Muistellen
Luin omia arkisia artikkeleitani aamulla varhain. Olin ehdolla kuntavaaleissa kaksi vuotta sitten oikeastaan omimmilla teemoillani. Noista artikkeleista sen voi nähdä. Kolme lyhyttä kirjoitustani talteen , Osaammeko asettua vanhan asemaan? , Voimavaroja ja taitoja arkeen mahdollisimman varhain
On hyvä, että talletin kirjoitukseni. Niistä tunnistan kyllä aidon itseni. Eivät nuo todella mitään vaalikirjoituksia olleet. En niiden kautta saavuttanut tunnettavuutta enkä päässyt esille. Ainoa luottamuspaikkani on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen varajäsenyys. Olen menossa aikaisin keskiviikkoaamuna Pasilaan kokoukseen Lohjalta. Teen sen hyvin mielelläni. Näillä virkistysalueilla huomioidaan ihmisten erilaisuus, ikä, kunto ja rajoitteet. Rahoitus tulee sekä luonto-, retkeily-, veneily- ja luontoliikuntajärjestöiltä että kunnilta. http://uuvi.fi
Ennen pääsiäistä kävin Karkalin luontopolulla katsomassa kevään etenemistä. Kävelin noin seitsemän kilometriä. En olisi voinut tehdä tuota lenkkiä ilman polveni kuntouttamista. Kaaduin vuosia sitten ja selvisin jalkani kanssa, kun vältin tiettyjä liikkeitä. Kuitenkaan en osannut huomioida vammaa riittävästi ja puoli vuotta sitten polveli kipeytyi todella hankalaan kuntoon. Olen nyt muutaman kuukauden ajan säännöllisesti vahvistanut lihaksiani ja nivelsiteitäni. Ja nyt pystyn tekemään pitkiäkin luontoretkiä. Silti muistan, että on huolehdittava siitä, että huonosti liikkuvat pääsevät myös nauttimaan luonnosta.
Entä sitten se seikka, että kuulun Suomen toiseksi suurimpaan puolueeseen, perussuomalaisiin? Tämä on ollut minulle itselleni pelkästään antava asia. Minun on ollut jopa helpompi ymmärtää muidenkin yhteiskunnallista aktiivisuutta. Rukoilen paljon Suomen ja muun maailman asioiden puolesta, samoin usean poliitikon puolesta. Saan paljon hyviä kirjavinkkejä. Osallistun keskusteluihin ja tutkin paljon tilastoja ja erilaisia artikkeleja. Annan myös lahjoina omia kirjojani ja korttejani, myös hengellisiä.
Pidän esillä kotikaupunkiani, Lohjaa. Teen tämän sitäkin mieluummin, kun tiedän monien tuttujeni pyrkivän toimimaan kokouksissa kaupungin parhaaksi. Kaikki tuttuni eivät todellakaan ole samasta puolueesta. Tuttu on tuttu, ystävä on ystävä ja sukulainen on sukulainen. Kaikki ovat arvokkaita. En ole tottunut käyttämään epäkunnioittavaa kieltä, enkä tahdo väheksyä ketään. Itse tahdon palvella lahjoillani kirjoittaen ja kuvaten, kuunnellen ja keskustellen.
Lisäys:
Kolme lyhyttä kirjoitustani talteen viimeisen kirjoituksen otsake on: Lohja on järvikaupunki. Lainaus tuolta: ”Aurlahti on usein kuvauksellinen auringon laskiessa. Kuvani voisi olla yhtä hyvin otettu vaikkapa Hiidensalmelta, tai lukuisista eri paikoista Lohjalta. Meille asukkaille järvi on todellinen helmi. Se on myös kirkkain houkutin uusille asukkaille.” Tämän kirjoituksen artikkelikuva on auringonlaskusta Aurlahdelta. Tein siitä postikortin. Jatkan myöhemmin korttisarjaa Järvikaupunki Lohja.
Ceta Lehtniemi