Lina Sandell -Päivä vain-

Tuon tämän artikkelin omilta sivuiltani ”Kirjallisuus -hyvä kristillinen”: http://ceta.nettisivu.org/kirjallisuus-hyva-kristillinen/

 Lina Sandell -Päivä vain-

Kirjoittanut Astri Valen-Sendstad, suom. Mia-Lisa Alhbin, s.153, SLEY-kirjat

Otan lyhyesti kirjan nostamia ajatuksia esiin. En voi pitää tätä oikein kirjareferaattinakaan, koska tuon esiin niitä mietteitä, mihin yhdistän Lina Sandelliin muun tietoni kautta. Lisäksi kirja ei ole nyt vierelläni, vaan se on ollut luettavanani kirjaston kaukolainana. Kirjoitukseeni vaikuttaa myös Olavi Tarvaisen kirja ”Conformitas Christi -ajattelu Lutherin teologiassa”, sekä luonnollisesti C. O. Roseniuksen kirjat. Alkuperäisen ruotsinkielisen kirjan ”Blott en dag” vuodelta 1999 olen myös lukenut jo v.2000. Sen sain lahjaksi juuri sen vuoksi, kun tämän kaltainen evankelisuus liittyy fammuni hengellisiin taustoihin, joista olen ollut kiinnostunut.

 

Saan Jeesuksen huomaan

Saan Jeesuksen huomaan heittää
nyt kuormani murheineen,
kun raskaimman taakan, synnin,
hän otti jo harteilleen.
Sen tuomion Jeesus kantoi,
se hallita ei nyt saa,
kun Jumala Pojassansa
mun syntisen armahtaa.

Saan Jeesuksen huomaan heittää
nyt kaiken, niin käski hän.
Hän kaikesta huolen kantaa,
ja vie läpi elämän.
Niin saan joka päivä alkaa
mä pyytäen aamuisin:
”Mun kanssani ole, Herra,
niin kuin olit eilenkin.”

Lina Sandell 
Suom. Martti Ruuth
Siionin Matkalauluja 155

 

Lina Sandellin isän kuolemasta

Lina Sandell astui eräänä kauniina kesäiltana isänsä kanssa laivaan. He asettuivat yöpymään matkustajille tarkoitettuun hyttiin. Jonas Sandell luki illalla psalmin 77. Sen loppuosa ”Sinun tiesi kävi läpi syvien vesien”, ihmetytti Linaa. Hän kysyikin isältään tästä psalmivalinnasta, joka ei tuntunut sopivan oikein iltahetken tyyneen rauhaan. Hän sai tämän vastauksen: ”Aamulla voi olla toisin kuin miten sen illalla kokee.”

Seuraava päivä toi mukanaan loistavan auringon. Jonas Sandell oli aikaisin hereillä ja meni kannelle kokeakseen ihanan aamuhetken. Hän lähetti sanan myös Linalle, että tämä tulisi hänen luokseen.

Kun Lina lähestyi, isä ei malttanutkaan olla lähtemättä vastaan. Juuri kun hän oli kannelle johtavien portaiden ylimmällä askelmalla, tuli suuri aalto, joka kallisti laivaa äkisti. Jonas Sandell menetti tasapainonsa ja horjahti mereen.

Lina ehti nähdä muutaman kauhuntäyteisen sekunnin ajan isänsä aalloissa ennen kuin tämä hävisi näkyvistä. Jonas Sandellia ei löydetty pelastusyrityksistä huolimatta. Rakkaan isän menettäminen tällä tavoin oli Linalle erittäin raskasta.

Lina oli tuolloin alle 30-vuotias. Lähivuosina hän menetti myös sisarensa ja äitinsä. Seuraavaan lauluun tallentuu osa niistä tunteista, mitä hän koki isänsä kuolemaa seuranneina aikoina. Vain Kristus on kestävä kallio. Se kallio ei huku aaltoihin ja siinä on lohtu synnin tuskiin ja ahdistuksiin. Jeesuksesta tuli Linalle äärettömän kallis. Hänessä hän jaksoi katsoa eteenpäin.

On Jeesus nimi kallis

1. On Jeesus nimi kallis ja autuus ainoa.
Vain siitä synnin tuskiin saan aina lohtua.
Se kallioni vahva ei huku aaltoihin.
On lämmin turvapaikka nyt niin kuin eilenkin.

2. On Jeesus nimi kallis, se tulkoon turvaksi
niin onnenhetkissäni kuin taisteluissani.
Ja ainoastaan siinä saan olla voittaja,
kun pääsen taakoistani ja ahdistuksista.

3. On Jeesus nimi kallis, se kantaa taivaaseen.
On autuaitten kuoro, saan siellä kanteleen.
Voin laulaa voimakkaammin kuin täällä kiitosta:
Vain, Jeesus, nimelläsi on kaikki kunnia!

Lina Sandell 1861
Suomentaja: Johanna Ailio
Siionin Kannel 249

 

Hengellisistä taustoista oman ymmärrykseni mukaan

Lina Sandellin hengellisenä vaikuttajana oli isänsä ohessa mm. C. O. Rosenius, jonka julistuksesta on koottu mm. kirja Elämän leipää.

Lina Sandell julkaisi pieniä vihkosia, jossa oli opetusta lapsille hyvin herkällä tavalla. Vihkosten koko oli noin puolet pienestä kirjekuoresta. Hän merkitsi tekijätietonsa yksinkertaisesti L.S. Näin hän merkitsi myös lukuisat laulujen sanoituksensa ja runonsa.

Olen hämmästellyt Lina Sandellin tuotannossa sitä tasapainoa, mikä vallitsee Lutherinkin ajattelussa ’Kristus puolestamme’ ja ’Kristus meissä’. Jälkimmäinen tarkoittaa hyvin pitkälle sitä miten saamme olla puettuina tai kätkettyinä Kristukseen kaikissa vaiheissamme. Syvimmässä hädässämme tai ahdistuksessamme emme ole yksin.

Ristin kuoleman kärsinyt ja ylösnoussut Kristus on turvanamme ja meitä äärettömän lähellä tuntien kanssamme kipumme. Kristus kuin jakaa kanssamme surumme, ilomme, rukouksemme ja arjen askareemme. Näin Hän itse toteuttaa Henkensä kautta meissä hyvää työtään, ja uudistaa meitä. Tämä yhteys antaa myös toivon siitä, että meitä kerran odottaa pääsy perille taivaan kotiin.

Ja samalla voimme tunteistamme ja saatanan syytöksistä välittämättä aina turvata Kristuksen työhön puolestamme. Sovitustyö on täydellinen ja se on aina voimassa. Se on meidän haparoivan olemuksemme ja uskomme ulkopuolella toteutettu ja täytetty Jumalan aivoitusten mukaisesti.

Se on ikään kuin ’Isän sydämellä’. Jumala näkee Kristuksen vanhurskauden, kuuliaisuuden ja täydellisen puhtauden. Tätähän me tarvitsemme. Tähän joutui myös Lina Sandell turvaamaan. Moni hänen runoistaan hioutui ahdistuksessa, surussa ja Jumalan tahdon kyselyssä.

Ceta Lehtniemi

 

Esittelysivulle ”Tervetuloa! Mitä uutta?” pääset tästä. 

3 thoughts on “Lina Sandell -Päivä vain-

  1. Keijo

    ”Oletko muuten huomannut, ettei ole helppoa välttämättä silloinkaan, kun ei ole mitään vaikeuksia tai kärsimyksiä? Meitä saatetaan hioa ja opettaa myös hiljaisuudessa, johon emme välttämättä edes tahdo suostua.”

    Tässä osuit kyllä aivan naulan kantaan, minkä voin täysin allekirjoittaa ja kuvaus sopii monilta osin varsin hyvin omaan tilanteeseeni. Ei tosiaan tarvitse olla välttämättä mitään merkittäviä ulkonaisia vaikeuksia, sairauksia tms., vaan voi olla aivan hiljaista, mitä joku puoli minussa kovasti vastustaa. Minulle henkilökohtaisesti juuri tällainen hiljaisuus, sielun pimeys ja autius, kokemusten köyhyyys jne., ovat ehkä olleet merkittävimpiä ”seuralaisia”, jotka ovat ”pakottaneet” minut, ensinnäkin arvioimaan sitä oman hengellisen yhteisön/jen kristillisen uskon tulkintaa ja näkemystä ja toisaalta etsimään lujempaa perustaa, minkä varaan rakentaa. Tätä taustaa vasten voi kai todeta, että kyseisen kaltainen hiljaisuus on kaikessa sietämättömyydessäänkin kuitenkin ollut siunaus ja lahja. Tästähän puhuu Raamattukin, muistaakseni Vanhan Testamentin Joosefista kertoessaan..”siunauksia syvyydestä”. Itse ole kyllä senkin havainnon tehnyt, että kyetäkseen edes jollain tavoin ko. arviointia tekemään, tarvitsee ainakin jollain tasolla irtaantua, ottaa etäisyyttä entiseen ja toisaalta kuulla, tutkia, lukea ja perehtyä uuteen so. todelliseen evankeliumiin. Väärää voi arvioida vain oikeasta, unta vain hereillä olemisesta, pimeyttä vain valosta käsin. Ehkä analogia on hieman ontuva, mutta itsekin lapsuudessa väkivallan varjossa kasvaneena voi todeta, että ilmiö on senkaltainen, että se normalisoituu, sen keskellä ei edes tule välttämättä ajatelleeksi, että muunlaistakin perhe-elämää on olemassa. Mutta saadessaan etäisyyttä entiseen ja kokemusta siitä muunlaisesta, saa edes hieman parempia edellytyksiä arvioida sitä mennyttä.

  2. cetalena

    Hei Keijo! Kun näen, että sinä tulet kommentoimaan, koen uteliasta iloa. Sanot aina jotain minulle tärkeää. Oletko muuten huomannut, ettei ole helppoa välttämättä silloinkaan, kun ei ole mitään vaikeuksia tai kärsimyksiä? Meitä saatetaan hioa ja opettaa myös hiljaisuudessa, johon emme välttämättä edes tahdo suostua. Tai meitä opetetaan riippumaan Jumalassa valvoen silloinkin, kun kaikki on hyvin. Ehkä meitä opetetaan olemaan heikkoina silloin, kun olemme terveet ja vahvat. Jumalan työ on joskus niin kovin salattua.

    Lina Sandell oli äärettömän herkkä sanoittaja, ja näissä esimerkeissäni tuli kyllä esiin juuri kärsimysten ja surun osuus sanoituksiin. Silti näen tällä hetkellä tärkeänä myös Lina Sandellin elämän turvallisen puolen, kodin ja hyvän hengellisen opastuksen jo varhain. Samoin Linan kokema sairaalloisuus lapsena opetti hänelle hiljaisuutta, sanan äärellä oloa, ja ehkä aikuisten kuuntelua. Meidän kaikki hetkemme ovat Jumalan käsissä, ja niistä nousee Jumalan armosta joskus muillekin jaettavaa. Lina Sandellin kautta saimme paljon.

  3. Keijo

    ”Ristin kuoleman kärsinyt ja ylösnoussut Kristus on turvanamme ja meitä äärettömän lähellä tuntien kanssamme kipumme. Kristus kuin jakaa kanssamme surumme, ilomme, rukouksemme ja arjen askareemme. Näin Hän itse toteuttaa Henkensä kautta meissä hyvää työtään, ja uudistaa meitä. Tämä yhteys antaa myös toivon siitä, että meitä kerran odottaa pääsy perille taivaan kotiin.”

    Tämä nousi erityisesti tuosta tekstistä. Hyvin lohdullinen kuvaus ja toi mieleen Room. 8- luvun loppujakeet. Tämä tuo jälleen kerran esiin sen kristinuskon paradoksisuuden kuinka Jumalan voima ilmenee heikkoudessa, mikä on ongelma päälle, mutta ei sydämelle. Juuri tänään lueskelin Mark. 8:29-33 ja jotenkin hyvin puhuttelevaa tuo kun Jeesus ensin kysyy kuka Ihmisen poika mielestänne on ja Pietari tunnustaa hänet Kristukseksi ja hetkeä myöhemmin Jeesuksen kertoessa avoimesti tulevista kärsimyksistään, Pietari vastaa nuhtelemalla Jeesusta moisista sanoista. Jeesuksen vastaus oli todella vavahduttava. Ihmisen oma luonto ja järki ei kerta kaikkiaan voi sietää eikä hyväksyä kärsivää, avutonta, heikkoa, runneltua Jumalaa ja varmaan tämä vastalause elää meissä kuolemaamme asti ja saa voimansa erityisesti kärsimysten helteissä. Ja mitä ilmeisimmin tämä vastalause on ikään kuin kätkettynä mm. niissä varsin yksipuolisissa opetuksissa, joissa korostukset ovat Jeesuksen parantaimistoiminnassa, voimateoissa ja hänen eettisesti ja moraalisesti moitteettomassa elämässä. Ja kuitenkin kun enkeli ilmoitti Jeesuksen syntymästä, niin sanat kuului; ”teille on syntynyt vapahtaja” vs. parantaja, esikuva tmv. Tämä kyllä jälleen antoi muistutuksen, siitä kuinka toisenlaiset Jumalan ajatukset ja tiet ovat kuin ihmisen. Sana varoittaa, että ei saisi tehdä Jumalasta mitään kuvaa. Se sana lienee paikallaan tässäkin yhteydessä. Tai ainakin tulisi suostua siihen, että Jumalan sana saisi sitä jatkuvasti olla arvioimassa. Ja ehkäpä juuri koettelemukset ovat juuri se yksi Jumalan toimintatapa, jonka keinoin hän meidän omat Jumala-kuvamme rikkoo.
    Jeesus kyllä auttaa, mutta useinmiten ihmissilmältä ja kokemukselta salatulla ja kätketyllä tavalla; ”..minun voimani tulee täyteen heikkoudessa..”. Miten tätä nyt sitten ymmärtäisi, mutta Jumala auttakoon että sen varaan voisi kuitenkin hädässä turvautua.

Kommentointi on suljettu.