Pääsiäinen 2015

Hyvää Pääsiäistä 2015!

Kopioin kirjoituksen kuvineen facebook-sivuiltani. Voit mahdollisesti saada tämän auki tuosta: Pääsiäinen 2015.

valkoinen krookukseni

Valkoinen, puhdas krookus nousee elävänä kuolleen keskeltä. Koen sykähdyttävää iloa.

 

valkoiset narsissini

Kesäpaikkamme keväisiin liittyvät nämä valkoiset narsissit. Jo vanhempani aloittivat niiden levittämisen. Saan jatkaa tätä jakamista.

 

katso ristiäNapsauta isommaksi!

Viisikymmentä vuotta sitten 15v ikäisenä ajattelin kuolemaa ja elämää. Kävin koulun rippikoulua ja äitini elämä lähestyi loppuaan. Silti mietin yksin. Päädyin siihen, ettei elämä pääty kuolemaan. Äitini kuoli kesäkuun kolmas päivä 1965. Saariston kukatkin kuolivat myös tuona vuonna ollakseen täynnä elämää ja lohdutusta heti seuraavana keväänä.

Kristuksen kuolema ristillä on takeena siitä, että kuolema on voitettu. Nisunjyväntietä ei tarvitse pelätä. Saariston sileät kalliot kertovat Kristus -kalliosta. Ne kertovat myös elämästä mikä lahjoitettiin meille ristin kautta. Runoni syntyi joskus kaksikymmentä vuotta sitten. Se on minun pääsiäisrunoni, kiitollisuutta täynnä.

 

tulit kallioksi Napsauta isommaksi!

Tulit kallioksi -runoni kuvaa sitä miten hiljalleen olen oppinut luottamaan Jumalaan ja Kristuksen työhön puolestani. Oma yrittäminen, vertailu, ja yleensäkin johonkin omaan luottaminen hengellisissä asioissa vie uupumiseen ja ilottomuuteen. Kristus on tie, totuus ja elämä. Matka on aina päivän matka kerrallaan. Siunaten sinua. Ceta

Tietoa kirjoittajasta

cetalena

Olen eläkkeellä oleva hammaslääkäri. Kesäisin vietän aikaa saaristossa. Arkielämä ja läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä, Kristillinen usko asettuu tähän kokonaisuuteen luontevalla tavalla.

2 kommenttia artikkeliin ”Pääsiäinen 2015”

  1. Kiitos sinulle, Silja. On aina ilo nähdä sinua. Lämmöllä Ceta

  2. Hei Ceta,
    Kiitos tästä pääsiäisviestistä! Olemme harvakseltaan nähneet EVOP:n tilaisuuksissa, mutta niissä ei yleensä ole ollut mahdollisuutta enempiin keskusteluihin. On ilo katsella sivujasi, niissä on niin paljon silmälle kaunista ja koskettavasti sanottua. Itse koen edelleen kulkevani ”nisunjyvän tietä”. Johannes Kastaja sanoi: ”Hänen tulee kasvaa, minun vähetä”. Toivottavasti niin saa tapahtua näissä elämän vaiheissa.

    Ylösnousseen Herramme hyvää hoitoa Sinulle edelleen toivottaen Silja
    Jk. Kirjoitin eilen pidemmästi, mutta oltuani välillä puhelimessa sen sitten kadotin. Sellaista sattuu.

Kommentointi on suljettu.