Hengellisestä arvioinnista ja rakkaudesta totuuteen
Välillä joku ystävä kysyy ajatuksiani jonkun henkilön puheesta. On halu arvioida ja saada vahvistusta omille ajatuksille ja tunteille. Eli on jäänyt tunne, että puheessa asiat ovat jotenkin väärin. Tällöin itse yritän poimia äänitteestä puhujan sanoja ja lauseita kuuntelemalla pätkän kerrallaan. Kun sanat soljuvat nopeasti ja tunnelma on vahva, niin arviointi jää usein kokonaan pois.
Tässä alla on muutamia esimerkkejä vain erään henkilön yhdestä puheesta. Teksti oli osaksi liitetty kuvatauluihin, mikä helpotti arviointia. Henkilö kiertää karismaattisena opettajana eri seurakunnissa. Näissä väitteissä korostuu pyrkimys saada aikaan Jumalan läsnäoloa ja voimavaikutusta sekä paranemista ja ihmeitä. Yritän poimia Raamatusta kohtia, joilla osoitan nämä henkilön lausumat tai kirjoittamat sanat ainakin osaksi virheellisiksi:
Kun kokoonnumme Jeesuksen nimeen, hän on luvannut olla läsnä. Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä. (Matt.18:20)
Totisesti, hänen apunsa on lähellä niitä, jotka häntä pelkäävät, ja niin meidän maassamme kunnia asuu. (Ps. 85:10)
Jumalan läsnäolo ja voimavaikutukset eivät ole riippuvaiset esim. kokoukseen huudoin tai pitkän ylistyksen aikaansaamasta tunnelmasta. Yksinkertainen kiittäminen Jeesuksen sovitustyöstä, Jumalalle kiitoksen ja kunnian antaminen on paljon arvokkaampaa. Jumala on osoittanut rakkautensa Pojassaan ja halunsa olla läsnä ihmisiä, joiden sydän kaipaa häntä.
Tämä on opillisesti mielestäni todella vakava asia. Miten ihminen, Jumalan luoma ja lunastama olento voisi ylläpitää Jumalan läsnäoloa? Meidän tunteidemmeko mukaan Jumala tulisi ja menisi? Jumala rakastaa ja näkee jokaisen sydämeen. Hätääntynyt sydän kysyy jo muutenkin: ”Missä sinä olet, Jumalani?” Hän on lähellä ja tuntee hätäsi.
Miten käy yksinäisyyteen ja vaikeuksiin joutuneen uskovan, joka on tottunut ajattelemaan Jumalaa vain karismaattisen ylistystunnelman kautta? Moni saattaa tulla myös kuin riippuvaiseksi kokoushuumasta. Nämä ovat isoja kysymyksiä.
Karismaattisuudessa on esiintynyt väitettä, että uskova voi elää synnittä. Tienä tähän on esimerkiksi päivän aloittaminen vaikka tunnin ylistys- tai tanssihetkellä. Olisiko tässä ajatus, että läsnäolon tunnelma olisi jonkinlainen suoja syntiä vastaan. Missä on ristin sovitustyö, missä on Jeesus Kristus? Mihin armoa tarvitaan, jos synnittömyyskin on hankittavissa.
Väitteen mukaan jokainen Jeesuksen sovituskuolemaan uskova voi ottaa vastaan voimavaikutuksen ylhäältä. Näin esitettynä se puheessa haastaa ihmistä omiin tekoihin ja suorituksiin. Jeesus kuoli ristillä syntiemme sovitukseksi ja nousi ylös ja on Isän oikealla puolella. Paavali kirjoittaa asiasta ylistäen Kristusta.
… ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme – sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan, jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa.
Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.
Olemme saaneet aseman Jumalan lapsina uskoon tullessamme. Kiitetään tästä huikean arvokkaasta asemasta, johon Kristuksen sovitustyö on meidät asettanut. Meitä kehotetaan kasvamaan Kristuksen armossa ja tuntemisessa.
… ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään. (2 Piet. 3:18)
Tämä väite ja etenkin profetoinnin harjoittelu johtaa usein vääriin profetioihin, vääriin lupauksiin ja toiveisiin. Jumala voi toki puhua yhden ihmisen kautta, joka voi olla meistä kuka tahansa. Usein profetiaa on Jumalan sana tuotuna oikeaan hetkeen.
1.Johanneksen kirje:
2:20 Teillä on voitelu Pyhältä, ja kaikilla teillä on tieto.
2:27 Mutta te – teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä.
Hengestä Jeesus oli sanonut: …
mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään”. ( Joh. 4:14).
Tässä tarkoitetaan itse asiassa juuri sitä, että kaikilla Jeesukseen uskovilla on Pyhän Hengen lahja. On sanottu vielä syvällisesti, että tämä kallis Hengen lahja kumpuaa iankaikkiseen elämään.
Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin. Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen. (Joh. 17:11-12)
Ja tämä tärkein yhteys luo myös kristittyjen yhteyttä. Seurakuntamalli on myös annettu Raamatussa. Se on usein turvallisempaa kuin laajat liikkeet ja suurkokoukset, joissa helposti on ihmiskeskeisyyttä ja arvioinnin puutetta.
Tämä on usein aivan totta. Ylistys on silti hyvä nähdä laajemmin kuin vain kokoukseen liittyvänä kuorona. Sydämestä nouseva kiitos ja ylistys on hyvää ja useimmiten sen sanat korottavat kauniisti Kristusta. Jumalaa voimme kirkastaa monin tavoin elämässämme. Voimme itseksemme miettiä näitä tapoja.
Kirjoitin tämän puhelimellani lyhyellä kotimaan matkalla. Ehkä jaksan joskus viimeistellä tätä isommalla laitteella. Toivon, että tämä arvioni on rakennukseksi eikä hajotukseksi.
Ceta Lehtniemi
Ymmärtääkseni kirjoitan vielä jatko-osan. Meitä on muutamia (ehkä useampiakin?), jotka ovat irtisanoutuneet torontolaisuudesta (ns. nauruherätys) ja menestysteologiasta noin 30 vuotta sitten. Näemme nämä hengelliset juuret yhä tämän ajan sekavassa hengellisessä kentässä. Tätä tahtoisin käsitellä, mutta juuri nyt minulta puuttuu sekä voimat että sanat.