Lunta valkeammaksi

Olemme saaneet ihastella puhtaita hankia ja huurteisia puita. On ollut niin kaunista, että sanat loppuvat. Ihmiset ovat jakaneet kuvia instagrammissa ja facebookissa. On ihasteltu toistemme otoksia. Olemme jollakin tavoin päässeet lähelle toisiamme yhteisen kokemuksen ja saman harrastuksen kautta.

Minun on huomattavasti vaikeampi jakaa sitä, mitä sisälläni liikkuu muistojen ja mieleeni nousevien raamatunjakeiden kautta. Elän tavallaan sanallisessa mielessä niukkuudessa. En keskustele jatkuvasti ihmisten kanssa, en ole työelämässä. Kotona puhuminen rajoittuu joihinkin arkisiin asioihin. Toki välillä käymme oikein keskusteluja, mutta nekin rajoittuvat tiettyyn hetkeen. Yritän kertoa, että minulla saattaa olla kuin yhdessä ”korissa” sunnuntaina mukaani tarttunut raamatunjae. Toisessa ”korissa” voi olla luonnon keskellä mieleeni nousseet raamatunjakeet. Kolmannessa ”korissa” on sitä mitä mieleeni nousee Lutherin psalmin 45 selityksestä.

Yhteisenä nimittäjänä on tällä viikolla ollut sana, valkeus ja palvelu. Ja lisäksi vielä se, että me emme pysty ymmärtämään mikä on suurta tai arvokasta Jumalan silmissä. Mietin myös mitä minun oma ”palveluni” voisi olla tässä elämänvaiheessa ja tilanteessa. On kaukana takana aika, jolloin tutkin erilaisista selitysteoksista taustatietoa pyrkien näin oppimaan ja kenties opettamaan. Voin oikeastikin etsiä vain jotain hyvin pientä palvelutehtävää ajatellessani. Voin kysellä johdatusta, rukoilla ja luottaa Jumalaan. Palvelu voi tarkoittaa jotain tilapäistä, lähes huomaamatonta.

Valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi” nousee nyt mieleeni psalmista 104. Tuo häikäisevä kirkkaus ja puhtaus ulkona saa minut liikuttumaan. Puut ovat kuin ”vanhurskauden vaatteella” verhotut. Runkojen ja oksien tummuus ja läiskät eivät näy.  Hanget hohtavat ja heijastavat taivaan valoa. ”Niinkuin sade ja lumi” sanotaan Jesaja 55:ssä. Maa tarvitsee kosteutta tuottaakseen satoa. Me tarvitsemme sanan tuomaa kostuttamista ja sen tuottamaa ravintoa ja satoa. Uskon, että Jumalan elopellolla palvelijan paikkoja löytyy niin nuorille kuin iäkkäämmille. Toivoisin ainakin näin olevan.

Kun liikkuu tuolla ulkona valossa, puhtaudessa ja kirkkaudessa, mielikin virkistyy. On hyvä valmistautua lähestyvään pääsiäiseen juuri näin. Tämä sopii minulle. Elän sanojen niukkuudessa, ja samalla oikeastaan elän niiden runsaudessa. Vanha KR 1933/38 on ilmeisesti muodostunut paljolti Lutherin saksankielisen raamatunkäännöksen pohjalle. Siinä itse koen yhteyden Uuden Testamentin ja Vanhan Testamentin välillä niin tiiviinä, etten oikein erota kumpaa luen. Sekä viitteet että sanahaku auttavat minua lisäksi.

Uskon, että myös sillä on merkityksensä, että olen lukenut tavattoman paljon vanhaa kristillistä kirjallisuutta, myös useita dogmatiikan kirjoja. Ja muistanpa opiskelleeni 30 opintoviikkoa teologiaakin avoimessa yliopistossa vuosikymmeniä sitten. Mistähän tuokin tuli mieleeni? Olen ollut lukuisissa raamattupiireissä, kuunnellut tavattoman määrän saarnoja ja puheita. Olen itsekin pitänyt puheita, vetänyt piirejä ja tilaisuuksia.

Mitä siis nyt haluan? Miten voisin palvella? Olen vähän kummajainen tässä ajassa. Itse tahtoisin kuin lähettää sanoja liikkeelle, tarkoitan raamatunjakeita. Tiedän, että kirjani (mm. Hoida sanallasi) ovat yhä laatikoissa odottamassa käyttöä. Ne eivät kelvanneet edes ilmaiseksi kahteen seurakuntaan mihin tarjosin. Kukaan ei osta rahalla tai rahatta. Kaikki kirjastotkaan eivät ota edes ilmaiseksi, vaikka kirjoissani on isbn -tunnus. Ystävänikin kertoi arvostavansa vain Raamattuaan ja väkeviä saarnoja saatuaan minulta tervehdyksen tällä minun tyylilläni. Eikö palvelija ole uskollinen vähässä, tai oikeammin ei kysele mikä on suurta tai pientä? Palvelija ei myöskään väheksy muiden tehtäviä eikä muiden näkemystä. Tärkeää on tietää juuri se oma tehtävä, ja keneltä se on saatu.

Pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin”. Daavid tarvitsi anteeksiantoa ja puhtautta, uutta alkua, lahjavanhurskautta. Tämä kaipaus ja rukous ei liity vain suuriin ja konkreettisiin synteihin. Uskon, että meihin on rakennettu sisään jotain sellaista, minkä näemme ja käsitämme katsoessamme puhdasta lunta tai kirkasta taivasta. Osaamme yhtyä tähän psalmin pyyntöön, vaikka emme pitäisi itseämme edes kristittyinä. Puhtaus ja valkeus on yksinkertaisesti niin ihanaa, kaunista ja hyvää, että se liikuttaa meitä kaikkia ihmisiä. Pääsiäisen sanoma liittyy hyvin tärkeällä tavalla puhtauteen, kirkkauteen ja valkeuteen. Anteeksiantamisen ja armon sanomasta on kyse.

Ceta Lehtniemi

Jesaja:
55:1 Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa. > Jakeen lisätiedot
55:2 Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä. > Jakeen lisätiedot
55:3 Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot. > Jakeen lisätiedot
55:4 Katso, hänet minä asetin kansoille todistajaksi, kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi. > Jakeen lisätiedot
55:5 Katso, sinä olet kutsuva pakanoita, joita sinä et tunne, ja pakanat, jotka eivät sinua tunne, rientävät sinun tykösi Herran, sinun Jumalasi, tähden, Israelin Pyhän tähden, sillä hän kirkastaa sinut. > Jakeen lisätiedot
55:6 Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. > Jakeen lisätiedot
55:7 Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. > Jakeen lisätiedot
55:8 Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.> Jakeen lisätiedot
55:9 Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. > Jakeen lisätiedot
55:10 Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, > Jakeen lisätiedot
55:11 niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.

2 thoughts on “Lunta valkeammaksi

  1. Keijo

    Hei, tuo on varsin voimallinen ja vaikuttava kuva ja teksti. Yhdessä ilmentävät hyvin väkevästi ristin sanomaa. Tulee mieleen myös Jesajan 1:18: ”käykäämme oikeutta keskenämme sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villan valkoisiksi”

    Jotenkin aina jaksaa yllättää sellaiset äärimmäiset vastakkaisuudet joita erityisesti ristin sanomaan liittyy. Suurin mahdollinen pimeys ja valkeus, pyhyys ja saataisuus/synti, kuolema ja elämä, jotka ikäänkuin lyövät toisillensa kättä. Tietysti tässä tulee ajatelleeksi ristin tapahtumia, joita mm. Jes. 53 kuvaa, evankeliumit ja Paavalin tekstit. Jopa niin, että Kristus tehtiin synniksi, joka on rumaa, vastenmielistä, julmaa, kauheaa, brutaalia..Jopa niin, että Jesaja toteaa; ”niin runneltu, ei enää ihmisen kaltainen, oli hänen muotonsa…ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimmme mielistyneet..”

    Ei siis yllättävää, että modenri ja sivistynyt ihminen kammoksuu tällaista Kristusta. Ihminen ei siihen luonnostaan mielisty, se on hullutus, järjetöntä. Ja kuitenkin siihen kätkeytyy juuri sitä puhtautta jota tuokin yllämainittu kuva ja teksti yhdessä vahvasti julistavat. Se puhtaus on meille luettua Kristuksen puhtautta joka kätkee alleen, kuten lumi tuossa tuossa kuvassa hauraan risun oksan. Todellinen Jumala, josta Raamattu puhuu kohdataan synnin ja armon leikkauspisteessä.

Kommentointi on suljettu.