Kunnian tie vai ristin tie

Vasta aloittaessani aiheeseeni paneutumisen, ymmärsin miten syvästi minuun on vaikuttanut Tuomo Mannermaan kirja Kaksi rakkautta. Siinä on Lutherin ajattelua, ja ymmärtääkseni juuri kunnian teologia ja ristin teologia erottuvat hyvin toisistaan. Tietty vastakohtien asettelu ja kärjistäminen tuovat erot selviksi ja havainnollisiksi.

Minulla ei ole kirja nyt käytettävissäni. Otan muistinvaraisesti tähän alkuun jotain siitä mitä tuon kirjan vuosia sitten tapahtunut lukeminen on jättänyt mieleeni.

Kunnian teologia katsoisi mielellään sitä, mikä jo on jotain, suurta tai arvokasta. Se on vaatimassa kohteeltaan ominaisuuksia ja tekoja. Jumalan rakkaus ristin kautta sen sijaan luo itse kohteensa ja lahjoittaa itse hyvät ominaisuutensa. Se kärsii ihmisen puolesta ja ihmisen kanssa.

Jumalan lahja ja rakkaus Jeesuksen ristin kautta suuntautuu alaspäin ei-mihinkään ja pahaan. Näin voimme todeta, että todellinen Jumala on rakkautensa mukaisesti siellä missä Hänen rakkautensa kohteet ovat: ihmisyydessä, heikkoudessa, kiusauksissa ja kaikessa hädässä.

Ps. 51:19: Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää
Jesaja 57:15: Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.

 

Ajatuksiani liittyen nykyiseen karismaattisuuteen kunnian teologian näkökulmasta

Karismaattisen liikkeen kritiikin yhteydessä puhutaan usein menestysteologiasta ja eksyttävästä hengestä (henkivallasta). Vasta nyt viime aikoina olen enemmän miettinyt toisenlaista näkökulmaa täydentämään asiaa.

Evankelinen kristillisyys on joutunut ottamaan kantaa karismaattiseen liikkeeseen useaan otteeseen. Se esittäytyi voimakkaasti 1989 Manilassa Filippiineillä Lausanne II:ssa, maailmanevankeliointikongressissa. Siellä laulettiin ylistyslauluja, pidettiin toisten käsistä kiinni, heittäydyttiin johdettuun tunnelmaan, yhteiseen rukoukseen. Näin pyrittiin kokemaan Pyhän Hengen läsnäoloa ja parantavaa vaikutusta.¹

Raimo Mäkelä kirjoitti kokemuksestaan: ”Meidän pitäisi pyrkiä purjehtimaan oikean lipun alla eli pyrkiä pitämään Pyhä Henki todella pyhänä ja olla nimittämättä Pyhän Hengen vaikutuksiksi sellaista, mikä saadaan aikaan tietyin inhimillisin menetelmin.”¹
Minusta kiinnitetään liian vähän huomiota siihen, mitä riskejä sisältyykään käytäntöön, jossa ihmisen menetelmin tuotettua tunnelmaa ja läsnäolokokemusta pidetään Pyhänä Henkenä.
Lausanne ryhmä keskusteli menestysteologiasta lokakuun 2008 -syyskuun 2009 välisenä aikana. Se määritteli menestysteologian näin: ”Uskovilla on oikeus terveyden ja menestymisen siunauksiin ja he voivat saada nämä siunaukset positiivisen uskon tunnustamisen ja ’siementen kylvämisen’ kautta uskollisella kymmenyksien maksamisella ja uhrilahjoilla.”
Lausanne ryhmä otti kantaa menestysteologiaa vastaan näin: ”Opetukset, jotka kaikista eniten edistävät menestysteologiaa ovat vääriä ja Raamatun opetuksen vastaisia.” ²

Lausanne on SEA:n (Suomen Evankelinen Allianssi) taustajärjestönä. Tämä vuosi (2011) on nimetty Rakas risti -teemavuodeksi. 94 järjestöä ja seurakuntaa on kampanjan takana allekirjoituksellaan.³
”Rakas risti -teemavuosi muistuttaa, että risti kuuluu erottamattomana ja keskeisimpänä perustana kristinuskoon…” Yhtenä teemana mainitaan ristin teologia ja parannuksenteko menestysteologiasta.

Allekirjoittajina on lukuisia karismaattisia järjestöjä: Elämän Sana City-seurakunta, Healing Rooms Finland ry, Joensuun Cityseurakunta, Suur-Helsingin seurakunta, TV7, Uusi Elämä ry jne.³

Mielestäni Lausanne ryhmä näki menestysteologian hyvin kapeasti ymmärtämättä sen varsinaista opillista pohjaa. Edes tässä ohuimmassa merkityksessä en näe mitään siirtymää pois menestysteologiasta ristin teologian suuntaan. Asian voi tarkistaa mainitsemieni järjestöjen internetsivuilta.
Menestysteologia on pohjimmiltaan juuri kunnian teologiaa, näin itse ajattelen. Suurin haitta ja varjopuoli siinä on ristin merkityksen hämärtyminen. Jumalan pyhyys ja vanhurskaus eivät ilmene opetuksessa. Ei nähdä ihmisen syntiturmeluksen syvyyttä, eikä tästä nousevia vaaroja ja arvioinnin tarpeita. Laki ja evankeliumi nähdään täten kovin ohuesti.

 

Kun näillä alueilla on suuria puutteita, niin armo on lähes hukassa. Menestyksen ja vahvuuden korostus on armottomuutta, lakihenkistä armottomuutta, sanoo eräs Uskon Sana -liikkeen jättänyt henkilö.
Katse menestysteologiassa kiinnitetään siihen mikä on suurta ja näyttävää. On suuria kokouksia, luvataan parantumisia ja ihmeitä. Ihminen ja ajassa tapahtuva muutos ratkaisee. Jumalan Kuningaskunta tuodaan aikaan voiman ja suuruuden kautta. On siirrytty kunnian teologiaan ja kunnian tien kulkemiseen. Aikamme hemmoteltu ihminen etsii erikoisia kokemuksia tyhjään oloonsa ja selittää ne sitten tahtomallaan tavalla muka Raamatun ilmoituksen mukaisiksi.
Näin jää väistämättä ilman apua pieni, hädässä oleva, avuton, epäonnistunut ja syntinen ihminen.

Jumala itse tuli alas ihmiseksi ja kärsi häpeällisen ristinkuoleman. Hän on uskomme alkaja ja täyttäjä. Häneen katsoen näemme, mitä on tulla kärsimykseen, pienuuteen ja häviöön.
”Katse suunnattuna uskomme alkajaan ja täyttäjään Jeesukseen Kristukseen, joka tarjolla olleen ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä…”

Se joka on syvällä sisällä kunnian tien ajattelussa ja hengessä, ei osaa edes kaivata sieltä pois. Tuo uskonnollisuus ruokkii ihmistä väärällä tavalla ja siinä on kuin jokin imu kokemuksellisuuteen ja vääriin korostuksiin. Näin joudutaan sisälle myös laittomuuteen.

Matt. 25:n kuvaamat kaksi kansaa tulee väistämättä mieleeni ja samoin Matt. 7: 22-23. Kunnian tie saattaa päätyä joidenkin kohdalla ajatuksiin: ”…emmekö me tehneet..”’, ”emmekö me Sinun nimesi kautta..”

 

Eihän uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin

Matt. 9:17:
Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin: muutoin leilit pakahtuvat ja viini juoksee maahan ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin ja niin molemmat säilyvät.

Ymmärrän tämän vielä varsin heikosti.
Kyse on mitä ilmeisimmin Vanhasta ja Uudesta liitosta. Uusi perustuu Jeesuksen sovituskuolemaan, Uusi liitto Jeesuksen veressä. Vanha liitto saa täyttymyksensä. Jeesus ei tässä kohdassa osoita mielestäni sanojaan uskonnollisuutta vastaan. Asia on mielestäni toinen.

 

Opetuslapset olivat jo liittyneet Jeesukseen ja olivat ”Yljän” seurassa, varmasti silti vielä ymmärtäen kovin heikosti, jos lainkaan, Jeesuksen edessä olevaa kärsimystietä. Uusi viini oli viittaus edessä olevaan ristinkuolemaan, sovitukseen.

Koko Vanhan testamentin pohja, historian Jumala, Luojamme, liitot, käskyt, Jumalan pyhyys ja vanhurskaus; ei näitäkään oteta pois. Uusi piti kuitenkin laskea Jeesuksen sovituskuoleman kokonaan uudelle pohjalle, jotta meillä olisi pelastus. Tarvittiin Jumalan Poika uhriksi syntiemme tähden.

Kysyin eräältä pitkään eräässä City-seurakunnassa4 olleelta kristityltä, millaista opetusta hän oli kuullut tästä kohdasta. Hän luonnehti sitä näin:

Uusi viini oli keskeinen sanoma entisessä seurakunnassani. Sillä tarkoitettiin kaiken uskonnollisuuden poispanemista. Vanhaan leiliin ei voi kaataa uutta viiniä. Vanha leili on siis uskovassa oleva uskonnollisuus: ulkoiseen sitoutuminen, jäykkyys jne. Uskovan tuli hylätä entisenlainen eli vanha kristillisyys ja antautua täysin tähän uuteen. Keskeinen sanoma oli uskonnollisuuden vastustaminen, ei armon julistus.”

Eräälle ystävälleni muistui tästä raamatunpaikasta keskustellessamme mieleen se, että hänen karismaattisessa seurakunnassaan oli puuttunut opetus Jumalan vanhurskaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja pyhyydestä. Hän irrottautui seurakunnasta osittain tämänkin vuoksi. Häneltä oli hävitä koko uskon perusta, kun Jumalan ominaisuuksia ei pidetty esillä epämääräistä rakkautta lukuun ottamatta.

 

Vanhasta testamentista ystäväni löysi viimein Jumalan, joka on vanhurskas. Hän löysi myös ihmisen, joka pakenee Jumalaa ja rikkoo Häntä vastaan. Hän löysi näin myös sen tosiasian, että ihmisessä säilyy taipumus Jumalan vastaisuuteen ja jatkuva tarve Jumalan armon ja totuuden omistamiseen.

 

Hän löysi luokseen kutsuvan Jumalan, ristin ja armon. Jeesuksen sovitustyö ja risti tulivat uskon perustaksi. Ikään kuin laista ja Jumalan pyhyyden ymmärtämisestä olisi tullut kasvattaja, joka johdatteli syvempään Kristuksen tuntemiseen ja armon ymmärtämiseen.

 

Hepr.1: 9: Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta…

Hepr. 13: 8: Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.

 

 

Vielä Matt. 9:17 herättämää keskustelua, ”eihän uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin”.

Pohdimme ystävän kanssa edelleen Matt. 9:17 kohtaa. 1938 käännöksessä käytetään sanoja ”nuorta viiniä”. 1992 käännös puhuu ”uudesta viinistä”, johon viittavat myös englanninkieliset järjestöt New Wine ja Vineyard. Keskustelutoverini ei kuitenkaan kokenut, että juuri tuohon raamatunpaikkaan vetoamalla olisi kehotettu jättämään vanhaa ja ottamaan vastaan uutta hengellisyyttä, ”uutta, tuoretta viiniä” uusilta viinitiloilta. Tämän tapainen houkuttelu tapahtui usein jotenkin peitellymmin, ja kuitenkin yritettiin murtaa terve suojaraja. Näin päästiin manipuloimaan tunne-elämää, koko olemusta, henkeä ja ruumista.

 

Keskustelutoverini arveli, että pikemminkin Apostolien tekojen kuvaamaa helluntaikokemusta vääristeltiin ja siihen vedoten otettiin vastaan erilaisia hengellisiä kokemuksia ja ilmiöitä, jotka muistuttivat usein humaltuneen käytöstä tai olivat muuten lähes irvokkaita. Asiaa selitettiin mm ajatuksella, että lopunaikaan liittyy yhä voimakkaammat Hengen vuodatukset… kunnes koko maa on vallattu Kristukselle. Ja tavallaan tämä voima oli otettava, missä se oli tarjolla.
Jatkoimme keskustelua. Siirryimme kuitenkin jälleen käsittelemään lakia. Vanhassa testamentissa se oli kirjoitettu kiveen. Kuitenkin on kysymys myös lihasydämeen kirjoitetusta hengellisestä laista, rakkauden laista, Kristuksen laista. Arvelin, että karismaattisessa liikkeessä kenties ymmärretään se, että ihminen uskoon tullessaan tarvitsee sovituksen, ei voi täyttää käskyjä. Kuitenkin syvempi lain ymmärtäminen ja ihmisen syntiin taipuvaisen olemuksen ja heikon saviastian luonne jää kenties huomiotta.

Sain ystävältä jossain vaiheessa vastauksen: ”Olin itsekin yllättynyt siitä miten tärkeä laki oli raitistumisessani, tervehtymisessäni ja oppiessani tuntemaan Jumalaa. Kuinka se ottikaan nyt reilun tilan tullakseen esiin. Tuon asian suhteen on niin paljon hämmennystä ja väärinkäsitystä, että tuntui ihanalta käsitellä sitä hyvässä valossa.”

Ystäväni näki jälkikäteen sen miten uskovan synnillisyys häivytettiin korostamalla vain uutta luomusta ja sen voimaa ja ihanuutta. Synnistä puhuminen oli ollut lähinnä uskonnollista ilonpilaamista. Ymmärrän, että näin syntyi myös perinne puhua vain onnistumisista, menestymisistä, paranemisista ja ihmeistä. Epäonnistumisten, uupumisten ja kiusausten kanssa kamppailevat oppivat vaikenemaan.
Me käsitämme, ettei nyt ole kysymys lainkaan lain alla elämisestä. Armon ja sovituksen ymmärtämiseksi meidän on hyvä tuntea Jumalan vanhurskasta tahtoa ja omaa ihmisen olemustamme. Armon ja anteeksisaamisen tarve näyttäytyy näin oikeassa valossa, sekä tarpeemme turvautua Kristuksen vanhurskauteen koko elämämme matkalla.

 

Joh. 17, joitain mietteitä Jeesuksen jäähyväisrukouksesta

Myös Joh. 17 ymmärretään nykyisin eri tavoin kuin perinteisesti. Sen sanotaan kehottavan ekumeniaan ja yhteiskristillisyyteen. Tämä tarkoittaa usein yhteiskristillisiä karismaattisia rukouspiirejä. Minusta sanoma on siinä, että Jeesus oli ja on yhtä Isän kanssa ja sanan todistuksen kanssa.

 

Tuon kohdan ydin on Jeesuksen ristintyössä. Tähän yhteyteen meitä kehotetaan. Jos aiemmat sukupolvet olisivat ajatelleet niin kuin se tänä aikana ymmärretään, olisiko meillä kirkasta, puhdasta evankeliumia lainkaan?
Meitä kehotetaan evankeliumin säilyttämiseen samalla, kun kehotetaan olemaan yhtä Jeesuksen ja Isän kanssa. Pyhä Henki osoittaa Kristukseen ja vie tähän yhteyteen sekä avaa sanaa meille. Sanassa meillä on Kristus.
Nykyinen karismaattinen liike, jota kutsutaan tunnustuskuntiin sitoutumattomaksi uuskarismaattisuudeksi 4, irrottautuu huomaamattaan yhä kauemmaksi uskon opillisesta perustasta kokemuksellisuuteen, ihmisen omiin tekoihin ja itse kehitettyihin ajatuksiin hyvästä, oikeasta ja toimivasta.
Minusta on suuri vaara joutua ristin tieltä kunnian tielle. Karismaattisuudessa on nähtävissä myös samoja korostuksia kuin New Agessa. Ihminen ja kaikki maan päälle sijoittuva muutos ja parantamistoimista ovat ylikorostuneet. Ristin sanoma ei ole esillä.

 

Ajankohtaisista teemoista -Healing Rooms konferenssi
 
Nyt syksyllä 2011 oli Healing Rooms Nordic -konferenssi Espoon helluntaikirkossa. Sitä mainostettiin parantumiskonferenssina. Vuosi sitten vastaava tapahtuma pidettiin Munkkivuoren kirkossa, siis luterilaisen seurakunnan tiloissa.

Tänä vuonna vieraiksi oli kutsuttu Rick ja Lori Taylor. He palvelevat Kaliforniassa Healing Roomissa ja Santa Maria Valley Vineyard seurakunnassa. He opettavat koulussa, joka keskittyy ihmeisiin, ”Supernatural” on sen keskeinen sana. Koulun ohjelma on Bill Johnsonin Bethel Church’n yliluonnolliseen keskittyvästä koulusta.5,6

Pieni lainaus antaa viitteen siitä, miten lähellä menestysteologiaa liikutaan jo yksin parantamisen alueella. ”Me uskomme: …Kristuksen ristin lunastavaan työhön, joka tarjoaa ihmisen ruumiin, mielen ja hengen parantumisen vastauksena uskon rukoukseen.” 6

USA:n Vineyard-liike koki tarvetta oppinsa määrittelyyn jo heti nousunsa jälkeen vuonna 1983. Vuonna 2006 liikkeen johdon allekirjoittama uskontunnustus kertaa perustustaan mm näin: ”Oli tarpeen kehittää uskontunnustus, joka oli uskollinen Raamatulle ja edusti niiden ihmisten moninaisuutta, jotka ovat antautuneet elämään Herran Jeesuksen Kristuksen herruudessa ja suhteessa toisiinsa Vineyard-liikkeessä.

Sen käsittäminen, että Jumalan Valtakunta (engl. Kuningaskunta) on integroiva motiivimme ymmärtää Jumalan kertomusta, Raamattua ja meidän teologiaamme, on vaikuttanut tämän asiakirjan rakenteeseen.” 7

Asiakirjaa suositellaan kaikkien USA:n Vineyard-seurakuntien käyttöön. Edellisen mukaan koko Raamattua tarkataan Kuningaskunta-ajattelun läpi. Ei siis löydy sitä näkemystä, jossa jo varhain tarkataan esikuvia ja ennustuksia, jotka osoittavat Kristukseen syntiemme sovittajana. Raamatun ”punainen lanka” on vaihtunut toiseksi.

Näkemykseni mukaan tässä ajattelussa annetaan suuri valta Saatanalle. Sen sanotaan perustaneen pimeyden vasta-Kuningaskunnan.

Jeesuksesta sanotaan mm näin: ”Jeesus oli voideltu Jumalan Messiaana ja oli Pyhän Hengen voimassa, tuoden (asettaen virkaan) Jumalan Kuningaskunnan hallinnon maan päälle, ollen voimakkaampi Saatanan hallintavaltaa vastustamalla kiusauksia, saarnaamalla hyvää uutista pelastuksesta, parantamalla sairaat, ajamalla ulos demonit, ja nostamalla kuolleet elämään. Opetuslapsensa kooten Hän muodosti uudelleen Jumalan kansan, oman seurakuntansa olemaan Hänen Kuningaskuntansa instrumenttina.” 7

Tuohon edellä olevaan kokonaisuuteen liitetään kyllä myös Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus. Kuningaskunta-ajattelu on kuitenkin keskuksessa eikä risti kuten pitäisi olla. Myös Helsingin Vineyard-seurakunnan pastori TM Ari Puonti julisti Lohjalla Vihdin kirkossa 2011 Healing Rooms-järjestön kevätkokouksessa ”Evankeliumi -hyvä sanoma Jumalan Kuningaskunnasta.” 8

1KOR.4: 8: … teistä on tullut kuninkaita…
Tämä ajattelu vie ihmeiden ja merkkien korostamiseen. Toisaalta sanotaan, että Jeesus on ”Kristuksen elävän ruumiin” pää ja korostetaan uskoontuloa melko perinteisesti, tosin ratkaisukristillisyyden näkökulmasta ja edellä kuvaamani karismaattinen ajattelu taustalla. On vaikea nähdä milloin on kyseessä aito Jumalan Pyhän Hengen kautta herättämä sisällinen usko.

 

Paljon käytetty termi ”transformaatio”, Kuningaskunta-ajattelu ja Pyhän Hengen ”instrumenttina” olo tuovat hivuttaen yhä enemmän erilaisia menetelmiä, terapioita, pitkäkestoista ja toistavaa ylistystä sekä ylistystanssia mukaan kokouksiin. Iloitaan kaikesta, minkä voidaan tulkita tuovan Jumalan Kuningaskuntaa esiin. Aletaan korostaa sitä, että jatketaan Jeesuksen aloittamaa työtä Jeesuksen asettamin valtuuksin. Puhutaan auktoriteetista ja kyvystä tehdä ihmeitä Jeesuksen nimen voimalla. Näin toimittaessa unohdetaan kuitenkin arvioiminen, koska ei tahdota nähdä uuden ihmisen vajavaisuuksia ja taipumusta syntiin ja virhearviointeihin. Unohdetaan myös usein Jumalan sanan opettaminen ja sovituksen keskeisyys.

 

Tämä ajattelu johtaa mielestäni siihen, että painotetaan yliluonnollista, suurta, ja yleensäkin näkyvää ajassa tapahtuvaa muutosta.

Luuk. 17: 21: … Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä.
Hepr. 13: 14: Sillä ei meillä ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme.

 

Loppuyhteenveto

Kenties olisi hyvä lähtökohta ajatella tätä asiakokonaisuutta pitäen mielessä kunnian tien ja ristin tien vastakohtaisuuden.

Kristus alentui. Hän tuli ihmiseksi, kaltaiseksemme. Hän kärsi häpeällisen ja kivuliaan ristinkuoleman syntiemme tähden. Hän antoi esikuvan palvelusta. Hän osoitti, että pieni on suurta Taivasten valtakunnassa. Ja muistakaamme, ettei meillä ole ”pysyväistä kaupunkia täällä, vaan tulevaista me etsimme.” Eihän meillä ole täällä yhtään mitään pysyvää.

Kun alamme aavistaa jotain Isän sydämen ominaisuuksista ja tahdosta, löydämme päivittäisen arjen uskon. Siinä pieni ja näkymätön saa uuden merkityksen. Osaaminen, näyttävyys, valta ja onnistuneet teot eivät kohoa enää arvoasteikossamme kärkeen.

Ilomme tulisi olla siinä, että nimemme on kirjoitettuina Elämän kirjaan. Saamme turvata päivittäin Jumalan armoon. Jumala suo tässä lapseudessa eläville myös armon välineitä ja armolahjoja. Kuitenkin Kristus on kaiken keskuksena ja pyrkimyksenä on säilyttää ristin evankeliumi kirkkaana.

Virsi 627
Ah, Taivaan tie on ristin tie,
vaan Jeesus kerran sinut vie
iäiseen kunniaansa.

 

 

Loppuviitteet

1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Karismaattinen_liike

2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Menestysteologia

Lausanne ryhmä keskusteli menestysteologiasta lokakuun 2008 – syyskuun 2009 välisenä aikana. Ryhmään kuuluivat mm. Tohtorit Chris Wright ja John Azumah. Ryhmä teki lyhyehkön määritelmän menestysteologiasta: ”Uskovilla on oikeus terveyden ja menestymisen siunauksiin ja he voivat saada nämä siunaukset positiivisen uskon tunnustamisen ja ”siementen kylvämisen” kautta uskollisella kymmenyksien maksamisella ja uhrilahjoilla.”

3. http://www.suomenevankelinenallianssi.fi/mika_on_sea/?session=33865937

http://www.suomenevankelinenallianssi.fi/ajankohtaista/rakasristi_-teemavuosi_haastaa_oman_ristin_tekemiseen/

http://www.rakasristi.fi/mukana.html

4. http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=29

http://www.seurakuntienyhteys.fi/fi/jasenseurakunnat/?id=19

5. http://www.healingrooms.fi

http://www.vineyardsmv.com/staff.asp

http://healingroomssmv.com/healing-rooms-school-of-supernatural-ministry Academic Information:We have adopted our curriculum from Bethel’s School of Supernatural Ministry in Redding, CA. This includes teaching from Bill Johnson, Kris Vallotton, Danny Silk and others.”

6. http://www.vineyardsmv.com/beliefs.html

http://healingroomssmv.com/about-us/what-we-believe

7. http://www.vineyardusa.org/site/files/about/statement-of-faith.pdf

Johdanto-osan allekirjoitus: Berten A. Waggoner, National Director, The Vineyard USA –A Community of Churches, Suger Land, Texas, 2006

8. http://www.healingrooms.fi/?sid=29 Healing Rooms Finland ry:n hallituksen yhtenä jäsenenä pastori Ari Puonti. Hän on Helsinki Vineyard -seurakunnan johtava pastori. http://www.healingrooms.fi/filearc/376_Juliste_Virkkala_18-3-11×4.pdf

 

Kirjallisuus

Raamattu 1933/1938 käännös

Tuomo Mannermaa: Kaksi rakkautta. Johdatus Lutherin uskonmaailmaan. WSOY 1983

 

Ceta Lehtniemi

Hengellisestä arvioinnista, Kristus keskuksessa

 

Sana alkuun. Tiedän etten pysty tästä aiheesta sanomaan kuin hyvin vähän ja varovasti. Yritän tuoda kuitenkin joitain ajatuksia ja näköaloja. Ehkä pääajatukseni on tämä minkä Paavali antoi Timoteukselle ohjeeksi: ”Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut” (2 Tim. 3:14). Olen lukenut Raamatun ohella lähinnä vanhempaa suomenkielistä hengellistä kirjallisuutta, jota olen myös kerännyt. Merkitsin loppuun joitakin kirjoja, joihin olen jopa toistuvasti palannut.

 

Jumalan asema ja olemus

 

Jumalasta sanotaan Raamatussa, että Hän on pyhä, täydellinen, iankaikkinen, kaikkitietävä, elävä, kaiken hallitseva, ääretön, kaikkialla läsnä oleva. Hän on kaiken luoja ja hän on lunastaja. Hän on rakkaus, kirkkaus, autuus, totuus, armo ja vanhurskaus. Jumalassa ei ole pimeyttä, ei syntiä. Tämän Jumalan kasvojen edessä ihmisen tulisi elää. Jumala näkee ihmisen sisimpään. Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi? Herra tuntee ihmisten ajatukset (Ps. 94:9,11).

 

Jumalan kolmiyhteys nousee Raamatusta: Isä Jumala, Jumalan Poika Jeesus Kristus ja Pyhä Henki. Ja kuitenkin Jumala on yksi. Kun yritämme ymmärtää esim. Pyhän Hengen toimintaa ajassamme, emme voi säilyä totuudessa, jos emme nojaa siihen kokonaisilmoitukseen, mikä meillä on saatavilla Raamatussa. Tätä meille ei opeteta siten kuin aikaisemmin tehtiin myös meillä Suomessa. Oma ikäluokkani luki Martti Lutherin Vähän Katekismuksen (1948) rippikoulussa.

 

Pyhän Hengen suhteesta Isään ja Poikaan on Jeesus ilmoittanut, että Isä Pojan pyynnöstä ja Pojan nimessä lähettää meille Pyhän Hengen (Joh. 14:16,26). Pyhää Henkeä kutsutaan myös Isän Hengeksi, Pojan Hengeksi ja Kristuksen Hengeksi. Pyhä Henki on myös elämän, viisauden, totuuden, lapseuden, rakkauden, pyhyyden ja kirkkauden Henki. Pitäisi olla sanomattakin täysin selvää, että mitään väkivaltaista tai sopimatonta ei saa ilmetä Jumalan Hengen nimissä. Pyhä Henki kirkastaa Kristusta ja avaa meille Jumalan sanaa. Tällöin nousee esiin totuus ja armo ja Jumalan laupeus.

 

Kun aikamme muuttuu moniarvoiseksi, se ei saa merkitä sitä että kristinusko muuttuu samoin siihen suuntaan, että kaikki ajatukset ja toiminnat hyväksytään sen piiriin. Mielestäni tämän ajan piirteenä on sellainen allianssikristillisyys, mikä ei keskustele eikä arvioi. Yhdessä toimiminen asetetaan kuin päätavoitteeksi, ja ei nähdä sitä miten aikamme muuttaa kristillistä Jumala-kuvaamme. Jumalasta tehdään todellisuudessa pieni ja ihmisestä tehdään suuri.

 

Lainaan Osmo Tiililää kirjasta Historian Jumala. Hän kirjoitti kirjansa toisen maailmansodan jälkeisissä tunnelmissa. Lainaan hieman lyhentäen: ”Tulee lähinnä mieleen juuri itse Jumala-kuva. Edellinen maailmansota nosti Jumalan pyhyysmomentit yleiseen tajuntaan vastapainoksi värittömälle ja yksipuoliselle Jumalan rakkauden korostamiselle. Tekisi mieli sanoa, että tätä linjaa tultaneen nyt jatkamaan yhä eteenpäin, mutta samalla tultaneen entistä kiinteämmin pohtimaan Jumalan pyhyyden ja hänen rakkautensa välistä suhdetta. Joka tapauksessa on entistä päättävämmin syytä korostaa Jumalan elävää, dynaamista, asioihin puuttuvaa, jatkuvaa, koko ihmiskuntaa ja maailmaa koskevaa toimintaa, mikä johtaa teologin liikahtelut suureen nöyryyteen ja varovaisuuteen.” (s.50) ”Vasta silloin, kun kaikki langat ovat Jumalan käsissä, ihminen tajuaa oman ehdottoman riippuvaisuutensa hänestä. Silloin niin yksilön kuin kansojenkin tie on nähty oikeassa valossa.” (s.51)

 

Ihminen jää hyvin turvattomaksi, jos ei opeteta tuntemaan Jumalaa sellaisena kuin Raamattu ilmoittaa. Jumala-kuvaan kuuluvat pyhyys, rakkaus ja Jumalan mahdollisuus sekä halu vaikuttaa niin ihmisyksilöiden, kansojen kuin aikakausienkin kohdalla.

 

Ilmoitus ei myöskään jatku esim. ilmestystiedon kautta, vaan Raamattu sisältää kristinuskon hengellisen sisällön. Jokainen opetus ja mahdollinen ilmestys tulee alistaa siis Raamatun ilmoituksen alle arvioitavaksi. Jostain kätköstä jonkun henkilön saamien ilmestysten kautta emme saa mitään uutta tietoa Jumalasta, emmekä muustakaan kristinuskon perustasta.

 

Emme ensi sijassa edes janoa yliluonnollista tietoa, vaan tahdomme kasvaa Kristuksen tuntemisessa ja elää Jumalan varassa niin kuin Hän meille ymmärrystä avaa lähinnä sanan kautta Pyhän Hengen opastuksessa.

 

Raamatun ilmoittama Jumala tulee ennen muuta lähelle yksittäistä, heikkoa ja apua tarvitsevaa ihmistä. Sovituksen kautta saamme rauhan Jumalan kanssa, syntimme annetaan anteeksi. Koko Vanha testamentti jo osoittaa Jeesuksen työhön puolestamme. Jumalan lapsina saamme heittää murheemme Hänen kannettavakseen.Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, ja “heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen“(1 Piet.5:6-7).

 

Meitä ei todellakaan käytännön elämässä auta tieto jonkun henkilön erikoisista taivasmatkoista tai enkeli-ilmestyksistä. Mutta meitä auttaa se tieto mitä saamme Jumalasta Raamatun ilmoituksen ja hyvän, koetellun opetuksen kautta.

 

 

Pahan asema ja olemus

 

Olisi helpompi käsitellä vain syntiä, vääryyttä ja sitä pahaa, millä rikomme niin Jumalaa kuin lähimmäistämme vastaan. Yritän kuitenkin sanoa myös persoonallisen pahan olemuksesta jotain sen vuoksi, että juuri tälle alueelle liittyvät monet aikamme harhat.

 

Perkele, saatana, kiusaaja on Raamatun mukaan luotu ja langennut enkeliolento, jota kuvataan myös käärmeenä. Jo syntiinlankeemuskertomuksessa kohtaamme saatanan. Kyse on älyllisestä olennosta, joka pyrkii sekoittamaan totuutta, tuomaan valheen houkuttelevana esiin. Erityisesti se pyrkii vääristämään Raamatun ilmoitusta Jumalasta ja pelastuksesta.

 

Kun Jeesus sanoo ”tämän maailman ruhtinas”, hän ei tarkoita sitä että valta olisi siirtynyt pois Jumalalta. Kyse on siitä, että Jumalan tahdon hylännyt ihminen on pahan valtapiirissä ja hengellisessä pimeydessä. Hän on avuton ja ei voi ymmärtää pelastuksen salaisuutta ilman Pyhän Hengen avaamaa ymmärrystä.

 

Kristittyjen on hyvä käsittää, että oman sydämen petollisuus, maailman henki ja persoonallinen paha ovat vaikuttamassa kaiken aikaa. Isä meidän rukouksen ”Päästä meidät pahasta” on tarpeellinen pyyntö. Kuitenkin tunnustamme Jumalalle, että Hänen on ”valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti”.

 

Kristuksen täydellinen voitto Golgatan ristillä on voitto myös perkeleestä. Saamme kätkeytyä Kristukseen ja olla suojassa. Tätä suojaa tarvitsemme tämän elämämme matkan ajan, perillä on sitten toisin. Silloin on lepo ja täydellinen yhteys Kristukseen sekä täydellinen vapaus pahan voimista.

 

Nyt on niin paljon kummallista toimintaa kristinuskon nimissä. On henkivaltojen kartoitusta, puhutaan auktoriteetista, ajetaan demoneita uskovista, joissa siis asuu Kristuksen Henki. Tämä on yksinomaan vahingontekoa ja väärinkäsitystä. Tätä ei Raamattu opeta. Raamatun kuvaamissa riivaustiloissa ihmiset ovat toisen hengen kahleissa ja vallassa, ja riivaustilakin ilmenee aivan ulkoisestikin näkyvällä tavalla.

En siis kiellä perkeleen tai demonien todellisuutta, vaan näen Jumalan vallan maailmassa ja Kristuksen voiton pahan voimista täydellisenä.

 

Ahdistunut, sairas tai kiusattu ihminen tulee kohdata siten, että hän vakuuttuu Kristuksen työstä. Hänen tulisi saada kokea seurakunnan kautta hoitoa ja turvallista rakkautta. Tähän liittyy myös pidemmällä aikavälillä annettu oikea opetus ja ehtoollisen nauttiminen.

 

Siellä missä tahdotaan pitää esillä erityisellä tavalla armolahjoja, on muistettava arvostella mistä lähteestä sanoma tulee. Muutenkin on toki arvosteltava puheet ja tilaisuuden henki. Jostain syystä on päässyt hämärtymään se tosiasia, että okkultismi ja yleensäkin uushenkisyys vaikuttaa usein ihmisten ajatusmaailmassa, ja sen jopa toivotaan tuovan elämyksiä ja salattua tietoa. Sitä kautta etsitään myös paranemista ja jopa ansioita. Kyseessä ei ole tällöin Pyhän Hengen työ, vaikka sitä sillä nimellä kutsuttaisiinkin.

 

Tarvitaan myös erityistä lahjaa erottaa henget, eli se merkitsee ainakin sen havaitsemista, ettei ole kyse Pyhästä Hengestä lainkaan. Ilmapiirin on myös sallittava tämä arvostelu.

 

Jos kyse on sellaisesta toiminnasta väärässä hengessä, ettei siihen voi vaikuttaa avoimella arvioinnilla, on hylättävä hengellinen yhteys tuohon henkilöön tai liikkeeseen. Ei silloin voi olla kristillisessä mielessä yhteistyössä. Hengellinen yhteys tulee Kristuksen Hengen kautta lahjana. Samoin usein yhteisrintamaan asettuminen viestittää, että hyväksytään tuon toisen järjestön tai seurakunnan toiminta sen väärästä hengestä huolimatta.

 

Armolahjat kuuluvat mielestäni myös tähän aikaan. Silti olen siinä käsityksessä, että Kristus itse uuden elämän lahjoittajana on armolahjamme. Ensimmäisen ihmisen, Aadamin, lankeemuksen kautta tuli kuolema, tuomio ja kadotus. Mutta Jeesuksen Kristuksen kautta tuli armon ja vanhurskauden lahjan runsaus ja iankaikkinen elämä. Tämän vaikutti Jeesuksen sovituskuolema (Room. 5:15,16 ja Room. 6:23).

 

Näin en itse voi puhua ”Pyhän Hengen voimassa” elävistä karismaattisista yhteisöistä, koska missä on Kristus, siellä on Jumalan armo ja armolahja. Vain juuri paha tahtoo tehdä näitä jaotteluita Jumalan omien välille, ja luoda eriarvoisuutta ja kateutta. Paraneminen voi tapahtua ehtoollispöydässä tai hiljalleen Jumalan sanan hoidossa. Profetia saattaa sulautua opetukseen ja rukoukseen lähes huomaamatta. Seurakunta voi olla palveleva yhteisö hyvin arkisella tavalla.

 

 

 

Ihmisen asema ja olemus

 

Kun ymmärretään Jumala suurena ja ihminen pienenä, köyhänä, haavoittuvana ja erehtyvänä, ollaan Raamatun ilmoittamassa perustassa. Jumala on Luojamme, ihminen on luotu olento, sinänsä kyllä ihmeellinen ja jopa Luojansa kuvaksi ilmoitettu.

 

Ihmisellä on vastuunsa ja tehtävänsä tässä maailmassa. Ihmisessä on säilynyt myös halu luoda, tutkia ja leikkiä. Ihmisessä on seksuaalisuus, on halu muodostaa perhe. Samoin ihminen tahtoo olla yhteydessä muihin ihmisiin hyvin erilaisin tavoin.

 

Syntiinlankeemuksessa särkyi hyvin paljon. Ja silti myös säilyi hyvin paljon. Ja jos sekoitetaan nämä asiat, ollaan harhassa jo lähtökohdissa.

 

Itse ymmärrän Aadamin lankeemuksen seurauksen ihmisen hengellisenä kuolemana, erona ja kapinana elävästä Jumala-yhteydestä. Ja tällä on vaikutuksensa myös muuhun luomakuntaan.

 

Kuitenkin näemme lankeemuksen selvimmin epäuskona ja ihmisen itsekkyytenä, sekä keskittymisenä vääriin asioihin. Ihmisen aarteena on usein mammona ja himona hyvät kokemukset. Iankaikkisuus unohtuu. Ihmisen pahuus on nähtävissä hyvinkin eri tavoin myös meidän aikanamme.

 

Ihmisen lankeemus on aina näkynyt myös uskonnollisuutena ja erityisesti omiin tekoihin perustuneena kelvollisuutena. Tämä voi tapahtua jumalauskon tai ateismin nimissä.

 

Luonnollinen ihminen ilman Jumalaa, tai joskus itse ymmärtämättä Jumalan osuutta, pystyy erittäin monenlaiseen hyvään. Hän voi rakastaa, tehdä tiedettä, taidetta jne. Hän pystyy olemaan erittäin uskonnollinen. Mutta hän ei pysty näkemään syntiä, vanhurskautta, eikä tuomiota. On asioita mitkä vain Jumalan Henki tekee eläväksi. Kristuksen työ jää käsittämättä ja vastaanottamatta ilman Jumalan sanaa ja Jumalan Henkeä.

 

Oikeastaan on näkyvissä vain kaksi tietä ja tapaa, millä ihmiskunta pyrkii yhteyteen Jumalan kanssa, jos ei tahdota kieltää yliluonnollista ja yrittää näin pakoa, piiloutumista, mikä sekin on synnin seurausta. Eikö tässä näy Kainin tie ja Aabelin tie. Kyse on siitä voimmeko omilla teoillamme ja tekomme hedelmillä olla yhteydessä elävän Jumalan kanssa. Vai suostummeko Jumalan ilmoitukseen ja tekoon, Jeesuksen sovitusuhriin puolestamme, jota mielestäni Aabelin uhrikin ennakoi.

 

Kainin esimerkin vakavuus on siinä, että se kertoo uskonnollisuudesta, jolla ei ole hengellistä arvoa. Jumala hylkää sen täysin. Se hylätään, vaikka lausuttaisiin Herran nimi ja vaikka sitä kutsuttaisiin kristinuskoksi. Kaikki on asetettu Kristuksen lunastustyön varaan. Kristus tuntee vain omansa, ne, joissa on Hänen Henkensä. Mutta juuri nämä, pienet ja suuret, näkevät kerran Herran kasvoista kasvoihin. He pääsevät taivaalliselle hääaterialle.

 

 

 

Jumalan työ Kristuksessa

 

Laista ja mistään ihmislähtöisestä ei voinut tulla elämän tietä elämäksi, vaan siitä tuli päinvastoin kuoleman tie kuolemaksi. Jumala avasi hyvyydessään pelastustien, jossa ei ollut mitään ihmisestä lähtevää, ei mitään lain vaatimusta, ei mitään uskonnollista ponnistelua.

 

Jumalan oma pelastus on yksinkertainen. Jumala itse sovitti ihmisen synnin Poikansa kuolemalla. Syytön otti päälleen ihmiskunnan syntivelan. Kyse on yli ymmärryksen käyvästä armosta.

 

Tähän tehtävään tarvittiin taivaasta lähtöisin oleva ikuinen Jumala ja ihmiseksi tullut Jumalan Poika Jeesus Kristus. Aadamissa tuli lankeemus, mutta Kristuksessa uutena Aadamina lunastus ja anteeksianto, ikuinen elämä.

 

Uuden elämän omistaminen Kristuksen työssä tapahtuu uskon kautta. Uskomme Kristuksen kuolleen puolestamme pelastuksemme tähden, lahjoittaneen syntien anteeksiantamuksen, ja nousseen kuolleista. Kyse on todellisesta asiasta. Jumalan lapsen elämä ja Kristuksen Hengen elämä meissä on ihme ja lahja.

 

Puhumme mielen uudistuksesta ja Jumalan työstä meissä. ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä” (Room. 12:2). Kuitenkaan uskon päämäärä ei toteudu ajassa. Tuossa käytetään “metamorphoo” -sanaa. Minulla on se käsitys, että se kertoo sen olennaisen muutoksen mihin meitä kutsutaan ajassa. Meitä kutsutaan muuttumaan mielemme uudistuksen kautta. Ymmärrän, että kyseessä on jo eräänlainen itselle kuolemisen tie. Se ei ole ajassa tie terveyteen, onnellisuuteen, vahvuuteen, vaan pikemminkin jo kuolemaa salassa, jotta voisi myös aikanaan tapahtua elämä aivan uutena ja konkreettisena.

 

Varsinainen ”metamorphoo” -sanan mukainen muutos eli metamorfoosi tapahtuu äkkinäisesti ruumiin ylösnousemuksessa, kuten tapahtuu perhosen lähtiessä valmiina kotelostaan. Perhosenkin kohdalla muutos on jo tapahtunut salassa ennen lentoon pääsyä. Tämä meidän lopullinen suuri muuttumisemme on mahdollista vain, kun Kristuksen elämä on meissä. Kyse on siis Jumalan omasta työstä, vaikka me olemme siihen kutsutut.Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu” (Room. 8:11).

 

Roomalaiskirjeen 7 luvussa näkyy hyvin selvästi ihmisen sisäinen kaksinaisuus. Voimme täysin rauhallisin mielin todeta Paavaliin ja Lutheriin yhtyen, ettei vanha ihminen meissä hävinnyt uuden hengellisen ihmisen syntymän myötä. Tämän kaltaista muutosta ei tapahdu uskoon tultaessa eikä uskonelämän aikana. Asian oikein ymmärtäminen vie meidät Lutherin vanhurskauttamisopin ytimeen.

 

Pelastuksemme jää lahjavanhurskauden varaan. Kyse ei ole jostain mystisestä muutoksesta itse ihmisessä. Olemme edelleen oman lihamme, maailman ja saatanan kiusausten alaisia. Olemme edelleen syntisiä ja syntiin taipuvaisia ihmisiä. Nyt kuitenkin sisäinen ihmisemme yhtyy siihen mikä tulee Jumalalta. Olemme toki muuttuneet suuresti. Nyt tahdomme kasvaa Kristuksen tuntemisessa ja Raamatun sanoman ymmärtämisessä ja vastaanottamisessa. Kyse on uskonkuuliaisuudesta ja samalla aina armosta.

 

On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että saamme elää päivittäistä arkielämäämme tietäen mitä me olemme. Jos emme ymmärrä olevamme heikkoja, useasti sairaitakin ja edelleen syntiin taipuvaisia, alamme elää jonkinlaisessa hengellisessä valheellisuudessa. Tällöin jää puuttumaan arvioiminen, avoimuus ja nöyryys.

 

Usein valheelliseen hengellisyyteen liittyykin voimakkaat jännitteet. Siihen voi liittyä vaatimuksia myös siinä muodossa, että kehotetaan ottamaan uskossa vastaan terveys, tai houkutellaan ottamaan vastaan tulikokemus tai henki.

 

Raamattua tutkimalla löydämme, että tulee ottaa vastaan evankeliumi, sana, todistus Kristuksen työstä tai kehotustakin. Tätä tulee julistaa, ja tätä tulee ottaa vastaan. Jumala voi kyllä armossaan myös parantaa, mutta se ei saa olla julistuksen sisältö. Ei saa toimia niin, että sälytämme erityisiä uskolla paranemisen vaatimuksia muutenkin heikoilla olevien kannettavaksi.

 

Usein hengellisesti raitis on arkista ja tavallista. Siinä on lepo, rauha ja järjestys. Siinä huomioidaan lähimmäinen. Siinä annetaan ja pyydetään anteeksi ja armahdetaan keskeneräistä. Siinä on nöyryyttä.

 

 

 

Kristuksessa meillä on kaikki

 

Uskon ja pelastuksen perusta on alusta loppuun Kristuksen työ ristillä puolestamme. Tätä opiskelemme. Tähän juurrumme. Tässä lepäämme. Olemme Kristukseen kätketyt, ja Hänen Henkensä on meitä ohjaamassa. Meillä on suuri Ylipappimme, Jeesus Kristus, Isän oikealla puolella kirkkaudessa.

 

Vain näin opimme näkemään milloin yritetään tuoda rinnalle ihmisen työtä pelastuksen perustaksi. Vain näin opimme erottamaan sen, missä ihmisestä oleva ja Jumalasta oleva sekoitetaan keskenään.

 

Kristuksen työn merkitys ja uskonvanhurskaus ovat perusta. Kristuksen elävä osallisuus on ohjaamassa ja lohduttamassa meitä. Näin saamme oikean käsityksen Jumalasta, ihmisestä ja Jumalan ilmoituksesta.

 

Tämä on pohjana myös silloin, kun käsittelemme Pyhän Hengen osallisuutta, tehtäviä ja armolahjoja. Se tekee mahdolliseksi kristittyjen yhteyden. Kristuksesta käsin ymmärrämme myös Israeliin liittyviä asioita. Sama pohja säilyy ajatellessamme viimeisiä tapahtumia. Se säilyy ennen kaikkea myös perillä kirkkaudessa.

 

Suurin asia on pelkistettävissä lyhyeen muotoon. Kristus on Jumalan salaisuus, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä (Kol. 2:2-3).

 

 

Kirjallisuutta

 

Luther, Martti: Katekismus, 1948

Peltola, Olavi: Ainutlaatuinen evankeliumi, 2001 PerusSanoma Oy

Pätiälä H.J. ja Kurvinen P.J.I.: Raamatullinen Uskonoppi, 1920

Rissanen, Eetu: Piirteitä Paavalin ihmiskäsityksestä, 1942 Synodaalikirjoitus Kuopion Hiippakunnan pappeinkokoukseen

Tiililä, Osmo: Historian Jumala, 1945 Kirjapaja sekä Viimeiset tapahtumat, 1953 WSOY

 

Ceta Lehtniemi

____________________________________________________

Healing Rooms rukousklinikoiden taustoista

Healing Rooms -rukousklinikoiden taustoista

Ceta Lehtniemi

 

Suomessa järjestö on toiminut syksystä 2006 lähtien. Sen on tuonut Suomeen Susanne ja Markku Laitinen ja he huolehtivat myös koulutuksesta ja markkinoinnista. Järjestö on yhteydessä mm. suomalaiseen ”Viinitarha” srk-liikkeeseen (Viinitarha liikkeen perustaja oli John Wimber). Rukousklinikoita on keväällä 2008 seitsemällä paikkakunnalla ja valmistavaa toimintaa noin 20:ssä kohteessa. Järjestö on kansainvälinen ja sen keskuspaikka on Spokane, Washingtonissa. Johtaja on Cal Pierce. Idean isä on John G. Lake. (Talvella 2013 rukousklinikoita on Suomessa 27)

 

Yhdistyksen ilmoittama toiminnan visio

– Healing Room on kanava Jumalan parantavan työn ja eheyttävän rakkauden virtaamiselle sairaiden ylle Suomessa.
– Healing Roomissa eri seurakunnista tulevat Kristuksen palvelijat toimivat yhdessä.
– Healing Room varustaa kristittyjä olemaan Jeesuksen parantavan rakkauden kanavina.
– Nähdä Jumalan ihmeellisiä tekoja Suomessa niin että Jumala saa kaiken kunnian.

Metodit palvelutyössä

-Seurakuntien yhteiset palvelutiimit koostuvat Healing Room -työhön koulutetuista, seurakunnan valtuuttamista vapaaehtoisista. Tiimiläisillä on halu nähdä sairaiden parantuvan ja sidottujen ja masentuneiden pääsevän vapaaksi Jeesuksen nimessä.

-Tiimin jäsenet koulutetaan ja  haastatellaan ennen palvelutehtävän aloittamista. Tiimiläisen tulee olla kristittynä kypsä ja avoin Pyhän Hengen toiminnalle. Jokaisessa palvelutiimissä on kolme henkeä.
-Healing Roomin ilmoittama tavoite on saattaa Jumalan kunnia Suomeen niin, että uskovat eivät seuraa ihmeitä ja merkkejä, vaan ihmeet ja merkit seuraavat uskovia.

 

Taustalla miehet John G. Lake ja Cal Pierce

Yhdistyksen internetsivuilla kerrotaan varhaisesta Healing Room -toiminnasta. John G. Lake, ”Parantumisen mies” perusti Healing Roomit eläkkeelle jäätyään Spokaneen, Washingtoniin n.1915. Vuosina 1915-1920 julistettiin Spokane yhdistyksen antaman tiedon mukaan Yhdysvaltain terveimmäksi kaupungiksi Laken työn johdosta. Lääkäreiden keskuudessa John Lake ei kuulemma ollut suosittu, sillä Lake vei työllään lääkärien toimeentulon. Healing Roomit toimivat noin 1930-luvun lopulle saakka kunnes pikkuhiljaa kuolivat. Cal Pierce alkoi tutkia Spokanen kaupungin ja John G. Laken hengellistä historiaa 1990-luvulla ja koki, että Jumala kutsui hänet perustamaan Healing Roomin. Monien vaiheiden kautta 1999 avattiin ensimmäinen Healing Room -rukousklinikka täsmälleen samassa huoneistossa, missä John G. Laken palvelutyö oli toteutunut vuosisadan alussa. Tällä hetkellä maailmassa on toiminnassa jo reilusti yli 600 Healing Room -rukousklinikkaa.

 

Liitän tähän joitain yksityiskohtia siitä miten Cal Pierce sai haltuunsa John G. Lakella olleet parantamisen kyvyt. Cal & Michelle Pierce muuttivat Spokaneen. Cal kävi vuoden ajan kerran kuukaudessa John G. Laken haudalla rukoilemassa. 28.2.1999 hän aloitti 40 päivän paaston. Hän meni jälleen Laken hautapaikalle rukoilemaan ja koki Jumalan sanovan: Nyt on aika rukoilla, ja aika lähteä asiassa liikkeelle. Pierce koki, että Jumala halusi heidän kaivavan uudelleen esiin parantamisen lähteet Spokanessa. Cal kutsui ympärilleen esirukoilijoita ja alkoi harjoituttaa healing-ryhmiä valmiiksi. 22.7.1999 John G. Laken Healing Rooms Spokanessa avattiin uudelleen samassa huoneistossa, missä se oli 80 vuotta sitten.

 

Cal opettaa konferensseissa ympäri maailmaa, että Jeesus on sovitustyönsä yhteydessä hankkinut meille myös parantumisen. Kaikki ristin osa-alueet tulee hänen näkynsä mukaan saada sisältymään Kristuksen ruumiiseen. Pierce sanoo: ”Jumala on nostamassa lopunaikojen armeijan, jonka täytyy lähteä ulos teltoistaan ja marssia taisteluun ja ottaa talteen sato. Tämä armeija ei marssi taisteluun kainalosauvoilla. Sitä seuraavat merkit ja ihmeet.”

 

Mistä John G. Laken parantamistoiminta sai alkunsa?

John Graham Lake, (1870-1935), yleensä tunnettu nimellä ”John G. Lake”, oli liikemies, johon John Alexander Dowien parantamistoiminta teki vaikutuksen. Lake sai Pyhän Hengen kasteen Azusa-kadun herätyksessä ja on tullut tunnetuksi lähetystyöstään ja uskolla parantamistoiminnastaan. John G. Laken uran alussa hänen vaimonsa, jota hän syvästi rakasti, jopa jumaloi, sairastui henkeä uhkaavaan sairauteen. Koska Lakella oli takanaan jo koko ikänsä ollut kärsimystä ja menetystä, hän kieltäytyi hyväksymästä tätä, ja otti radikaalin askelen ja vei vaimon tapaamaan John Aleksander Dowieta. Dowiella oli mainetta erikoisena uskolla parantajana. Hän oli perustanut Zion Cityn, joka oli Illinoisissa, 50 kilometriä Chicagosta pohjoiseen, tämän parantamis-uskonsa ympärille. Kyseessä oli maallisen Jumalan valtakunnan rakentaminen. Dowien harha-askeleet eivät jääneet tähän. Sen lisäksi hän alkoi kuvitella olevansa Elia. Se tapahtui, kun muutamat henkilöt tulivat puhumaan hänelle asiasta. Dowie opetti parantumisen kuuluvan Kristuksen sovitustyöhön ja oli lääkäreitä ja lääkkeitä vastaan, koska hänestä Jumalan tahto oli, että sairaat paranevat aina.

 

Laken vaimo toipui, ja Lake vedettiin mukaan Dowien liikkeeseen, ja hänestä tuli lopulta yksi kirkon vanhimmista. Täällä hän alkoi harjoittaa ”jumalallista parantamista”. Vaikka Dowie hylkäsi helluntailaisten sanoman, alussa joukko helluntailaisia johtajia, mukaan luettuna F.F. Bosworth, saivat harjoitusta parantamistoimintaan Dowien alaisina. Dowie toimitti viikoittain ilmestyvää aikakauslehteä Leaves of Healing.

 

Spokane on maailmanlaajuisen toiminnan pääpaikka

Siellä järjestetään koulutusta, konferensseja ja healing -toimintaa.

Esim. syyskuun 10-13 pvnä 2008 järjestetään ”Spiritual Hunger Conference”. Pääpuhujat ovat piispa Joseph Garlington, Bill Johnson ja Cal Pierce. Joseph L. Garlington on suosittu puhuja Promise Keepers -järjestössä.

 

Mikä on Promise Keepers?

1990-luvun alkupuolen tietojen mukaan Latter Rain eli myöhäissade-oppi johti USA:ssa ekumeenisen ”sotilaallisen” järjestön luomiseen! Sitä kutsutaan nimellä Promise Keepers (Lupauksen pitäjät). Järjestö perustuu ajatuksiin ”Poikalapsen” syntymisestä seurakuntaan ja ”Jumalan lasten ilmestymisestä”. Lähtökohtana on Room. 8:19. Se on osoitus siitä, että yhden ainoan jakeen perusteella, sitä väärin tulkiten, voidaan eksyä mitä mielettömimpiin projekteihin. Nämä Ilmestyspojat (Manifest Sons of God, MSOG) uskovat, että Kristus inkarnoituu viimeisenä aikana seurakuntaan, mutta vain yhdistyneeseen seurakuntaan. Toinen lähtökohta järjestölle on oppi Joelin armeijasta (Joel 2:1–11). Tämä kaikkia kirkkoja edustava miesten armeija perustettiin, jotta Latter Rainin opetukset saataisiin markkinoitua USA:n kirkkoihin. Siihen kuuluu satoja tuhansia miehiä jo 1990-luvun alussa.

 

Promise Keepers -järjestön uutislehden mukaan miehet ovat tulleet yhteen täyttämään Joelin kirjan profetian, käymään sotaa. Järjestön ovat perustaneet John Wimberin viinitarhaseurakunnan (Vineyard) jäsenet. MSOG:n opetukset ovat nauruherätyksen perustana ja liittyvät Rodney Howard- Browneen. Promise Keepersien välityksellä nämä opit kulkeutuvat nyt kaikkien kirkkokuntien seurakuntiin. Perustamiskirjassa sanotaan, että järjestö on kirkkokuntiin kuulumaton, ylikirkollinen organisaatio, jonka tavoitteena on kunnioittaa raamatullista miehisyyttä ja motivoida miehiä Kristus-kaltaiseen miehisyyteen. Toronton nauruherätys levisi vuodesta 1994 alkaen kaikkialle maailmaan. Herätykseen liittyi erikoisia liikutuksia, huutamista, vapinaa ja lattialla ”likoamista”. Myös liikkeen outoihin oppeihin alettiin kiinnittää huomiota. Toronton herätys räikeine muotoineen hävisi melko nopeasti, mutta se elää yhä monen toiminnan taustalla. John Wimberiä voidaan pitää keskeisenä hahmona liikkeessä.

 

Toisena nimenä Spokanen ”Spiritual Hunger” konferenssissa on mainittu Bill Johnson. Hänet yhdistetään mm. New Wine -seminaareihin. Bill Johnson puhuu mm. Tukholmassa pohjoismaisessa New Wine – konferenssissa 24-26.4.2008 parantumisesta

 

Mitä on New Wine?

Tärkeä vaikuttaja New Winen takana on varhainen Vineyard-liike ja John Wimberin opetukset, jotka tulivat Englantiin sellaisten miesten kautta kuin David Watson ja piispa David Pytches. Painotus on Jumalan valtakunta-ajatuksessa, Hengen työssä ja Pyhän Hengen voimassa ja lahjoissa. Eheyttävään, vapauttavaan ja profeetalliseen toimintaan keskitytään. New Winen perusti v.1989 David Pytches, joka oli Chorleywoodin St. Andrewin anglikaanikirkon kirkkoherra Hertfordshiressa Englannissa. Davidin johdossa seurakunta kävi läpi voimakkaan hengellisen ”uudistuksen”, joka veti puoleensa tuhansia muita kirkkojohtajia, jotka halusivat oppia siitä mitä tapahtui. Tämä johti siihen, että David ja hänen puolisonsa Mary alkoivat järjestää vuosittaisia ”uudistuskonferensseja”. Näin syntyi New Wine. Myöhemmin muodostunut verkosto tukee kirkkoja ja niiden johtajia uudistumisessa. Tiedot ovat Ruotsin New Wine internetsivulta.

 

Yksi esimerkki Spokanen laajasta opetusmateriaalista

Spokanen Healing Rooms keskuksessa on myytävänä mm. T.L. Osbornin kirja ”100 jumalallisen parantamisen tosiasiaa.” T. L. Osborn kirjoittaa paranemisesta:”Raamattu kertoo sen totuuden, että meidät on parannettu jo Jeesuksen haavoissa, mutta tosiasia saattaa kuitenkin olla se, että parantuminen ei ole heti näkyvää. Parantuminen otetaan vastaan uskomalla totuuteen eli Jeesukseen, eikä tosiasioihin ja oireisiin. Parantuminen sairauksista ei ole itsestään selvä asia, sillä itse parantajan Jeesuksen täytyy olla paikalla. Kun otamme vastaan parantumisemme Jeesukselta, niin Jeesus tulee kirkastettua ja iloa ja riemua vapautuu pimeään maailmaan, sekä pimeys väistyy. Usko on luottamusta lupausten antajaan, että hän kykenee täyttämään lupaukset olosuhteista huolimatta. Meidän ei tule murehduttaa Pyhää Henkeä epäuskollamme, vaan kiittää ja ylistää Pyhän Hengen läsnäolosta.”

 

Joitain kohtia Suomen Healing Rooms -koulutuksen sisällöstä

  • Parantava Jumalan sana, parantamisen ainekset, sairauksien juuret ja muodot
  • Mitä Jeesus parantaa? Miksi Jeesus parantaa? Miten Jeesus parantaa? HR periaatteita
  • Parantumisen esteitä, miksi kaikki eivät parane?  Olemmeko sairaita Jumalan kunniaksi?
  • Pyhän Hengen läsnäolo rukoustyössä. Miten Pyhä Henki toimii tänä päivänä sairaan puolesta rukoillessa? Pyhän Hengen lahjat ja Hengen hedelmät
  • Hengellinen auktoriteetti, kristityn auktoriteetti Kristuksessa
  • Rukousta tulevien tiimiläisten ja jokaisen osallistujan puolesta

 

Oma huomioni kiinnittyy kolmeen ensimmäiseen kohtaan. En näe, että Raamatun pohjalta on tarkoitus tehdä tämän kaltaisia oppeja sairauksista ja parantamisista. Tähän liitetään Osbornin, Laken ja Piercen esittämä ajatus, että Jeesuksen ristin työn perusteella olemme jo parantuneet. Tämä ilmeni myös John Aleksander Dowien opeissa. Ihminen rakentaa sitten tämän jo sovituksen yhteydessä tapahtuneen parantumisen varaan erilaisia oppirakennelmia siitä miten parantuminen otetaan vastaan ja miten sen esteet poistetaan.

 

Voisimme puhua myös opista liittyen ”Jeesuksen läsnäoloon”. Tällä ymmärretään nykyisin tietynlaista tunnelmaa, johon päästään rukouksin ja ylistyksin, siis ihmisen suorituksin. Jeesus on kuitenkin luvannut olla omiensa kanssa joka päivä maailman loppuun saakka. Saamme luottaa tähän enemmän kuin mihinkään, mitä me koemme ja aistimme. Juuri silloin kun emme mitään koe, on tärkeintä tietää, että Jeesus on kanssamme.

 

Jumalan lapseuteen liittyy yksinkertainen luottamus eikä parantamismenetelmien kehittäminen. Saamme rukoilla paranemista taivaalliselta Isältämme Jeesuksen nimessä. Käännymmehän Hänen puoleensa kaikissa elämämme tarpeissa. Voimme myös pyytää luotettavia uskovia rukoilemaan kanssamme tai pyytää öljyllä voitelua. Samoin voimme turvautua seurakunnan tai uskonystävien esirukoukseen.

Olen kuullut ja lukenut aidoista paranemisista, joissa on hyvin yksinkertaisesti vuodatettu sairauden tuoma hätä Jumalan, Isän, hoitoon. Yhden paranemisen tiedän tapahtuneen ehtoollispöydässä.

 

Kohta ”Hengellinen auktoriteetti” vie ajatukset mm. Kenneth Haginin virheelliseen opetukseen kristityn auktoriteetista. Osa väärästä vallan ja auktoriteetin opetuksesta perustuu tähän tuttuun Raamatun paikkaan lähetyskäskystä, Matt.28:16-20: … Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista minun opetuslapsiani…. Valtateologit väittävät löytävänsä näistä Jeesuksen sanoista ns. vallan delegoinnin. He ovatkin mielessään lisänneet yhden sanan, jota ei Raamatussa ole. Sana on: (Menkää siis) te samoin. Jeesus ei sano niin, vaan: Menkää siis ja tehkää! Tämä on hyvin yleinen selitys, jolla halutaan tukea vallan delegointioppia.

 

Yhteenvetoa Healing Rooms -toiminnasta

Healing Rooms toiminnalla on selkeät yhteydet ns. Toronton herätykseen (nauruherätykseen) ja toisaalta myös vuoden 1906 Azusa – kadun herätykseen. Aivan ilmiselvä ja erikoinen on yhteys John Alexander Dowiehen. Laken yhteys Dowiehen syntyi nimenomaan tämän elämän viimeisinä vuosina Zionin kaupungissa. Lake perusti parantumishuoneensa Spokanen kaupunkiin. Täsmälleen samoista tiloista alkoi Cal Piercen toiminta. Cal Pierce on kouluttanut maailmalle lukuisia healing-kouluttajia kuten Suomen Laitiset. Täällä Suomessa jokainen Healing Roomissa rukoileva käy läpi saman koulutuksen ja sen pitävät Susanne ja Markku Laitinen. Lopuksi jokaisen koulutettavan puolesta rukoillaan henkilökohtaisesti. Muulla tavoin koulutetut henkilöt eivät voi anoa pääsyä rukoilijoiksi.

 

Torontolaisuudessa ”siunaus” ja ”voitelu” levisi käsien kautta. Healing Rooms toiminnassa tällainen vastaava ketju löytyy rukouspalvelijoista aina Cal Pierceen asti. Healing Rooms työssä voidaan kuitenkin ilmoittaa työn isäksi ja lähdehenkilöksi John Graham Lake ja oikeammin se voisi olla John Alexander Dowie, kuten edelläolevasta näkyy. Klinikoille voi mennä rukoiltavaksi kuka vain kokee siihen halua tai tarvetta. Uskoa ei edellytetä. Hoitohuoneen seinässä lukee ”Jeesuksen läsnäolo”. Ylistyksellä ja esirukouksella pyritään saamaan aikaan Pyhän Hengen läsnäoloa.

 

Raamatussa varoitetaan olemaan liian kerkeä laittamaan käsiä ihmisten päälle. Samoin tulee olla myös varovainen siinä kenen käsien alle menee (1Tim.5:22). Nyt tässä Healing Rooms liikkeessä unohtuu kaikkinainen varovaisuus ja arvioiminen. Toiminta leviää vauhdilla seurakuntiin ympäri Suomea. Toiminnan ytimessä on sama hengellinen ja opillinen sisältö, mikä esiintyi Toronton nauruherätyksessä, kuitenkin ilman sen räikeitä ulkoisia vaikutuksia. Tämä seikka ei tee toimintaa yhtään sen vaarattomammaksi. Monet Raamatun vastaiset opit näyttäisivät olevan kytkeytyneenä toiminnan taustalle, kuten kirjoituksessani olen ottanut esille.

 

Varsinainen sovituksen sanan julistus syntien anteeksisaamiseksi jää Healing Rooms -toiminnassa syrjään, kun tavoitellaan parantamisia. Merkkien tulee seurata Sanan julistusta. Evankeliumin on oltava ensimmäisenä. Jumalan parantava työ ei myöskään ole missään vaiheessa tauonnut. Kirkoissa ja rukoushuoneissa on säännöllisesti rukoiltu sairaiden puolesta. Mielestäni Raamatussa ei puhuta evankeliumista irrallaan tapahtuvasta parantamisesta, jota voisi verrata rukousklinikka-toimintaan. Healing Rooms -järjestö osallistui syksyllä 2007 Hengen ja Tiedon (rajatiedon) messuille energiahoitojen rinnalla. Tämä jo sinänsä aiheuttaa epäselvyyttä ja hämmennystä muutenkin sekavassa erilaisia hoitoja tarjoavassa kentässä.

 

Lähteitä:

Paavo Hiltunen ”Torontoilmiö läpivalaisussa”, s.141

http://en.wikipedia.org/wiki/John_G._Lake

http://koti.phnet.fi/elohim/elamankerratopettavat.html

http://leavesofhealing.googlepages.com

http://www.kristitynfoorumi.fi/eiuutta2.htm

http://www.healingrooms.fi

http://healingrooms.com

http://www.healingrooms.fi/filearc/69_Healing%20Rooms%20-lehti%20%201_08%20.pdf

http://healingrooms.com//index.php?src=spiritualhungerconference

https://healingrooms.com/index.php?src=content&cid=3 

http://www.new-wine-finland.net

http://www.kairosnewwine.se

http://www.kolumbus.fi/pentti.mattila/Sivut/Parantuminen.htm

http://www.rajatieto.fi/fi/node/56

http://www.kristitynfoorumi.fi/menestysharha.htm

 

 Kaikkiin Healing Roomia koskeviin kirjoituksiini