Saarielämää syyskuun alkaessa

Aamulla 1.9.2018 Syksyn tuntu on ollut aistittavissa monin tavoin. Sen näkee luonnon sävyn muutoksissa. Voi havaita lämpimiä kellertäviä vivahteita samoin kuin varvikon tummentuneitä  ja voimakkaita punaisia lehtiä. Sävyjen muutoksia näkyy jo joidenkin valkohäntäpeurojen turkissa, vaikka varsinainen talvikarva tulee myöhemmin.

Aamuisin näkee usein kastetta hämähäkinseiteissä. Näitä voi tarkkailla viistossa auringonvalossa ja ihastella luonnon taideteoksina, helmisommitelmina. Aamut ovat tyyniä. Veden lämpö on huomattavasti suurempi kuin ilman lämpö etenkin juuri aamuisin. Tämä mahdollistaa myös yleisen aamusumun esiintymisen.

Sadonkorjuussa syksyn alun näkee kaikkein konkreettisimmin. Metsän satoa ovat velottaneet jossain määrin eläimet kuten peurat. Lähinnä kesäinen mustikkasato on hävinnyt. Kuitenkin vielä löytyy hiukan puolukoita ja sieniä metsästäkin. Polkuja myöten kulkiessani olen jo pitkään kumarrellut nappaamaan aina välillä muutaman puolukan suuhuni. Samoin kanttarelleja varten on hyvä pitää jotain pussia tai astiaa mukana. Toki sadonkorjuu näkyy eniten omassa puutarhassa, sen omena- ja päärynäpuissa. Päärynät kypsyivät tänä vuonna noin kaksi viikkoa etuajassa.

Linnut ovat vuodenaikojen ajannäyttäjiä. Lokit ja tiirat lähtevät pois luodoilta melko pian poikasten vartuttua. Tuntuu vähän oudolta, kun niiden kailotus ja rääkynä on tauonnut. Emme saa myöskään enää hälytyksiä petolinnuista. Kuitenkin tottumuksesta nostamme päämme taivaalle saaristolaisina. Kotka on näkynyt päivittäin, samoin haukkoja. Eilenkin sattui samaan kuvaan tulemaan merikotka ja tuulihaukka, kun otin pari kuvaa järjestelmäkamerallani. Lintuparveja näkyy päivittäin sekä mäntyjen latvuksissa että puutarhassa. Pikkukäpylintujen poikue ilahdutti meitä pari päivää sitten. Kiikari on syytä pitää valmiudessa myös lintujen syysmuuttoa ajatellen.

Ceta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *