2019.01.Missä olen

Missä olen, mitä teen

25.3.2019 Olen varhain aamulla tabletillani. Olin sanan äärellä ja rukoilin. Tämä on hyvin sopinut tähän talveen. En ole nyt pystynyt lukemaan edes hengellisiä kirjoja, enkä niitä referoimaan. Omien tekstieni ja kuvieni parissa olen ollut kuten olette huomanneet. Käyn kuntosalissa säännöllisesti. Vähän matkustelenkin. Helsingissä käyn Luther-kirkossa kun voin. Kyllä minä ihmisten parissa muutenkin olen, ja lisäksi sosiaalisessa mediassa. Nämä aamun hetket ovat kyllä vaikuttaneet koko päivään, ihmisten kohtaamisiinkin niin toreilla, kokouksissa kuin kuntosalissakin. Ehkä nämä aamut vaikuttavat myös facebook -kirjoitteluuni? Vaikea sanoa. Menen kuitenkin kohta tekemään kirjanmerkkejä.

 

Maaliskuun puoliväliin mennessä on tapahtunut sellaista, että ryhdyin kustantajaksi. Tein isokokoisen ja paksun ”Syksyäni en anna pois” 6kpl. Samoin tein pienen sähköisen kirjan aiheesta ja vieiä pienen perinteisen kirjan, jota en ole vielä saanut valmiina. Nämä viimeksi mainitut ovat noin kolmannes alkuperäisestä kirjasta painottaen enemmän tekstin osuutta. Tein myös uudet kotisivut kirjoilleni  http://cetalena.nettisivu.org/  Olen ollut kiitollisella mielellä. Yskä on lähes pois. Se kesti kaksi viikkoa.


Nyt on maaliskuu alullaan. Olen ollut nyt useita päiviä flunssassa. Juuri näinä päivinä en tee mitään muuta kuin välttämättömimmän ja lepään. Sen verran tein kuitenkin, että lähetin sähköpostin isbn -keskukseen kansalliskirjastoon. Kun vein joutsenkirjani Lohjan pääkirjastoon, niin siellä olisivat olleet hyvillään isbn-merkinnästä. Kansalliskirjasto toivoo myös yhtä teosta itselleen, kun hakee isbn-merkintää. Eli tämä on myös kustannuskysymys. Toisaalta kirjaa tehdessäni minulle tuli sellainen olo, että elän kuin stipendillä. Tahdon tuoda omia arvojani ja osaamistani muiden hyödyksi. Nyt on rohkean tekemisen ja jakamisen aika. Ja ikäihmisten elämä on minua lähellä.

”Syksyäni en anna pois” -kirjasta voisin tehdä myös muutaman kuvan ja lyhyen tekstin sarjan paikalliseen lehteen tai johonkin ikäihmisten piiriin tai tapahtumaan. Samoin aion jättää yhden kappaleen tilauksen elokuulle, jolloin voin osallistua Ifolor -kirja 2019 kilpailuun. Tuossa voi tietysti käydä kuten joutsenenpoikasesta kertovalle kirjalle, eli ei välttämättä pääse edes kymmenen finalistin joukkoon. Pieni julkisuus auttaisi kyllä. Länsi-Uusimaa voisi olla tällöin kiinnostuneempi  yhteistyöstä. Toisaalta lehti voi olla hyvinkin kiinnostunut laadukkaasta kuvasarjasta, ja kirjapainot eivät niinkään ota kustannussyistä tällaisia teoksia vastaan.

Kovasti tämä nyt pyörii tuon kirjan ympärillä. Valmistan kuitenkin Helsingin Luther-kirkkoon kirjanmerkkejä. Samoin oli vähän puhetta, että voisin myydä tuotteitani kirkolla kevään myyjäistapahtumassa. Olen keräillyt satsia kasaan. Mietin myös kevään Armo riittää -lehden kansikuvaa. Näen myös sukua ja ystäviä. Kirjoitan myös kortteja ja kirjeitä. Fuerteventuran postit eivät ilmeisesti löytäneet perille.

Lisäsin kommentointikentän.


Helmikuussa 2019. Olimme kolme viikkoa etelässä. Nyt olen kotona innostunut käymään läpi vanhoja tavaroita, eli siivoan nurkkia. Olen tilannut myös pienen nojatuolin makuuhuoneeseeni.  Saan itselleni hiljentymisnurkkauksen. Tila löytyi siirtämällä sänkyä ja luopumalla oikeastaan tarpeettomiksi käyneistä yöpöydistä, jotka olivat lähinnä tiellä. Samoin siivosin vanhojen hengellisten kirjojen kaapin tai vitriinin. Kun se vielä kääntyi 90 astetta, niin sen vetolaatikko palvelee ikään kuin yöpöytänäkin. Oikeastaan sinne on turvallistakin laskea silmälasit, joita usein tarvitsen lukiessani vielä illalla jotain.

Aion vielä palata myös tuohon kirjaani ”Syksyäni en anna pois”. Teen ihan pientä viimeistelyä vielä. Tietokoneella ja irtomuisteilla olevien kuvieni läpikäymistä en nyt aio jatkaa sen enempää. Matka jotenkin katkaisi tämän vaiheen. Minulle tuli nyt tärkeäksi hiljentyminen ja rukous sanan äärellä. Ei niin, että tämä veisi paljon aikaa, siitä ei ole kysymys. Minulla on vain nyt halu siistiä ja järjestää tämä kotini kuntoon, ja jotenkin saada itselleni hyvä päivärytmi hiljentymisineen, liikkumisineen, kotitöineen ja syömisineen. Siihen ei mahdu sitä, että menisin kuin ”töihin” tietokoneelleni muutamaksi tunniksi päivässä. Siihen ei mahdu edes vanhojen kirjojen lukemisia tai arviointeja.


Tammikuussa 2019. Olen viimeiset viikot ollut tietokoneella, tosin vain joitain tunteja päivässä. Lisäksi olen käynyt kuntosalilla sekä nähnyt tuttuja ja ystäviä. Sain juuri Ifolorista 84 sivuisen kirjan ”Syksyäni en anna pois”. Koko on 28cm x 28cm.

Mielessäni oli se, että kävisin kirjaa tehdessäni läpi kuviani, mutta en tuossa onnistunut. Tein siis ensin kirjan, ja nyt käyn läpi kuviani. Tähän kuluu kamalasti aikaa.

Tuohon kohtaan ”Ajankohtaisia ajatuksiani” en pysty enää lisäämään. Kyse lienee vain siitä, että olen vuosien saatossa kirjoittanut pötköön useilla eri laitteilla. Liittynee varmuuskopiointiin. En jaksa paneutua asiaan, vaan laitan jonkin muun kohdan missä kerron kuulumisiani. Eli kirjoitan kirjeitä.

Kyllä kaikki on ihan hyvin. Pikkuvaivoja on ollut lähinnä vanhan ja uudemman kaatumisen vuoksi. Nyt menen kuitenkin kuntosalille katsomaan mitä uskallan tehdä. Tämä viimeinen kaatuminen oli ihan liukastuminen kuntosalista tullessani. Rakennuksen vierusta oli jätetty hiekottamatta; oikopolku oli muodostunut ilmeisesti epäviralliseen kohtaan.

Nyt jatkan hetken. Kirjani kertoo siitä, että tahdon elää tämän ikääntymiseni, ja ylipäätään viimeisen elämänvaiheeni, minulle annettuna lahja-aikana. Se ei tarkoita itsekkyyttä sen enempää tai vähempää kuin muissa ikävaiheissa. Väsymystä se voi tarkoittaa, myös keskittymiskyvyn heikkenemistä.  Ja todellakin keskittymiseni oli kovalla koetuksella kirjaa tehdessäni. Nyt minulla on yksi kirja itselläni, ja tässä on siitä yksi aukeama leikekuvana kirjan sähköisestä muodosta.

Ceta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *