen ylläpitäjä. Sekä ihminen että enkelit ovat luotuja olentoja. Saatanakin on langennut enkeli, joka voi yhä näyttäytyä valkeuden enkelin hahmossa. Ihminen on syntiin langennut olento, joka on erehtyväinen ja syntinen myös aitoon, elävään uskoon tultuaan.

Toinen samansuuntainen, rinnakkainen asia, on siinä, millä tavoin luemme Raamattua. Kun karismaattisen liikkeen pääuomat kulkevat muualla kuin perinteisessä kristillisyydessä, arvioinnin pohjaksi tulee helpommin kokemuksellisuus. Raamatun tulkinta tapahtuu vaistomaisesti omien tuntemusten läpi. Myös liberaali teologia painottaa Raamatun inhimillisyyttä, mutta toisin tavoin. Äärikarismaattisuus painottaa Raamatun jumalallisuutta sanoin, mutta sen lähtökohdat vievätkin päinvastaiseen suuntaan. Se korottaa ihmistä sitä itse ymmärtämättään.

Aivan Herzogin kirjan ulkopuolelta tuon esille sen, että myös eräät teologit painottavat Paavalin Kristus-kokemusta. He eivät voi ymmärtää hänen syvällistä opetustaan synnistä, laista ja evankeliumista, vaan kokevat juuri Martti Lutherin nostaneen nämä asiat ilman perusteita keskipisteeseen. Vanhurskautuminen yksin Kristuksen ristin työssä ei tule näin ymmärretyksi oikein näissä teologisissakaan piireissä.

Minulle on sanottu jollain foorumilla, että minulla on Luther-silmälasit päässäni. Olen yhä sitä mieltä, että Lutherin Galatalais- ja Roomalaiskirjeiden selitykset ovat ”helmiä”. Ja silti myös Luther erehtyi kirjoittaessaan 180-sivuisen vastauksen  aikansa juutalaiseen kirjoitukseen. Karkeat virheet tosin olivat kirjoituksen loppupuolella. Tämä on sitten se lainaus Lutherilta, minkä myös David Herzog on löytänyt kirjaansa. Miksihän nämä asiat tahdotaan nyt nostaa keskusteluun?

Kirkkauden salaisuudet paljastetaan, uusi ihmeiden ja merkkien aalto, toimii nimenomaan sellaista kristinuskoa vastaan, joka perustuu uskonvanhurskauden ymmärtämiseen Kristuksen työssä, lain ja evankeliumin erottamiseen, ja ihmisen pienuuden ja erehtyväisyyden tunnustamiseen. Tähän perinteiseen uskoon kuuluu mielestäni vankka joukko kristittyjä eri suunnista. Uskomme on ehkä usein väritöntä ja todistuksemme heikkoa. Opimme kuitenkin luottamaan arjessakin Jumalan armoon ja apuun. Sanaan ja Kristukseen juurtumisesta nousee kyllä hedelmää ajallaan ja usein hyvin huomaamattomasti. Koen, että tämä kristillisyys on nyt vastatuulessa ja jopa väheksynnän kohteena.

Ihmisen kyky luoda sanalla ja puhalluksella?

Tästä asiasta Herzog kirjoittaa useassa kohtaa. Otettuaan lainauksen Raamatun alusta (1 Moos 1:1-3) kirjoittaa Herzog luovien ihmeiden avaimesta. Jo se, että aletaan ottaa kuin mallia Luojasta voidakseen itsekin luoda, vie täysin harhaan. Jatko on Herzogin tekstiä. ”Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Tässä meillä on tärkein salaisuus, jonka voimme oppia luovissa ihmeissä toimimisesta. Kun Jumalan läsnäolo, Hänen kirkkautensa, alkaa liikkua paikan tai ihmisen yllä, voima ja tilaisuus luoville ihmeille on läsnä. Luovat ihmeet on vapautettava silloin kun Henki liikkuu tällä tavoin. Kyse on niin yksinkertaisesta asiasta, että useimmat meistä eivät ymmärrä sitä.” (s.58)

Ihminen on tuossa toimijana, ihmeiden vapauttajana. ”Jumalan Hengen läsnäolo” on karismaattisissa yhteyksissä ihmisen aikaansaama tila esimerkiksi ylistysmusiikin ja ”voiteluiden” kautta, tai nousemalla eri ”kirkkauden tasoille”.

Hesekiel 37: 8-10 äärellä Herzog sai oivalluksen miten kuolleet herätetään. Hengellisen maailman toimintaperiaatteiden tunteminen auttaa hänen mukaansa paljon, kun tulee hetki, jolloin meidän on toteltava Jumalaa tällaisessa tapauksessa, eli herätettäessä kuolleita. Ihmisen ihmishenki herättää  Herzogin mukaan kuolleen ruumiin henkiin. Eli on käskettävä henkeä palaamaan ruumiiseen profeetta Hesekielin ennustuksen mukaisesti. Tämän kaiken Herzog oivalsi kesken oman saarnansa. Ja asia tuli todistetuksi, kun hänen ystävänsä herätti tämän kuultuan kuolleen eloon viikon päästä. (S.130/131)

Samaa oivallustaan Herzog perustelee suusta-suuhun elvytyksellä. Hänen mukaansa suuhun puhaltaminen on kuin profeetallinen teko, joka herättää kuolemassa olevan. Sana ”elvyttää”, ”resuscitate”, tulee Herzogin mielestä samasta juuresta sanan ”herättää kuolleista”, ”resurrect”, kanssa. Herzog jatkaa varmuuden vuoksi, ettei hän tarkoita, että kaikki kuolleet voivat herätä henkiin, kun vain puhallamme henkeämme heihin. Kyse on hänen mukaansa profeetallisesta merkistä, tunnusteosta, joka antaa meile ymmärrystä siitä miten asiat tapahtuvat Hengessä. Kuitenkin Herzog sanoo, että Lopun ajassa suuria ihmisryhmiä herää henkiin, kun tavallinen Jumalan palvelija käskee hengen palata heihin. (s.133)

Huomaamme miten toimijana on kaiken aikaa ihminen itse. Näin on myös silloin, kun kerrotaan vaikuttajana olevan Pyhän Hengen. Jumalaa käsketään tässä kirjassa monin tavoin. Luther kirjoittaa Vanhan Testamentin saarnakokoelmassa seuraavaa Raamatun alkukertomuksesta. Hän sanoo, että hebrean kielessä tuulella ja hengellä on sama nimitys (ruach). Hän korostaa myös sitä miten jo heti alussa ilmaistaan Jumaluuden kolme persoonaa; sillä Isästä Pojan kautta ovat kaikki Pyhään Henkeen luodut. Pyhä Henki on jo aivan Raamatun alussa ja koko ajan Isän ja Kristuksen yhteydessä, ei erillään, eikä ihmisen käskettävissä. Jumala on Luoja ja toimija ja kaiken elämän antaja.

Enkelitkö herätysten apuna?

Sivulla 155 Herzog vakuuttaa, että Jumala on käyttänyt enkeleitä kaikissa suurissa herätyksissä. Herzog sanookin näin: ”Olen vakuuttunut siitä, että Pensacolassa Herran pyhyyttä edustava jättiläisen kokoinen enkeli on vaikuttamassa katumuksen hengen, joka johdattaa monet pelastukseen.

Hetkeä aikaisemmin Herzog oli kuvannut miten hänen ystävänsä oli nähnyt valtaisan enkelin täynnä kultaa. Herzog kuvaa enkeleitä myös kuin palvelutiiminään. Herzog käveli hengellisessä kokouksessa ihmisten joukossa, ja toiset joutuivat hurmoksiin, toiset vaipuivat lattialle. Toiset alkoivat itkeä ja vapista. Enkelit palvelivat näin ihmisiä David Herzogin mukaan. Mitä tätä tapahtumaa ennen oli julistettu? Tämä on tärkeää. Herzog oli todistanut yöllisistä enkelivierailuistaan. Okkultismissa on ymmärtääkseni tavallista se, että kuvataan erikoisia ilmiöitä. Tämä sitoo jollakin tavoin ihmisiä tuohon harhaan, ja avaa tietä uushenkiseen hengelliseen kokemusmaailmaan.

Ihmisen kokemusmaailma on myös Jumalan luomaa, niin myös koko ihmeellinen taivaallinen ulottuvuus, josta emme yleensä paljon tiedä. Paavalin saama ilmestys, Jeesuksen Kristuksen kohtaaminen, Damaskon tiellä tapahtui kuin yllätyksenä. Samoin Raamatun kuvaamat enkelien palvelutehtävät ja ilmestymiset tapahtuivat täysin Jumalan tahdon mukaan ja ilman ihmisen omaa vaikutusta asiaan. Myös nykyisin saattavat vaatimattomat ihmiset kokea arjessaan jotain pyhää, jopa enkelien näkemisen kaltaista. Voimme olla kiitolliset, jos Jumala meitä voi näinkin vahvistaa ja lohduttaa uskossamme. On kuitenkin hyvä olla nöyrä näiden kokemusten edessä. Jumala yksin tietää, kenelle ne ovat hyödyksi ja kenen uskonelämää ne auttavat juurtumaan Kristukseen.

Herättääkö kultapöly juutalaisten kateuden?

Teille, pakanoille, minä sanon: Koska olen pakanain apostoli, pidän minä virkaani kunniassa, sytyttääkseni, jos mahdollista, kiivauteen niitä, jotka ovat minun heimolaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia heistä. (Room. 11:13,14) Herzogin kirjan käyttämässä käännöksessä on sana ”kateuteen”.

Herzog selittää asiaa näin: ”Kun juutalaiset ovat nähneet ne ihmeet, joita Jumala tekee nykypäivinä -kultapöly, hampaiden kultapaikat ja kultakruunut – heissä on herännyt kateus. Ihmeet, merkit ja tunnusteot (jotka ovat kirkkauden ilmentymiä) ovat todistettavasti olleet tehokas väline juutalaisten tavoittamiseksi. Syy on varmaankin se, että ne ovat sen kirkkauden ilmentymiä, jonka he kerran tunsivat ja jota he jatkuvasti kaipaavat.” (s.211)

Eikö nyt pitäisi katsoa mikä oli Paavalin julistuksen ydin. Ei hän missään tinkinyt evankeliumista ollakseen jotenkin mieliksi juutalaisille. Ei Paavali myöskään tavoitellut ihmeitä. Jotkut juutalaiset nähdessään Jumalan armon toimivan myös pakanoiden keskuudessa, saattavat tulla johdatetuiksi Messiaansa luokse. Tämä oli Paavalin toiveena. Siksi evankeliumia ei saanut muuttaa toiseksi, mikä ei olisikaan enää evankeliumia.

Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus. (1 Kor.1:21-24)

Kukaan ei automaattisesti ole Jumalan lapsi esimerkiksi syntyperänsä mukaan. Kyse on aina kutsusta ja ristiinnaulitusta Kristuksesta. Herzog menee harhaan tarjotessaan kultaihmeitä ja muuta ajallista hyvää. Ehkä juutalaiset ovat olleetkin sen perään aina, mutta meidän pitäisi ymmärtää toimia toisin. Miksihän David Herzogilla on juutalainen nimi?

Kirjalla lennokas loppu

Ymmärrän osittain nuoren juuriltaan juutalaisen evankelistan purkauksia historian ja kirkkohistorian vääryyksistä juutalaisia kohtaan. En lähde niitä oikaisemaan enkä tutkimaan enempää. Olen itsekin surrut ja ollut kauhuissani juutalaisten vainojen vuoksi.

Sen kuitenkin panin surukseni merkille, ettei David Herzog käsitellessään tulevaa aikaa huomioinut millään tavoin Sakarjan 12 luvun jakeen 10 sanomaa: Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista. Kristuksen keskeisyys tulisi ymmärtää, samoin se ettei ilman Jumalan antamaa armon ja rukouksen henkeä tapahdu hengellisesti mitään iankaikkisesti kestävää ja arvokasta.

Herzog hehkuttaa uudelleen asetetuilla alkuseurakunta-ajan viroilla, juhlapyhillä, uudella voimalla, uudella yhteydellä. Hän kirjoittaa: Alkuseurakunta alkoi apostoleista, sitten tulivat profeetat, evankelistat, opettajat ja pastorit. Nyt nämä virat asetetaan ennalleen, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. (s.238)

Herzogin tulkinnan mukaan Jumala on luvannut antaa kevät- ja syyssateen yhtä aikaa. Tämän vuoksi sitten lopun ajan seurakunnan voima ja ihmeet olisivat suuremmat kuin alkuseurakunnan. (s.204)

Sulkia ilmaantui Herzogin kokouksissa Navajo-intiaanien reservaatissa Arizonassa. Intiaaniasiantuntijan mukaan noiden sulkien kaltaisia ei oltu ennen nähty maan päällä. Herzog on varma siitä, että sulat ovat yksi uusi merkki siitä, että Jumalan kirkkaus ja Hänen pyhät enkelinsä ovat heidän kanssaan.

Sulkien ilmoittama teologia jatkuu vielä. Herzog toteaa, että sulat ovat lähtöisin siivistä. Tästä hän päättelee, että he voivat seuraavaksi odottaa yliluonnollisia kyydityksiä: tempaamisia taivaaseen ja takaisin ja paikasta toiseen maan päällä. (s.243) Raamatusta on vaikea löytää mitään tämän kaltaista lupausta.

Psalmin 17 kirjoittaja pyytää: ” … kätke minut siipiesi suojaan.” Tämä sama ilmaus toistuu usein Vanhassa Testamentissa, kun pieni ihminen hakeutuu Jumalan turviin. Myös Jeesus sanoi tahtovansa koota Jerusalemin lapset ”niinkuin kana poikansa siipiensä alle”. (Luuk. 13:34) Surulliselta kuulostaa jatko: ”Mutta te ette ole tahtoneet.”  Onneksi meidän taivaallinen Isämme tietää kaiken mitä on ollut, mitä nyt on, ja mitä on tulossa. Menkäämme Hänen turviinsa, Hänen siipiensä suojiin.

Taustalla vaikuttava kirjallisuus:

– Kirkkauden salaisuudet paljastetaan, uusi ihmeiden ja merkkien aalto, v.2013, David Herzog

– Conformitas Christi-ajatus Lutherin teologiassa, v.1943, Olavi Tarvainen

– Saarnoja Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, Martti Luther, 1912 Anton Uimonen

– Evankeliumi Paavalin mukaan, v.2003, Timo Eskola. Kirja käsittelee roomalaiskirjettä.

http://www.sti/luennot/files/te031217.html

– Juutalaisista ja heidän vaiheistaan, Martti Luther. Suomentanut T.T.Karanko, 1939. Kyseessä on Helsingin Yliopiston verkkojulkaisu v. 2011 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26563/Luther.pdf?sequence=2

– Edelliseen kirjaan liittyvä kirjoitus lisätty 10.6.: http://www.concordia.fi/lehti/2006/32006/4.htm

– KR 1933/38

David Herzogin kirjan kirjallisuusviitteet:

– Herzog David, Desperative for New Wine, Renew, 1998

– Johannes Paavali II, http://www.historyplace.com/speeches/pope-yad-vashem.htm Kyseessä on paavin anteeksipyyntö juutalaisilta.

– Joyner, Rick, Morningstar Ministries, Charlotte, NC. www.rickjoyner.org

– Luther, Martin, Juutalaisista ja Heidän Valheistaan. Wittenberg, 1543

– The Nicaean and Post-Nicaean Fathers, Vol.XIV. William B. Eerdmans Publishing Co., 1979, 54-55

– Wilson, Marvin, Our Father Abraham, William B. Eermans Publishing Co., 1991

Herzogin Suomen vierailun suosittelija on C. Peter Wagner

9 thoughts on “3. Herzogin julistuksen ihmislähtöisyys

  1. cetalena Artikkelin kirjoittaja

    Kiitos sinulle. Jumala avaa oman armon ja rukouksen Henkensä kautta kaiken keskeisimmän -ydinsanoman:

    2.Kor.5:19: Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

  2. Aukusti Kuivalainen

    KUKA PUHUU JA KUKA SEISOO ÖLJYMÄELLÄ ???
    Sakarja 12:10 ”Ja he katsovat Minuun, jonka ovat lävistäneet..” Hebraic Roots Bible, joka on käännetty arameankielisistä teksteistä ja jossa on myös käytetty Jumalasta ja Jeesuksesta heidän oikeita nimiään , sanoo yksiselitteisesti puhujan olevan YAHWEH. Sak. 14:3-4 ” And YAHWEH shall go out and fight against those nations, like the day He fought in the day of battle. And His feet shall stand in that day on the Mount of Olives,…”
    Mielenkiintoista, eikö totta terveisin Aukusti

  3. cetalena Artikkelin kirjoittaja

    Kiitos täydennyksestäsi, Jouko Piho. Lisään lainaamasi kappaleen loppuun sanan ”lupausta”. Lisään sen nyt myös itse artikkeliin. Samoin otan vähän laajempana lainauksen omasta tekstistäni. Jospa näin selviäisi, mitä tarkoitin sanoa. Sulkiin ja siipiin kiinnitin huomioni, ja hiukkasen näiden sanojen käyttöön Raamatussa.

    Herzog on varma siitä, että sulat ovat yksi uusi merkki siitä, että Jumalan kirkkaus ja Hänen pyhät enkelinsä ovat heidän kanssaan.

    Sulkien ilmoittama teologia jatkuu vielä. Herzog toteaa, että sulat ovat lähtöisin siivistä. Tästä hän päättelee, että he voivat seuraavaksi odottaa yliluonnollisia kyydityksiä: tempaamisia taivaaseen ja takaisin ja paikasta toiseen maan päällä. (s.243) Raamatusta on vaikea löytää mitään tämän kaltaista lupausta.

    Psalmin 17 kirjoittaja pyytää: ” … kätke minut siipiesi suojaan.”

  4. Jouko Piho

    Ceta Lehtniemi kirjoitti: ”Tästä hän päättelee, että he voivat seuraavaksi odottaa yliluonnollisia kyydityksiä: tempaamisia taivaaseen ja takaisin ja paikasta toiseen maan päällä. (s.243) Raamatusta on vaikea löytää mitään tämän kaltaista.”

    Ei ole vaikeaa löytää. Otan yhden esimerkin. Filippoksen julistettua etiopialaiselle hoviherralle evankeliumia ja kastettuaan hänet Apt. 8: 38-39 sanoo: ”Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloiten matkaansa. Filippos ilmaantui sitten Asdodiin (joka on 40 km päässä).”

    Myös Vanhassa testamentissa on esimerkkejä Hengen kuljetuksista ilmassa esim. Hesekielin kohdalla.

  5. cetalena

    Kiitos, Jari, sinulle, kun tulit kommentoimaan. Toit esille arvokkaan näkökannan.

    Kiitos, Keijo! Luin oikeastaan saman kirjoituksen netistä. Kirjoittaja ja suomentaja olivat samat henkilöt, mutta julkaisu oli Lutheran 1/2005, vai Lutheranen? Laitan tuon nettilinkin huomenna jossain vaiheessa esille, kun tietokoneeni on auki. Hyvä näihin on hiukan tutustua.
    Linkki ko kirjoitukseen: http://www.concordia.fi/lehti/2006/32006/4.htm
    On siis Concordia-lehdestä.

  6. Keijo

    Viittaat tuossa vastauksessasi mm. Lutheriin ja hänen kirjoittamaansa kirjaan, johon olet perehtymässä. Siihen liittyen tekee mieleni todeta, että viimeisimmässä Perusta-lehdessä (3/2014) oli mielenkiintoinen ja monipuolinen artikkeli: ”Luther ja juutalaiset (s.144-149)”, Staffan Bergmanin kirjoitus Hannu Lehtosen suomentamana. Ehkä olet artikkelin lukenutkin. Siinä kirjoittaja otti kantaa mm. Lutherin suhteesta antisemitismiin, joka hän ei kirjoittajan mukaan ollut. Oli viittausta myös siihen kuinka Hitler tulkitsi Lutherin kirjoitusta tahallaan väärin oikeuttaakseen juutalaisiin kohdennetut tuhotoimet. Kirjoittaja ei toki puolustellut Lutherin juutalaisiin kohdistamaansa kritiikkiä. Kirjoittajan mielestä Lutherin juutalaiskriikin keskeisenä syynä oli se, kun he torjuivat evankelumin.

  7. Jari

    Aamen. Aivan samaa mieltä.
    Itsellä MS tauti, sellainen etenevä malli, johon ei minkäänlaisia maallisia lääkeitä.Siltikää ei tarvettte juosta ”ihmeukkojen”, mun parantaja on taivaassa, itse Jumala kaikkivaltias, jos Hän haluaa että paranen tässä ajassa näin tapahtuu, mutta Hän näkee mikä mulle on parasta. Tämä aika on lyhyt jonka olemmme maanpäällä, verrattuna ikuisuuteen. Tärkeitä että olen pelastuksen tiellä ja joskus Jumalan armosta taivaassa. Älkää katkeroituko Jumalle, jos asiat ei mene niin kun itse haluatte.

  8. cetalena

    Vastaan ilman kirjautumista. Onneksi minulla on paljon ruumiillista työtä juuri nyt. Herzogin kirja nimittäin nostaa minussa aivan hirveästi uusia kysymyksiä ja tunteita. Uskalsin ensimmäisen kerran lukea tuon Lutherin kirjan ’Juutalaiset ja heidän valheensa’. Esipuhe järkytti minua eniten. Ajattelin miten aika vähitellen vaikuttaa ihmismieleen. Ihminen alkaa hyväksyä melkein mitä vain. Jotain kristillistä viisautta on osoittanut se, että nämä tekstit ovat olleet piilossa.

    En pysty oikein katsomaan mitään kuvia, missä kidutetaan tai häväistään ihmistä. Menen ihan voimattomaksi, kuin rikki. Se, että Vapahtajamme on ollut äärimmäisen häväisty, kiusattu, runneltu ja kuin särjetty tähtemme, nousee yhä tärkeämmäksi asiaksi. Minuun sattuu niin oma kuin toistenkin ihmisten pahuus. Anteeksianto on kallis asia.

    Minä en voi kertakaikkiaan ymmärtää miksi kukaan juoksee kultahippujen perässä. Sairaita ymmärrän paremmin ja heidän epätoivoaan. Silti eikö heistäkin tunnu irvokkaalta jostain kultapaikasta hehkuttaminen. Ja eihän noissa kokouksissa ihmiset kulje taskulamppu ja hammaslääkärin peili mukanaan. Ei suuhun voi nähdä miten vaan – tiedän asian. Herzog on varmaan valovoimainen esiintyjä, myös siihen kouluttautunut.

    Kirjoitan näistä varmaan ymmärtääkseni missä ajassa liikumme ja mikä on tärkeintä. Toivon, ettei kenenkään heikko usko horju minun vuokseni. Jospa tämä voisi pikemminkin auttaa.

  9. Keijo

    Muutama kommentti. En tosiaan ole kovin hyvin perehtynyt varsinkaan noihin Herzogin kirjoihin. Tätä kolmatta arviontiosiotasi lueskellessa kyllä ei voi kuin ihmetellä millaista Raamatun tulkintaa, elvytyksen profeetallisuutta, enkelien toiminnasta, kultapölyn merkityksestä juutalaisten kateuden herätteenä jne. Tulee miettineeksi, että millainen menekki tuollaisella ”hengellisellä” kirjallisuudella mahtaa olla? Sen havainnon on kyllä tullut tehneeksi, että Herzogia ja monta muuta hänen kaltaistaan julistajaa leimaa tietynlainen valloittavuus, vakuuttavuus, lumoavuus, viihdyttävyys, sähköisyys, vetoavuus ja varmuus, mikä jollain merkillisellä tavalla pyrkii koukuttamaan ja uhkaa salpauttaa tietyn harkitsevan ja arvioivan puolen etenkin silloin jos/kun tällaisen julistuksen live-tilanteessa tulee olleeksi. Ehkä juuri tällaiseen kohtaan sopii se Pietarin 2. kirjeen 3:17 toteamus: ….”niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,”. Itse ainakin olen vuosien saatossa paljon joutunut kamppailemaan näiden asioiden kanssa ja tuntuu, että tarvitsee jatkuvasti uudelleen ja uudelleen palata Raamatun äärelle ja muistuttaa itseään ja pyrkiä suhteuttamaan näitä asioita Raamatun ydintotuuden suhteen. Koskapa ainakin vaikuttaa siltä, että kristikunnan suuri enemmistö näyttää edustavan tätä ns. valtakunta-nyt evankeliumia. C.S.Lewis jo aikoinaan kirjoitti, että ei ihmisen uskoa ja vakuuttuneisuutta yleensä järjellisin perustein kyetä kumoamaa vaan mielikuviin ja tunteisiin vaikuttamalla ja vetoamalla.
    Näitä asioita miettiessäni ja Raamattua lukiessani ”sattumoisin” osui silmiini Apt. 13:10 ;” ja sanoi: ”Voi sinua, joka olet kaikkea vilppiä ja kavaluutta täynnä, sinä perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?” Erityisesti sanat kaiken vanhurskauden vihollinen kolahtivat. Eli tästäkö on kyse? Tämäkö sittenkin on se vihollisen pääasiallisen toiminnan kohde? Ja tämähän on koko krisinuskon ydinsanoma ja ei varmaan sattumaa, että juuri tämä (uskon vanhurskaus, syntien anteeksisaaminen) sana oli keskeisin halkaisten koko kristikunnan 1500- luvulla. Vihollinen ilmeisesti sallii kaiken muun toiminnan, jopa Jeesuksen nimessä parantamiset, voimateot, korkean moraalin jne., mutta valtava viha ja vastustus, raivo ja vaino astuu näyttäölle silloin kun todellisesta uskon vanhurskaudesta aletaan puhua. Merkitseehän se Jumalan vihan ja tuomion alta vapautumista ja kadotuksesta pelastumista. Sairaanakin pääsen taivaaseen, mutta ilman syntien anteeksiantamusta en.

Kommentointi on suljettu.