Ajatuksiani, touhujani -pientä jakamista

Paluu sivulle yleinen eli julkaistaviin artikkeliin

21.4.2024 Edelleen kiinnostaa lukeminen (tutkimusmatkailu) Kuuntelen, luen, opiskelen   ja kodin siistiminen ja järjesteleminen. Samaan aikaan lähestyy mökkikausi ja on kaikenlaista touhua ja tapaamisia.

17.4.2024 Kannatuskeräys päättyy ihan juuri. Äidit, isät, isoäidit ja isoisät. Jos vielä haluatte säilyttää nuo korvaamattoman rakkaat nimet, käykää allekirjoittamassa kansalaisaloite ennen kuin on liian myöhäistä.
Suuri kiitos varsinkin lastemme puolesta
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/12651

15.4.2024 Olen kotimatkalla ystävän luota. Meille tuli puheeksi islamin syntyvaiheet. Muistin kirjoittaneeni tämän Hiidenlehdon Muhammed -kirja  Se on nyt tässä kokonaisuudessa Kriittiset artikkelit hengellisistä asioista

2.4.2024 Olemme varmaan kaikki kuulleet Vantaan kouluampumisesta. Muistetaan rukouksin pieniä uhreja, heidän läheisiään ja järkyttyneitä tovereitaan.

31.3.2024 Tulimme juuri kotiin pieneltä sukulaismatkalta. Avasin facebookin ja huomasin, että Hyvinkään puheet ovat kuunneltavissa. Oma puheeni on tässä. Laitoin kirjanmerkkeihin Evankeliumin opintoyhdistyksen YouTube-kanvan.

25.3.2024 Kiitos esirukouksista. Viime yön nukuin hyvin, edellisenä en tainnut nukkua lainkaan. Tilaisuus on artikkelina ja liitteessä varoitukseni Oikea paasto ja Kristus -keskeisyys  Minun on vaikea olla varoittamatta, kun saan sen niin selvänä mieleeni. Olen vastuussa siitä, jos en varoita. Silti tiedän, että oma oloni voisi hetkellisesti olla parempi, jos en varoittaisi. Varoittaminen on rakkautta ja mitä merkitsee iankaikkisuutta ajatellen, jos yksi yö menee huonosti.

23.3.2024 Huomenna käyn Hämeenlinnassa edestakaisin. Osallistun messuun Luther -talossa ja klo13 tilaisuuteen ”Oikea paasto ja Kristus -keskeisyys”. Puhun aiheesta ja Antti Auranen on musiikissa. Tahdon myös tutustua messuyhteisön henkilöihin. Olen joutunut paneutumaan karismaattisuuteen jälleen. Myös ensi viikolle jää tutkittavaa. Pyydän esirukouksia.

22.3.2024 Tässä on mukava kanava pikkulapsille Lasse Räty ja Papan pyhis https://youtube.com/@PapanPyhis?si=Cpmkgr1BNmpZcMbV

19.3.2024 Päivitetty Tapahtumia

16.3.2024 Kotimatkalla Hyvinkäältä. Muutin puheeni/artikkelini asetukset julkisiksi. Suunnilleen noin puhuin. En ihan sentään, vähän vapaammin toivoakseni. Meille viallisille lepo ja rauha

10.3.2024 On todella kaunis päivä tulossa. Tänään ulkoilen ja etsin silmiini kauneutta joko ilman kameraa tai kuvauslaitteen kanssa. Korttien teko liittyy jotenkin tähän kauneuden kaipuuseen. Niitä otan Hyvinkäälle mukaan. Ehkä teen kotikoneella myös kirjanmerkkejä. Luther-kirkon eläkeläisten päiväpiirissä on ihmisiä, jotka lähettävät hengellisiä kortteja eteenpäin. Eräskin lähettää viikottain Viroon kortin. Eli taidan olla myös tietokoneella tänään. Uusimmat kortit: 

Näihin laitoin selvästi oman nimeni. Näenhän vaivaa näissä korteissani, ja ne myös maksaa minulle.

7.3.2024 Armo kantaa -nettilehtinen 2/2024 on julkaistu https://armokantaa.fi/2024/03/07/armo-kantaa-2-2024/ Vähän jännittää onko kaikki niin kuin pitää. Jotain voi myös korjata, jos välttämätöntä. Eräs ystävä sanoi viestissään: ”Evankeliumi nousee kirkkaana esiin lohduttamaan. Herra tuntee ajan ja jokaisen taakat ja erämaat. Lähde puhkaistaan sen keskelle!” Tämä rohkaisee minua, kiitos.

2.3.2024 Tänään olen aamulla kuunnellut Jouko Koistisen YouTube -puhetta Ilmestyskirjan sineteistä. Tämä meni kirjanmerkkeihin. Messiasennustukset ja opetukset liittyen Ilmestyskirjaan ovat olleet itselleni arvokkaimmat Joukon opetuksista. Eilen aamulla kirjoitin yhden artikkelin tulevaan Armo kantaa -nettilehtiseen ja tutustuin Maijaliisa Hiekkasen sivustoon Elämäni laulu. Maijaliisan sivusto on nyt löydettävissä kirjanmerkeistä. Aamukahvin jälkeiset hetket kuluvat usein kirjoittaen, lukien tai kuunnellen. Miten arvokkaita asioita kristityt ovatkaan jakaneet internetin välityksellä. Huomenna ajattelin mennä Helsingin Luther-kirkon messuun klo 16.

28.2.2024 Muistutan siitä, että vietän nykyisten  kotisivujeni juhlavuotta. Kymmenen vuotta on tullut täyteen, ja tätä edelsi maksuttomat sivut mainoksineen. Sivupalkissa on kohta ”Juhlavuosi 2024”. Sen alle poimin joitain kirjoituksiani.

22.2.2024 Edelleen olen lukenut ja kirjoittanut aika innostuneesti. Jos joku hyötyy tästä, että olen saanut tehtäviä, niin se olen minä. Tänään otin myös ihan kynän ja paperin käyttööni, mikä on ollut tosi harvinaista. Kuntosali ja pienet ”puhelinkävelyt” kuuluvat toki rytmiini, vain joka toinen päivä tosin.

19.2.2024 Olen kirjoitellut paljon. 16.3. puheeni on käytännössä valmis. Myös Armo kantaa 2/2024 on pitkällä. 24.3. Hämeenlinnan teema kiteytyy hiljalleen. Olen ollut innostunut.

10.2.2024 Huomenna lähden Tampereelle. Yövyn kaksi yötä hotelli Scandic Cityssä. Tapaan paria tuttua. Käyn maanantaina Kalevan kirkolla Tampereen Raamattukoulun luennolla. Maanantaina tai tiistaina poikkean Hämeenkadulla Mummon Kammariin. Suomessa ei ole monta kauan toiminutta ”Olohuonetta”. Yleensä on vain yhtenä päivänä viikossa kaksi tuntia. Imatralla oli täysin vapaaehtoisvoimin toimiva ”Majakka” Rajapatsaalla asuessani siellä. Itselläni on unelma, että tämän kaltainen toiminta voisi lisääntyä. Tai sitten vain hiukan ikävöin tuota aikaa ja heitä, jotka ovat jo perillä.

”Omia tapahtumia” voi katsoa tuolta Tapahtumia  Paneudun kyllä mielelläni tehtäviin, joita minulle on uskottu. Se on hyväksi minulle itselleni.

7.2.2024 

4.2.2024 Mikään ei ole muuttunut totean, kun poimin ajatuksia vimpaimeen Juhlavuosi 2024Otteita vanhasta blogista 1  ja  Puuhailujani, tuntojani 1.

Jälleen mielessäni on myös tuleva Armo kantaa -lehtisen teema ERÄMAA ja Evankeliumin opintoyhdistyksen ystävänpäivien yleisteema ARMO RIITTÄÄ sekä vielä Hämeenlinnan Luther-talon seuroihin saamani aihe OIKEA PAASTO JA KRISTUS -KESKEISYYS. Nämä teemat elävät nyt minussa, ja se tuntuu hyvältä. Aivan samoin oli kymmenen vuotta sitten. Silloin mielessäni oli ev.opin Kristus-päivä Turussa. Nyt sitten pyörii mielessä vähän useampi teema. Minulla nuo tämän hetken teemat liittyvät toisiinsa.

19.1.2024 Täällä on ollut lumipyryisiä päiviä. Nyt on pikku pakkanen, 7 astetta ja melko kirkasta. Toivon, että viitsisin lähteä tänään pitkän putken kanssa kuvausreissulle. Aamupalan jälkeen luin uutisia tabletillani. Yhtäkkiä mieleeni tuli Jeesuksen sanat: ”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen”. Tein haun sanaparilla teidän sydämenne Koivuniemen Raamattuhausta. Karsin saamaani tulosta. Tuossa on valintani Hetki Raamatun äärellä hiljentyen

Onneksi voin tehdä haun kahdella tai kolmella sanalla tutusta käännöksestä. Juuri nyt tänä aamuna tajuan miten paljon se merkitsee minulle. Tällä tavoin tein myös kirjasen Jeesuksen sanoista Johanneksen evankeliumista. Sen tein myös YouTubeksi https://youtu.be/Xdn_bXlqFdk?si=lMOsI_-6PDUpRR53   Minulla on monenlaisia soittolistoja. Jaan tähän yhden niistä https://youtube.com/playlist?list=PLMGZlIjGywfb10tl9t-h9go_LD3_0jssi&si=L1sZ2lEajwgTgN_7  Onkohan noista pikku hartauksista tehty ainuttakaan ilman tätä parin sanan hakua. Muistan jakeen sisällön ja täsmällisesti vain jonkun kohdan. On aivan ensi arvoisen tärkeää, että voin tehdä haun, joka löytää Raamatusta jakeen. Noita A6 kokoisia kirjasia ”Jeesuksen sanoja Johanneksen evankeliumissa” minulla on ylimääräisiä. Voin postittaa niitä 6€ + postimaksu.

17.1.2024 Eilen oli mukava aktiivinen päivä pitkästä aikaa. Kävin Helsingissä Kämpin Valokuvamuseossa katsomassa Pentti Sammallahden töitä ja sen jälkeen olin Luther-kirkolla eläkeläisten päiväpiirissä. Sitten laitoin ruuan kotona ja kävin kuituliinalla läpi osan lattioista. Katsokaa muuten uusinta artikkeliani Hedelmä UT:ssa ja kommentoikaa!

9.1.2024 Armo kantaa 1/2024 0n saanut myönteistä palautetta. Uskoisin, että moni on myös pysähtynyt miettimään tätä aihepiiriä. Tuosta voi katsoa lisää: Armo kantaa

7.1.2024 Armo kantaa 1/2024 – nettilehtinen ilmestyi. https://armokantaa.fi/category/yleinen/  Ihan kiva, jos jaksaisitte sitä vähän katsella. Aihe on ollut kovasti sydämelläni. Ihanaa, että niin moni ystävä osallistui lehden tekoon kirjoituksillaan, kuvillaan ja runoillaan.

4.1.2024 Vuosi on lähtenyt hyvin liikkeelle. Hiljaista kirjoittelua, lukemista sekä yhteyttä ihmisiin on ollut kuntoilun ja kotitöiden lisäksi. Lukemiseni on painottunut 1930 -luvun kristilliseen antiin Kansalliskirjaston internetsivujen kautta. Toinen aihepiiri on ollut dekkarit.

Joulurauhaa kaikille sivujeni lukijoille. Ceta

18.12.2023 Luin juuri yhdeksän vuotta vanhan artikkelini ja sen alkuun liittämäni ”postikortit” Jouluna 2014  Katson ehdinkö kirjoittaa mitään uutta. Tässä vaiheessa toivotan hyvää joulua vanhan kirjoitukseni myötä.

17.12.2023 Minulla on todellakin kommenttikentät avattuna viimeisiin kirjoituksiin. Kiitos kommenteista! Jollakin tavoin vuorovaikutus merkitsee minulle tavattoman paljon. Ikään kuin sen merkitys vain kasvaisi.

16.12.2023 Joulukorttien laitto, kristillisten eläkeläisten joulujuhla ja joulumuistamiset ovat takana. Minijoulutähti on ihailtavanani; sain krellin ystäviltä valokuvanäyttelyn ponnistelujen vuoksi. Myös viimeisin kotisivukirjoitukseni rukouksesta on tuonut kiitosta Rukouksesta -avuttoman näkökohtia. Kiitoksella ja rohkaisulla on suuri merkitys. Vähitellen pienen siivouksen kautta laskeudumme jouluun. Tapaninpäivänä näemme läheisiä meillä.

Jossakin vaiheessa, kun tuntuu hyvältä niin odottelen kirjoituksia Armo kantaa -nettilehtiseen Armo kantaa. Minkä koet nyt tässä ajassa ja tällä hetkellä kaikkein tärkeimmäksi? Pyysin tähän teemaan materiaalia 5.1. mennessä. Se tuntuu hyvältä ajoitukselta.

10.12.2023 Nousen kohta Helsingin bussiin. Marionettinukke Bartimeus on pakattuna mukaan ja varpus -lorukortteja lapsille. Luther-kirkon messuun olen menossa lasten Raamattu -hetkeen. Jokin painostava yksinäisyys ja arkuus on lähtenyt. Siihen auttoi sekä sähköpostikirjoittelu ystävän kanssa että kävely ystävän kanssa. Istun Prisman Hesessä. Nuori japanilainen neito pysähtyi kohdallani ja sanoi suomeksi: ”Sinä olet kaunis nainen”.

2.12.2023 Olen aloittanut joulupostien kirjoittelun. Yksi ulkomaan kuori lähti jo. Se meni kahden joulukortin kanssa, koska vuosi sitten posti palautui, ja itse tekemässäni kortissa toivotettiin hyvää joulua 2022.

Muuten, uusissa artikkeleissa pidän kommenttikentät.

30.11.2023 Näin sitten on kuukausi taas vaihtumassa. En ole tehnyt juuri mitään. Yksinäistä on näin kaksinkin. Huomenna ehkä alan kirjoitella jouluposteja. Siitä pidän.

28.11.2023 Jokin apeus on iskenyt. Kaapit täynnä tekemiäni kirjoja ja kortteja. Mihinkään niitä ei kaivata eikä voi markkinoida. Rukousystävää ei ole. Pientä rukouspiiriä kaipaisin, tai rukousystävää. Ei ole oikein ollut, eikä varmaan tulekaan. Käväisin eilen Helsingissä Luther-kirkolla ajatuksissa osallistua rukouspiiriin, mutta aulassa oleva nuori kertoi vaan, että tiloihin ei pääse, siellä on kokous. Nuoret jäivät keskenään keskustelemaan eteisaulaan, hyvä näin.

23.11.2023 Sivustoni on hiljainen. Silti laitan tänne näkyviin tämän: Äidit, isät, isoäidit ja isoisät. Jos vielä haluatte säilyttää nuo korvaamattoman rakkaat nimet, käykää allekirjoittamassa kansalaisaloite ennen kuin on liian myöhäistä.
Suuri kiitos varsinkin lastemme puolesta
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/12651

Tilasin kierrevihkosia ”Eläinloruja lapsille” jonkin verran. Koko on pieneen kirjekuoreen sopiva. Myyn niitä pienellä tappiolla 6€ + postimaksu.  Tässä esittely toisella sivustollani https://cetalenan.fi/elainloruja-lapsille/ Minut tavoittaa mm. Yhteydenotto-lomakkeella: [contact-form-7 404 "Not Found"]

16.11.2023 Uusi Armo kantaa -nettilehtinen on jälleen luettavissa https://armokantaa.fi/2023/11/16/armo-kantaa-6-2023/

15.11.2023 Toiselle sivustolleni http://cetalenan.fi en voinut jostain syystä laittaa kommenttikenttiä. Tälle sivustolle olen aloittanut käytännön, että uusimpaan artikkeliin tulee kommentointimahdollisuus. Kommentti tulee tarkistuksen jälkeen näkyviin artikkelin alle, ei lainkaan sivupalkkiin.

14.11.2023 Laitoin tuonne lorukirjan sivut Ifolorin ohjelmasta https://cetalenan.fi/elainloruja-lapsille/  Kolme kirjaa tuli viimein. Trimmaamista oli kuten aina näissä pikkukirjoissa. Yhden postitin jo eteenpäin kristitylle lapsiperheelle. Toki sinne meni korttejakin. Varmaan taas käy niin, että tämä jää tähän, muutama kirja menee ilmaiseksi eteenpäin ja noin sata korttia. Ei se mitään. Uusiin touhuihin vaan!

Dementiakoti ei vastannut ystävälliseen sähköpostiini, jossa kerroin mahdollisuudesta näyttää kuvia television kautta. Olin jo paikan päällä esitellyt kirjani, ja sovimme sähköpostin laittamisesta yhteystietojen vuoksi. Silloin heillä oli tosin alkamassa halloween -kiireet. Näissä tilanteissa sovellan vähän mukaellen kohtaa Matteuksen evankeliumi:
10:14 Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne. Eli en muuta Lohjalta, mutta en tarjoa mitään enää tuohon palvelukotiin.

9.12.2023 Tein kortteja A6 kokoon lapsille. Tausta on toki valkoinen. Otin kuvan tabletillani sisällä. Teen kortteja Suomen pyhäkoululaisille ja muille lapsille ja lapsenmielisille. Hinnaksi ajattelin 0,60 € silloin, kun otan maksun. En postita yksittäin, mieluiten vähintään kymmenen kappaleen erissä. Poikkeuksena tietysti tutut. Postimaksun otan. Nyt aluksi lahjoitan korttia Sleyn pyhäkouluihin, etenkin Helsingin Lutherkirkolle.

5.11.2023 Lisäsin lorukirjan myös tuolle toiselle sivustolleni. Kommenttikenttää ei saanut laitettua jostain syystä.  https://cetalenan.fi/elainloruja-lapsille/

4.11.2023 lorukirja valmistui jo. Siinä on 24 sivua ja 16 lorua. Osa on samaa kuin vanhassa, mutta noin kolmasosa uutta. Kolme kristillistä lorua säilyi kirjasessa, mutta lopulta eri kuvin. Tilasin 3 kpl, kaksi menee 2-6 vuotiaille asiantuntijoille ja yksi jää itselle viimeistelyä varten. Kirja on A6 kokoa. Näiden suunnitteluvaiheen kirjojen hinnaksi tuli 10€ kpl.

Jos haluat kommentoida, voit tehdä sen toiminnolla HAE: ”Ajatustenvaihtoa”. Tällä piilosivulla on kommenttikenttä. En laita mitään näkyville kommenttina, mutta voin laittaa sen aiheeseen sopivan kirjoituksen loppuun. Joka tapauksessa luen sen itse mielelläni. Myös yhteydenotto -lomake on käytössä. Roskapostin runsaus on pilannut mahdollisuuden laittaa kommentteja näkyviin.

1.11.2023 ja 2.11. lisäys. On ollut mukavia ja leppoisia päiviä. Olen myös jo tehnyt kirjaa ”Eläinloruja lapsille”. Sen on tarkoitus valmistua hiljakseen lähinnä uusin kuvin, myös osaksi uusin loruin. Minulla on ollut kivaa kirjan parissa.

Kuva on rajattu leikekuva muokkausohjelmasta. Kirja tulee A6 kokoon. Nämä kuvat ovat vanhoja uudelleen trimmattuna. On iloa ja vapauden tunnetta! Samalla tiedän, ettei koko Suomesta löydy toista henkilöä tekemään tätä lorukirjaa eläinaiheisin kuvin. Tahdon myös olla itse kuvaaja, kuvankäsittelijä, loruilija, taittaja ja kustantaja. Miksi? Tämä kaikki on hauskaa. Lisäksi koen, että tässä on Jumalan Henki mukana antamassa taidollisuutta.

30.10.2023 Tapahtui jokin yllättävä vapauden tunne. Olen tiedostanut sisäisen pelkoni, etten saisi olla mukana, jos en suorita jotain, jos minulla ei ole mitään annettavaa. Tämä tunne on ollut hyvin rasittava, moneen pois lähtöön johtava.

Myös Luther-kirkon yhteisöbrunssin jälkeen jouduin tähän tunnetilaan. Ajattelin: ”Kelpaisivatko hengelliset lorukortit pyhäkoululaisille, jos niitä uudistaisin?” ”Voisinko ottaa marionettinuken kellarista ja esitellä sen pyhäkoululaisille?” Minun oli aivan pakko kieltäytyä messutiimeistä, joihin minua pyydettiin. En voi sitoutua tuolla tavoin. Jotain minun pitäisi keksiä muuta annettavaa. Miksi pitäisi? Miksi?

Nyt suorastaan toivon, ettei minun tarvitsisi tehdä yhtään mitään tai palvella mitenkään. Toivon myös, että dementiakoti unohtaisi yhteydenottoni. Olen myös arka olemaan mukana krellissä tehtyäni selvät rajat. Olen silti siellä missä tahdon. Nyt jatkossa olen. Rajoja saa asettaa.

Olen monesti jättänyt paikan tai yhteisön, jos olen kokenut tulleeni torjutuksi juuri siten, ettei jokin tekemäni asia tai tuote ole kelvannut. Nyt voisin toimia jopa täysin päinvastoin. En voi antaa mitään sännöllistä panosta mihinkään. Silti aion olla mukana ”löysästi” kaikkialla siellä, minkä koen omakseni. Voin olla mahdollisesti jopa siellä, mihin liittyy vanhaa erimielisyyttä. Ihmisten ei tarvitse jatkuvasti selittää, ei minunkaan.

Olen tehnyt kotitöitä ja lukenut kirjaa. Ajatukset selvenevät joskus näinkin.

30.10.2023 Huomenna puran kirjaston näyttelyn ”Elämänkaaria ja kuvamuistoja sadan vuoden ajalta”. Nyt on ollut pientä rytmin vaihdosta. Mökkikausi on ohi. Kotitöitä on jäänyt hiukan rästiin.

Olen kaivanut irtomuistista esille vanhat lorukortit. Nämä ovat noin 20 vuotta vanhassa muodossa. Ajattelin uudistaa ne, ja vähitellen uudistaa myös lorukirjan.

Toinen keskeneräinen projekti liittyy dementiakotiin. Kävin siellä viikko sitten ystävän kanssa asukkaan luona, ja esittelin myös henkilökunnalle kirjani ”Syksyinen hetki” ja ”Kukkahetki”. Kerroin mahdollisuudesta näyttää näitä kuvina television kautta ryhmälle. Laitoin myös sähköpostitse yhteystietoni.

En tiedä ottavatko yhteyttä. Alan kuitenkin valmistella talviaiheista kirjaa katseluun, muisteluun ja keskusteluun. Se on myös lähinnä Lohjan seudun muistisairaille ajateltu. Muitakin muistisairaille tarkoitettuja yksikköjä löytyy. Lainaan myös kirjoja muiden käyttöön.

Mieleni tekisi valmistella myös uusi kuvahartaus samalla, kun kokoan talviaiheisia kuvia. Linnaistenhoviin, palvelutaloon sitä ajattelen.

Ja omaa näyttelyä olen myös miettinyt, tekotapaa ja sisältöä. Olisiko se juuri ”Katselen syksyä sydämellä”, vai käsittäisikö näyttely koko vuoden? Millä tavoin yhdistäisin runot kuviin? Ajankohta olisi lokakuu 2024 tai talvi 2025.

Löysällä aikataululla etenen, lepäillen, ulkoillen ja kuntosalissa, näyttelyissä ym. riennoissa käyden. Samoin aion taas reissailla eri puolilla Suomea ystävien luona.

15.10.2023 Eilen on julkaistu uusin nettilehtinen. Tästä linkistä sen voi lukea, ylinnä on uusin.   https://armokantaa.fi/category/yleinen/

Minulle oli uusi kokemus kuinka paljon sain tukea tavallaan keskeneräisestä lehdestä ja muilta kirjoittajilta. Minun piti ymmärtää kristillinen toivo syvällisellä tavalla, täysin itsestäni riippumattomana asiana. Kiitos, jotain uutta ja turvallista olen löytänyt.

Kiitos myös kommentista, jonka kopioin tuon Armo kantaa -otsakkeen alle. En vieläkään uskalla normaalisti julkaista ja vastata kommentteihin, koska silloin tulee väistämättä paljon roskapostia.

13.10.2023 Tänään on Laurentiussalissa kuva/miete +runo -esitykseni klo 15 alkaen. Striimataan, oma osuuteni alkaa 15:00 minuutin kohdalla, eli vartin yli kolmen. Lohjan kaupungin kanavalla. Tässä linkki: https://www.youtube.com/live/4q-kKPxum_E?feature=shared

3.10.2023 Meillä oli pieni näyttelyn esittelytilaisuus. Media oli kutsuttu, mutta ei ollut paikalla. Tämä on kuitenkin meidän ikäihmisten panos paneelikeskustelun ohessa Lohja 700 -juhlavuoteen. Näyttely on auki 3.-30.10. Lohjan pääkirjaston galleriakäytävässä toisessa kerroksessa. Ystävät kukittivat minut, joka tein tämän käytännön työn näyttelyn eteen.

On ollut paljon kiireitä näyttelyn ja mainosten parissa. En muista monesko päivä on, perjantai kuitenkin. Nettilehtisen ”Armo kantaa” julkaiseminen jää joko syyskuun loppuun tai lokakuulle.

30.8.2023 Ihan hyvin meni 30.8. Ollaan yhdessä -tilaisuus. Sain esitellä tulevaa näyttelyä ja kertoa siitä valituin kuvin. Myös mainoksia meni eteenpäin.

26.8.2023 Sain itselleni paljon merkitsevän tervehdyksen palautelaatikkoon. Kiitos, Katja!

21.8.2023 Mökillä pari päivää. Sain joku päivä sitten visitlohja -sivuille näyttelymainoksen https://tapahtumat.visitlohja.fi/fi-FI

Hyväksyttävänä on myös lokakuun paneelikeskustelumainos. https://tapahtumat.visitlohja.fi/fi-FI/page/64dcf52bf15bfb54f1385857?advertise=true  Tuossa on molemmat mainokset näkyvissä. Tuli nopea hyväksyminen.
30.8. Ollaan yhdessä -tilaisuus täydentyy mielessäni kaiken aikaa. Armo kantaa -nettilehtistä en ole nyt miettinyt tietoisesti. Tuli vaan jossain vaiheessa mieleen, että seuraavan lehden aihe taitaa olla: ”Meillä on toivo”.

15.8.2023 Kiitos, liisa! Mukava saada kommentti. Ihanaa, kun muistatte.
15.8.2023 On ollut mökkeilyä, matkailuja ja läheisten ihmisten näkemistä eli kesää parhaimmillaan. Näyttelytyöt etenevät lähinnä ajatuksissani. Mainokset valmistumassa vähitellen. Tällekin sivulle laitoin tietoa https://www.lahella.fi/organisation/4072365218  Kaupungin matkailun sivustolle menee kohta. Näyttelyn paperimainos + pdf tehtynä. Nyt täytyy taikoa aikaa 30.8. tilaisuuden valmisteluun.

5.8.2023 Olemme mökillä. Sellaista rauhallista olemista ja hiukan työn tapaistakin. Hyvä näin. Pari päivää ehdin tehdä näyttelyä kotona ja sitten käymme Imatralla. Ensi viikonlopun olemme taas saaressa. Mutta tosiaan ainakin noin 10-12 tuntia viikossa on hyvä käyttää näyttelylle, sen mainoksiin ja 30.8. valmisteluun. Olen itse ollut tyytyväinen Armo kantaa 4/2023 nettilehtiseen ja sen saamaan palautteeseen. Seuraava aihe liittynee johdatukseen, ja työskentely alkaa luullakseni syyskuussa. Joskus asia muuttuu kyllä nopeastikin. Aihe saattaa nousta vahvasti mieleen ja on syytä silloin kirjoittaa.

3.8.2023 Oli niin mukava saada palautetta, kiitos. Palaute on meille kaikille lehteen kirjoittaneille. Sen löytää tuolta Armo kantaa  Kiitos myös esirukouksista!

1.8.2023 Tänään heräsin sateen kohinaan. Emme mene mökille. Varmaan työskentelen kristillisten eläkeläisten näyttelyn parissa. Eilen illalla laitoin jo valmiin Armo kantaa -nettilehtisen liikkeelle https://armokantaa.fi/2023/07/31/armo-kantaa-4-2023/  Eilinen päivä meni kahden ihastuttavan vanhuksen luona. Heistä tulee näyttelyyn kuvia. Viikonloppu meni Tammelan Kristus-päivillä, jossa minulla oli pari osuutta. En ottanut kuvia. Näytin kuvia kylläkin.

23.7.2023 Kiitos kommentista, L. Hyvä, että jaekuvani ovat olleet lohduksi. Tämä on minullekin todella kaivattua rohkaisua. Olen touhunnut mökillä puutarhassa. Tein myös pienen soutelun, kun ei ole ollut oikein sup-lautailuun sopivia kelejä. Useamman kerran olen miettinyt kirjoittamista, mutta se taitaa jäädä Tammelan tilaisuuksien jälkeen.

21.7.2023 Tein itselleni sivun Kuvaesitysten pdf -kopioita Pidän sen jatkossa piilossa ja etsin tarvittaessa haulla.

18.7.2023 Kannattaa katsoa välillä isoja jaekortteja. Juuri lisäsin Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu.

18.7.2023 Kuvan puukiipijä on pesäkolollaan ison, lahon koivun kyljessä. Toinen poikue on kyseessä. Nyt olemme kotona. Minulla on kaikki valmiina odottamassa Tammelan tilaisuutta. Koen yhä kiitollisuutta ja ihmetystä siitä, että voin olla mukana lähinnä kuvin, lyhyin tekstein ja rukouksin. Opetuksen ja musiikin lisäksi yhä otetaan vastaan myös tällaista kristityn arkielämää, erilaisia hetkiä, tuokioita, hartautta -tästä olen kiitollinen.

Tänä aamuna tein tulevaan Armo kantaa numeroon 4 sivun, jonka laitoin jo tuonne näkyviin tai kuuluviin: Luen raamatunjakeita Tai näet/kuulet sen suoraan tuosta maistiaisena jo ennen lehden julkaisua: https://armokantaa.fi/herra-on-lahella/   Armo kantaa 4/2023 ilmestyy todennäköisesti elokuun alussa. Voit tutustua edellisiin numeroihin linkin kautta.

Kristillisten eläkeläisten touhuista olen pitänyt vapaata. Vastaa 31.7. jatkan näyttelyprojektia. Sleyn ”Raamattu läpi vuodessa” -kurssi on menossa kaiken aikaa. En saa siitä täyttä hyötyä, kun muut puuhat ovat päällä. Silti saan jotain. Olen nyt kuunnellut Jesajaa Sansan RKK -nettisovelluksella, kun lukeminen ei ole edennyt. Opetusvideot katson/kuuntelen kyllä. Ehkä tämä kuuntelu toi mieleeni sen, että voin itsekin taas puhua jotain. Samoin halusin testata tänään herättyäni kuvan, tekstin ja luetun kokonaisuutta. Minusta tuo toimii.

13.7.2023 Luonnon seuraamista ja kuvaamista. Video https://youtu.be/yXsjybdqLQs 

Kuvia olisi paljon. Metsäjänis ja puukiipijä.

7.7.2023 Arkista elämää saaristomökillä. Edelleen iloitsen ystävistä, jotka rohkaisevat kovasti hengellisissä asioissa -usein tietämättään. Jotain ehkä voisi laskea sattuman tiliin, mutta sisimmässään tietää asian olevan toisin. Jumala tahtoo vahvistaa asioita ja aiheita kahden tai kolmen henkilön kautta. Tämä koskee niin Armo kantaa nettilehtistä kuin Tammelan tilaisuuksia.

5.7.2023 Kiitos taas uskollisen ystävän piilokommentista. Merkitsee paljon.

3.7.2023 On ollut hyvää aikaa tämä lyhyt aika, kun olen saanut olla yksinäni saaressa. Olen lisännyt myös sivustolleni raamatunpaikkoja, jotka ovat puhutelleet. Nyt on palannut jokin kadoksissa ollut rohkeus. Olen myös lähes ajantasalla uudelleen Sleyn ”Raamattu läpi vuodessa” -kurssissa.

3.7.2023 Valvon hiukan yöllä. Piti poistaa punkki. En sitten osannut nukkua. Luin omilta kotisivuiltani artikkelin Saksalainen uskonto  Se antaa joitain vastauksia mielessäni möyriviin kysymyksiin. Miksi vasemmisto inttää: ”Olet natsi!” Miksi EU ja länsimainen ajattelu on määritellyt natsismin tällä tavoin? Oikeastaan juuri EU:n ssisälle on jo rakentunut saksalaisen uskonnon elementtejä.

29.6.2023 Eilen olimme Tammisaaressa torilla ja museossa. Tänään aamulla varhain olen kirjoitellut mökin sängyssäni seuraavan Armo kantaa -nettilehtisen pääkirjoitusta. Sama aihe tulee olemaan Tammelassa Kristus-juhlassa. En ehkä laita sitä artikkeliksi tässä vaiheessa. Myöhemmin kyllä.

26.6.2023 Kotona käymässä välillä. Muuten on ollut mökkielämää. Ajatuksissani on jo kovasti Tammelan Kristus-juhla. Pientä valmistelua on kotona. Muuten voin valmistella kaiken mökillä tabletillani. Oli ihanaa, että Keijo kommentoi nettilehtistä. Kerään näitä kommentteja tuonne Armo kantaa  
Liisa vastasi: Kiitokset Keijolle palautteesta! Ja myös ajatuksista koskien Iisakia ja myös eheytymistä.

Vielä en avaa kommenttikenttiä, koska niitä roskaposteja tulee heti. Eli laitan sopiviin paikkoihin näin näkyviin. Muistetaan mahdollisuus Haku + ajatustenvaihtoa.

Luulen, että seuraavan lehden valmistelu ja Tammelan valmistelu kulkevat rinnakkain ja aihepiiri on ”Meitä kutsutaan lähelle”. Ja tämä jos mikä on outoa maailmalle ja suurelle osalle kristikuntaa. Jumalan lähelleen kutsulla en myöskään tarkoita joitain tunne-elämyksiä. Jumala haluaa meitä varjella, neuvoa, ohjata ja tarjota lepoa lähellään. Sanasta löydämme kuvauksia tästä. Jumala on rakkaus ja totuus, ja hän tahtoo lahjoittaa. Emme voi rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä kristillisessä mielessä ilman, että ymmärrämme jotain tästä kutsusta tulla lähelle. Tällaisia ajatuksia on noussut mieleeni. Jos tämä herättää halun tulla mukaan rakentamaan nettilehtistä Armo kantaa, niin toivotan lämpimästi tervetulleeksi pieneen joukkoomme.

23.6.2023 Hyvää juhannusta kaikille!
23.6.2023 Minulle tuli toisen sivun yhteydenottolomakkeen kautta sähköpostiini viesti, joka oli lähetty ikään kuin kertomaan: ”Löysinpä sinut taas, vaikka kommenttikentät poistit!”. Sanamuoto oli toinen ja kielikin! Viesti oli mennyt roskapostiin ja oli sieltä helppo deletoida. Ehkä hän on joku lapsekas nuori? Eri käännösohjelmilla saa tehtyä noita eri kielisiä tekstejä. Rukoillaanko hänen puolestaan?

22.6.2023 Niin kiitollinen saamastani viestistä, Lea! Samoin raamatunjae puhutteli kovin.

21.6.2023 Sydän sykkii onnea, kun saan herätä päivään näissä maisemissa.

20.6.2023 Mökillä oloa. Ulkotöitä sen verran, kun on helteellä jaksanut. Uin illalla, ja se tuntuu hyvältä. Meri on vieressä, ja vesi oli vähän päälle 18 astetta ainakin eilen. Samalta se tuntui myös tänään. En ole jaksanut lukea mitään, mikä vähän harmittaa.

18.6.2023 Seuraa tätä linkkiä https://ceta.nettisivu.org/armo-kantaa/

Numero 3/2023 on juuri ilmestynyt, edelliset tulevat näkyviin suoraan alapuolelta.

13.6.2023 Kiitos yksityiskommentista, liisa. Uskomattoman ihanaa tämä jakaminen. Muistan, että Kiteen kirje ”piti” saada laatikkoon tuolloin ja tein varta vasten postilaatikkokävelyn. Tulen jatkossakin postittamaan Armo kantaa -nettilehtisen paperikopioita ihmisille, jotka eivät käytä internetiä.

10.6.2023 Ihana saaristopäivä takana. Puutarhan kastelua ja sup-laiturin maalaus. Laituri, jotta pääsen kuivin jaloin laudalle. Keväisin ja syksyisin tahtovat varpaat palella, jos menen kahlaamalla laudalle. Mukaan kotiin sain nipun valtavia, ihania retiisejä ja hiukan laihoja raparpereja. On ollut kuivaa, eikä raparpereilla ole ollut myöskään ravinteita tarpeeksi. Ai, otin minä hiukan rukolaakin.

9.6.2023 Tänään on Paimion parantolan tiloissa syntymäpäivät ja tapaaminen. Ihanaa vaihtelua alkukesään. Kirjoitin muuten kohtaan Tapahtumia aika runsaasti erilaista oheistietoa. Näin sen vuoksi, että vain muutama taitaa lukea sivujani. Jos joku tilaisuuksiin tulija lukee, niin hän voi olla kiinnostunut esim. juuri materiaalista, jota otan mukaan Tammelaan.

Kotisivujen kanssa puuhailu on minulle välillä ajanvietettä, joskus kuin työtä. Tämä sivusto on minusta aika veikeä ja kerroksittainen https://cetalenan.fi/ Itse käyn sivustolla tarkistamassa mitä kaikkea minulta mahdollisesti löytyy. Sen jälkeen käyn tarkistamassa hyllyistä ja laatikoista, löytyykö oikeasti. Yleensä löytyy liian paljon.

Pieniä Herran siunaus -kortteja voisin tehdä lisää samalla vähän uudistaen niitä. Olen tehnyt kotona noin 20 vuotta kortteja, eli tämä voisi olla myös minun juhlavuoteni. Sen kunniaksi teen ehkä kotona yhden uudistetun korttisarjan? Tulostan paljon muutakin, eniten kristillisten eläkeläisten esitteitä, mutta postitin juuri myös tulosteena osan Armo kantaa 2/2023 sisällöstä Kiteelle. Palvelen käyttäen laitteitani ja toki myös kertyneitä taitojani.

8.6.2023 Olen saanut rohkaisevia viestejä, että puolestani rukoillaan. Olen siitä iloinen. 7.6.2023 Kiitos, liisa kommentista!

6.6.2023 Alankin kerätä Armo kantaa -nettilehtiseen tulevia kommentteja tuohon kohtaan Armo kantaa

Teen kotona hitaasti eteenpäin Kristillisten eläkeläisten näyttelyä. Kaipaan esirukousta. On ehkä hiukan vaikea keskittyä. Toisaalta taukokin on tehnyt ihan hyvää. Syksyn paneelikeskustelusta (4.10.) on kehittymässä todella hyvä. 30.8. Ollaan yhdessä tilaisuus kokoaa tavallaan näitä lokakuun isoja teemoja yhteen. Silloin olen paikalla sekä minä, että puheenjohtajamme Alli  Brummer ja vielä valtakunnallisen KRELLIn toiminnanjohtaja Päivi Kyyrö.

4.6.2023 Olen ollut jo aamusta alkaen puutarhatöissä. Eilen jossain vaiheessa viimeistelin vielä seuraavaa Armo kantaa -nettilehtistä (numero 3). Muutin ja vaihdoin hieman sitä mikä oli minulta itseltäni, sekä runoni että lainaukseni vanhoista kirjoista.

Aikaistin hiukan päivämäärää, johon mennessä minulla pitäisi olla julkaistava materiaali. Tämän tein sen vuoksi, etten oikein pysty enää sijoittamaan tähän lehteen muuta kuin korkeintaan aivan pienen runon, kuvan, YouTuben tai lyhyen kirjoituksen aiheesta ”lohdutus”.

Seuraavan numeron teema saattaa liittyä kiitollisuuteen, Jumalan kunnioitukseen tai ehkä ihan johonkin muuhun. Eli numeroon 4 saa laittaa kaikenlaista materiaalia, tietysti hengellisesti puhuttelevaa ja rakentavaa.


Perunalaatikko, jossa on hiukan rukolaa ja salaattia. Viime vuonna peltomyyrä oli jo tässä vaiheessa syönyt salaattini. Rukola oli sen erityistä herkkua.

2.6.2023 Ulkopuuhailuja mökillä. A teki myös laiturin sup-laudalleni. Pääsen näin kuivin jaloin tai sellaisin erikoissukin sup-lautailemaan. Näin eivät jalat palele. Puutarhatouhut ovat hiukan myöhässä kylmyyden ja kuivuuden tähden. Kovin on vielä kiitollinen olo Keijon kommentista.

1.6.2023 Olemme jälleen mökillä. Unohdin tabletin Lohjalle, mutta kävin puhelimellani kirjautumassa tänne. Keijolta oli tullut kommentti liittyen Armo kantaa -nettilehtiseen. Liitin kommentin viimeiseen artikkeliin (Helluntai 2023). En ole pyytänyt issn -tunnuksia (?) lehdelle, enkä tiedä saisinko sitä. Ehkä arvo on siinä, että lehteä luetaan nyt, eikä siinä, että se olisi arkistoitu tunnuksin. Joka tapauksessa näin runot ym. ovat luettavissa, esillä. Saahan osasta sisältöä tehtyä myöhemmin vaikka e-kirjan isbn -tunnuksin, jos tahdotaan.

31.5.2023 Lohjalla olemme tällä hetkellä. Juuri hetki sitten sain ystävältä lisämateriaalia lokakuun kristillisten eläkeläisten näyttelyyn. Eilen tein saman yhdistyksen kesä- ja syysesitteen. Olen myös hiukan lukenut ja kuunnellut opetusta liittyen Sleyn ”Raamattu läpi vuodessa” -kurssiin. Kovin ahkera en ole ollut. Tänäänkin olisi kurssiin liittyvä YouTube -opetus ja Zoom -keskustelu, mutta jätän väliin. Lasagne on uunissa, ja laitan ruokailun ja levon etusijalle. Mökille huomenna tai ylihuomenna. Ensi viikolla on keskiviikkona koko päivän meni, ja kasvimaat kaipaavat hoitoa mökin puutarhassa.

25.5.2023 Nyt sain ihan itse pitää kirjaa kädessäni ja ottaa siitä kunnollisen kuvan.
Liisa, kiitos kommentistasi.
24.5.2023 Sanansaattaja -lehden takakannesta: 
Tämä oli korona -talven keskittymisharjoitukseni. Päivä päivältä palasin edes lyhyeksi aikaa kirjan pariin.

22.5.2023 Mökillä olemme. Laitoin viikonlopuksi armokantaa.fi nettilehtisen omaan Facebookiin, niin että oli kaveri-asetuksilla. Laitoin vain kommenttiin, jolloin lehtistä katsoi ja kommentoi ainoastaan kiinnostuneet. Rohkaiseva kommentti tuli mm. Per-Olof Malkilta. Tämä tuntui kovin hyvältä. Myös Sleyn kustantama kirja Häälaulu Kuninkaasta on tullut painosta. Kyseessä on psalmin 45 selitys, jonka muunsin Juuso Hedbergin vuoden 1907 suomennoksesta nykyasuun. Tämä oli korona-ajan keskittymisharjoitus. Fraktuura ei ollut vaikeinta, vaan hirvittävän pitkät virkkeet ja sanajärjestykset. Aikas kiva asia kuitenkin! Laitan kuvan, kun saan kirjan käsiini.

20.5.2023 Tein aamuviideltä YouTuben mökkimme takaniityllä hopeapoppelin lähellä. https://youtu.be/JY–m16MY9c  Se on peräti 2 minuuttia, koska en viitsinyt katkaista. Loppupuolella kuului niin selvästi kurkien kailotus, ja taisi siellä kyyhkytkin huhuilla. Laulurastas ja peippo lauloivat innolla.

17.5.2023 Kiitos kommenteista! Ihanaa!
16.5.2023 Eilen ilmestyi toinen numero nettilehtistä https://armokantaa.fi/category/yleinen/  Jo nyt on tullut tietoa myös meidän kirjoittajien ulkopuolelta kahdelta ihmiseltä, että lehti on ollut siunaava ja rohkaiseva. Tästä on hyvä jatkaa. Olemme myös pysyneet keskeisessä sanomassa, tästäkin kiitettiin. ”Ajatustenvaihtoa” + HAE -toiminto. Tuolta löytyy kommenttikenttä. En julkaise, mutta välitän palautetta eteenpäin. Minä olen tyytyväinen ulkoasuun ja helppoon luettavuuteen esim. puhelimella. On muuten kivaa puuhaa!

12.5.2023 Ensimmäisen kerran lämmitimme mökkisaunan tänä vuonna. Uimassakin kävin. Oli ihanaa! Kotisivuilla käyn lähes päivittäin tottumuksesta. Kannattaa kokeilla haulla kohtaa ”ajatustenvaihtoa”. Siinä on auki kommentointikenttä. Mitään en laita näkyviin, mutta luen kyllä. Tähän nyt uskalsin laittaa, koska oletan, ettei kukaan roskapostien kirjoittaja jaksa seurata minua kovin tarkkaan. Kiitos juuri lukemastani viestistä.

11.5.2023 Nyt on vietetty mökkielämää muutaman päivän ajan. On ollut hienoja ilmoja. Ensimmäisiä pikkuruisia kylvöjäkin on tehty.

5.5.2023 Liisa, kiitos! Yksityisesti talletin. Todella lohdutti ja kosketti. Olimme päiväkäynnillä mökillä.
2.5.2023 Pientä yksinäistä puuhailua kuvien parissa ja kuntoilua. Lohjalla olemme, kun on kylmää ja joitain menoja. Nyt tuntuu kaikin puolin hyvältä.

1.5.2023 Nyt kaikki kommenttikentät ovat taas kiinni. Noin 20 roskapostia. Hyvää vappua!

28.4.2023 Älkää huolestuko, availen kommenttikenttiä jossain vaiheessa. Kaikki keskustelu suomeksi ja ilman linkkejä -aina. Enin osa kommenteista on ollut englanniksi ja venäjäksi (joku oli jossain vaiheessa espanjaksi). Ne ovat menneet suoraan roskaposteihin. Minulla ei ole kielitaitoa eikä voimavaroja eikä uskallusta vieraskielisen postin lukemiseen, seulomiseen ja haittalinkkien perkaamiseen. Eräs kommentoijista kritisoi otsakettani englanniksi. Tästä kiitän. Huomioin tämän seuraavasti:

Muutin viimeisen artikkelini otsakkeen muotoon ”Kantaako armo minua?” Laitoin tästä myös artikkeliin jälkikirjoituksen. Näin tekstini ja otsakkeeni puhuvat samasta asiasta. Koen, että armo kantaa minua olen sitten huolestunut tulevasta, innostunut jostain aikaansaannoksestani tai jotain kärsimättömästi odottava. Juuri voimakkaiden tunteiden keskellä olen joskus myös luova ja samalla kenties ahdistunut. Yllätyn aina, kun jotain hyvää syntyy omien huonojen ja ristiriitaisten tuntemusten keskellä.

Armo ei ole tässä artikkelissa lain alla elämisen vastakohtana. Kirjoitus ei ole edes ajateltu teologiseksi. Se on henkilökohtainen. Olen kadottanut paljon lapsen huolettomuudesta ja aitoudesta, mutta löytänyt mielestäni vakaan turvan Jumalassa. Tätä turvaa voin kuvata sanoin: ”armo kantaa”. Samoin pyrin katsomaan itseäni hiukan huumorin kautta.

27.4.2023 Suljin kaikkien artikkeleiden ja kaikkien sivujen kommenttikentät kaikenlaisen toistuvan häiriöpostin vuoksi.

26.4.2023 Sain eilen hyviä uutisia Sley-medialta. Nyt on valmiina painoon Martti Lutherin psalmin 45 selitys ”Häälaulu Kuninkaasta”. Minä muokkasin tuon Juuso Hedbergin vuoden 1907 suomennoksesta luettavaan asuun, ja tämä mainitaan kyllä. Kirjassa on myös minun esipuheeni, jonka tein 20 kpl:een minipainokseen, jota tarjosin lähinnä tutuille ja Sleyn ihmisille. Ajatukseni oli se, ettei suuri työni olisi mennyt kokonaan hukkaan, jos kirjaa ei olisi kustannettu. Kirjan kansi on suloinen.

Kunhan ehdin teen vanhojen kirjojen referaateistani kopioliikkeessä pienpainoksen. Jatkan myös muiden 100-150 vuotta vanhojen kirjojen lukemista ja muokkaamista fraktuurasta nykyasuun. Näistä vanhoista kirjoista puuttuu lähes täysin kappalejako. Samoin yksi virke voi sisältää jopa yhdeksän pilkuin ja puolipistein erotettua pitkähköä lausetta. Tämän oikein laskin tuosta Juuso Hedbergin vuoden 1907 suomennoksesta.

25.4.2023 Aamupalan jälkeen. Luin yöllä omia runojani. Lisäsin nyt tuonne sen mikä auttoi minua yöllä estämään ahdistusta tekemään pesää mieleeni Hengellisiä runojani  Jumala varmaan ”muutti tuulen suunnan”. Uskon, että se mitä meille itse kullekin on annettu, ja lisäksi kehotukset jakaa, antaa palautetta jne. eivät ole turhia asioita. Nettilehtisen n:ro 2 julkaisen toukokuun puolivälissä. Siinä on todellakin tilaa runsaasti. Itselläni pyörii mielessäni jo seuraavan lehden sisältö hyvällä tavalla.

25.4.2023 Kunpa valosi löytäisi minut  Tämän pdf-kirjan kirjoitin mökillä tabletillani kuukauden aikana vuoteessa aamuisin. Käytin omia kuviani ja vanhoja runojani tukena sille uudelle mitä syntyi. Liisa, kiitos siitä mitä sanoit runoistani. Koen, että tämä mitä sain aamuhetkissäni, pelasti minut toivottomuudelta. Ja nyt taistelen taas vaikeiden tunteiden kanssa. Myös valvon.

23.4.2023 Tein sunnuntaiaamun kävelyn Porlaan, eli ihan Lohjalla kuljin pitkän 150-600 mm Zoomin kanssa kuvaamassa. Juttelin toki ihmisten kanssa kuten aina, kun pitkä putki on mukana.

Lokakuun näyttely tavallaan rasittaa hiukan vielä. Vähäistä helpotusta tuo se, että nyt näyttää siltä, että kyllä siitä jotain tulee. Sisällön täytyy olla enemmän kuin pelkkä toisten albumien katselu. Arvot ja elämän voimavarat on saatava esiin. Samoin oikeastaan se valtava muutos mikä on tapahtunut elinaikanamme. Tämän ymmärtämiseen on auttanut se, että olen saanut parin henkilön kanssa rauhassa katsella kuvia ja keskustella. On myös tavaton helpotus, että saan puhua ja näyttää kuvia 30.8. meidän kristillisten eläkeläisten tilaisuudessa. Näyttely tulee täydentymään ja saamaan syvyyttä vielä tällöin.

20.4.2023 Mökkikausi aloitettu. Rantoja kierrellessä otin puhelimella kuvan kyhmyjoutsenesta. Se ei ollut huomaavinaan. Mökillä oli kaikki hyvin.

18.4.2023 Tänään pidän Helsinki -päivää. Asioin Temperassa ja menen Luther-kirkolle eläkeläisten päiväpiiriin klo 12. Kurkistin tänne nyt aamulla ja vaihdoin esillä pitämäni videon. Se on nyt https://youtu.be/oYLXYDH7HDI Tätä olen ajatellut seuraavan Armo kantaa -lehden aihepiiriksi. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa numero on tässä: https://armokantaa.fi/2023/04/06/armo-kantaa-1-2023/
Mainostan vain omilla kotisivuillani toistaiseksi. Rukoilijoiksi ja tekijöiksi toivon löytyvän aluksi niitä ihmisiä, jotka seuraavat sivustoani.

Tämä seuraavan numeron aihepiirinä voi olla niin rukous kuin uskon keskeisin sanoma, mikä käy hyvin ilmi tuosta videosta. Seuraava numero ilmestyy toukokuun puolivälissä. Lehtinen säilyy jatkossakin arkisena, kauniina ja rohkaisevana, sanomaltaan keskeisessä pysyvänä. Jossain vaiheessa sen löytävät ne, jotka tämän tapaista kaipaavat. Ei sitä tarvitse missään ”rummuttaa”. Itseäni on auttanut ja lohduttanut myös se mukana olo, mikä ei välttämättä näy lehden numerossa. Eli kenenkään ei tarvitse olla pahoillaan, jos arkuus, sairaus, väsymys tai kiire on estänyt osallistumisen. Kaikki yhteys auttaa minua, ja on auttanut tähän pieneen alkuun. Ilman esirukousta ja näkymätöntä mukana oloa en ehkä tekisi juuri mitään?

15.4.2023 Lyhyesti Katso, minä teen uutta

9.4.2023 Pääsiäissunnuntaina. Hyvää pääsiäistä kaikille!
Ensimmäinen nettilehtinen Armo kantaa on luettävissa tästä: https://armokantaa.fi/2023/04/06/armo-kantaa-1-2023/

Toinen asia liittyy omaan jaksamiseeni ja mielialaani. Eniten minua on kuormittanut kokoukset ja tilaisuudet, joissa ei voi ilmaista mitään toiveistaan, kysyä mitään, eikä osallistua millään tavoin. Näitä tulen välttämään. Varsinainen työskentely kuvien ja tekstien kanssa sujuu kyllä, kun pidän ulkoilusta ja liikunnasta huolen. Tahdon satsata mökkeilyyn, sukulaisiin ja ystäviin sekä itselleni antaviin tilaisuuksiin, myös hyvään vuorovaikutukseen. Nämä sopivat yksinäisen työskentelyn vastapainoksi. Kun ei tiedä kauanko on jäljellä vuosia ja on uupumus taustalla, täytyy elää arvostaen omaa jaksamistaan ja saamiaan lahjoja.

2.4.2023 Päivät kuluvat ulkoillessa, kuntoillessa ja älylaitteilla ollen. Turussa olimme viime keskiviikosta torstaihin tapaamassa serkkuja. Nyt saan hitaasti talteen vanhoja kotisivukirjoituksiani. Jää myöhempään ajankohtaa sen miettiminen teenkö niistä jotain.

Minulla on lähes jatkuva kaipaus päästä läheisempään seurakunnassa olemiseen, muuhun kuin pelkästään istumiseen. Tämä tarkoittaisi luonnollisesti puhumista, rukousta ja kuvahartauksia. En voi auttaa esim. musiikissa. Voi olla, että tämäkin https://armokantaa.fi/  on vain yksinäisestä mielestäni noussut ajatus kuten kaikki muukin yksinäinen puuhailuni tekstien ja kuvien parissa. Aika näyttää! Silti teen tätä kaikkea kiitollisuudesta ja parastani antaen, ja kuitenkin kaivaten myös muuhun.

28.3.2023 Tässä Olen ihminen, Martta Kaukomaa    
Tässä Luther, Rukouskirjanen

27.3.2023 Minulla oli Helsinki -päivä ystävän kanssa. Nyt kotona olen tallettanut artikkeleitani, jotka ovat arvioita vanhoista kirjoista. Yritän vähitellen tallettaa muutakin. Tämä sen vuoksi, koska kirjoitan nykyisin yksinomaan suoraan tabletilla. Vaikuttaa isolta työltä kylläkin. Luen toki samalla, ja se saa hidastaa hommaa. Martta Kaukomaa ja Lutherin Rukouskirja pysäyttivät tänään erityisesti, myös niissä olevat kommentit.

25.3.2023 Tämä on minulle tärkeä yhteyden kanava. On aika jännä miten tämä aivan varmasti vaikuttaa myös esirukouksina. Minulle tuli jollain tavoin selväksi, etten ainakaan pitkään aikaan mainosta Armo kantaa  – nettilehtistä instagrammissa enkä facebookissa. Annan perustan rakentua hiljaa lähinnä niiden henkilöiden varaan, jotka käyvät sivuillani. Minulle ensimmäinen ajatus tuli, että laitan tälle nettilehtiselle oman instagram- ja facebook -kanavan. Sitten mieleen tuli epäröinti, ja lopulta lähes kielto ainakin tässä vaiheessa. Tätä ei pidä ”huutaa” eteenpäin.

24.3.2023 Olen kiitollinen Keijon ja Liisan kommenteista tämän artikkelini alla  Särjettyjen sydämet eläviksi  Te sanoitatte juuri sitä mikä on pitkään ollut huolenani, ehkä kaikkein eniten sydämelläni. Olenhan kirjoittanut myös ihmiskäsityksestä vuosia mm. Ihmiskäsityksestä 1. Ihmiskäsityksestä 2. Ihmiskäsityksestä 3.  Ihmiskäsityksestä 4.  Tämä liittyy teemaan. Tein muuten nettilehtisen Armo kantaa  Itse koin tämän tulleen minulle Jumalan sydämeltä. Sivusto on saamassa domainin armokantaa.fi

21.3.2023 Taas. Onneksi on omat sivut. Laitan Luukkaan evankeliumista pätkän: 26:6 Kun Jeesus oli Betaniassa pitalisen Simonin asunnossa, 
26:7 tuli hänen luoksensa nainen, mukanaan alabasteripullo täynnä kallisarvoista voidetta, minkä hän vuodatti Jeesuksen päähän hänen ollessaan aterialla.
26:8 Mutta sen nähdessään hänen opetuslapsensa närkästyivät ja sanoivat: ”Mitä varten tämä haaskaus?
26:9 Olisihan sen voinut myydä kalliista hinnasta ja antaa rahat köyhille.”
26:10 Kun Jeesus sen huomasi, sanoi hän heille: ”Miksi pahoitatte tämän naisen mieltä? Sillä hän teki hyvän työn minulle.
26:11 Köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina.
26:12 Sillä kun hän valoi tämän voiteen minun ruumiilleni, teki hän sen minun hautaamistani varten.
26:13 Totisesti minä sanon teille: missä ikinä kaikessa maailmassa tätä evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä hän teki, on mainittava hänen muistoksensa.”
26:14 Silloin meni yksi niistä kahdestatoista, nimeltä Juudas Iskariot, ylipappien luo
26:15 ja sanoi: ”Mitä tahdotte antaa minulle, niin minä saatan hänet teidän käsiinne?” Ja he maksoivat hänelle kolmekymmentä hopearahaa.
Jäi viime rukousillassa puhuttelemaan Heikki -papin sanat siitä, että jos tahdotaan estää sitä miten joku tahtoo sydämestään palvella Jeesusta ehkä hieman poikkeavalla tavalla, ollaan Juudaan tiellä. Tätä jäin miettimään. Pohdin milloin olen itse ollut Juudaan tiellä, milloin puolestaan jokin niin sydämelle saatu on estetty, pidetty vähäpätöisenä tai vikaan menneenä. 

21.3.2023 Aivan ihana aamu huomata, että särkymisen teemaani vastattiin. Vuorovaikutus on itselleni niin merkityksellistä. Tämän vuoden tekemiset alkavat olla nyt tiedossa. On kristillisten eläkeläisten projektit ja Lohja700 huipennus lokakuussa. Rinnalla saan valmistella kuvahartautta ”Särjettynä armon varassa” (20-25 min). Ja nettilehtikin on mielessä nimeä myöten. Internetsivut toimivat paremmin kuin facebook. Kristus-juhlasta poimin tietoja tuonne: 
Kristus-juhla Tammelassa 29.7. ja 30.7.2023

Nostin ylemmäksi kohdan ”Keskustelu kirjoituksistani” (kommentit). Se löytyy valikon kautta tai näkyy valmiiksi vasemmalla sivupalkissa riippuen siitä, millä laitteella tätä lukee.

20.3.2023 Tein tänne Cetan sivuille uuden sivun. Arvioi CetaLenan kortit ja kirjat Tuolla voi kommentoida tuota toista sivustoani. En ehkä niinkään kaipaa myyntiä kuin jonkinlaista vuorovaikutusta ja palautetta. Olin jossain vaiheessa jo poistamassa tätä tai tuota toista kotisivua, mutta kaksi minut hyvin tuntevaa ihmistä sanoivat, että älä tee niin, ja minä tottelin.

Jossain vaiheessa kerroin, että kaipaan päästä puhumaan tästä aiheesta Särjettyjen sydämet eläviksi ja kohta jo peruin ajatuksen. Nyt tiedän, että kaipaan kuitenkin juuri tämän teeman yhteydessä enemmän vuorovaikutusta kuin mitä pelkkä kirjoittaminen tarjoaa. Joskus mietin aihepiiriä Särkyminen ja siitä puhuminen? Edelleen löysin aiheesta Herra tahtoo hoitaa särjettyjen sydämet eläviksi 

Teema on mielessäni sen vuoksi, että tämä on eräs niistä alueista, joilla vääristyy vapauttava armon evankeliumi, joka hoitaa meitä Kristus -keskeisesti. Syynä vikaan joutumisessa on ehkä usein se, että itsekin rikkinäinen ihminen pyrkii lähestymään toisia rikkinäisiä ihmislähtöisesti. Arvioimiseen ei ehkä riitä ymmärrys. Myöskään seurakunnan merkitystä vähätellään usein käytännössä, ei sanoin niinkään.

Toinen vinoon vievä syy lienee siinä, että tahdotaan ottaa mukaan erilaisia eheytymisoppeja (ja joskus kurssimaksuja). En halua väittää, että itse osaisin jotain paremmin, enkä tietenkään aliarvioi asiallisen terapian tai kurssituksen merkitystä. Silti tämä koulutusten ja terapiaoppien vaatimus on mennyt liian pitkälle, koska sen kautta rajoitetaan ihan tavallista toisen kohtaamista, rinnalla kulkemista, kristillistä opetusta ja esimerkiksi vierailuja vanhusten luona. Ei sanoa paukauteta suoraan, että olet epäpätevä. Sanotaan, että sinulle tarjotaan ensin jokin kurssi, jonka jälkeen voit kohdata mielenterveyskuntoutujan, yksinäisen tai vanhuksen. Tai vasta jonkin sopivan kurssin jälkeen saat puhua seurakunnassa tästä esille ottamastani teemasta. Esim. logoterapia, sielunhoitoterapia tai mindfulness auttaisivat varmaan tässä????

19.3.2023 Yritän pitää lepopäivää. Keskustelusta artikkelin Älä silmä pieni yhteydessä olen kiitollinen. Keskustelu avaa uusia näkökulmia, tuo ajatuksia.

14.3.2023 Keskustelu jatkuu mm. tuolla Esirukousta vai peukutusta

14.3.2023 Tänään muokkaan omia vanhoja kuvia, kuten Tämä on vanhempieni hääkuva. Tunnen kiitollisuutta ja kaipuuta. Kuvien trimmaaminen etenee hitaasti taukoja pitäen. On niin vahvaa työskentelyä. Kuvat tulevat sitten näyttelyyn. Luultavasti fammustani kerron enemmän kuin muusta.

Tämä on tiivistä askaretta, tämä kuvien kanssa touhuaminen. Pyrin käymään ainakin kerran viikossa hengellisessä tilaisuudessa sekä esim. ulkoilemassa ystävän kanssa, ja toki käyn myös kuntosalissa joka toinen päivä. Vähemmän käyn yksinäisillä kamerakävelyillä.

13.3.2023 Osallistun tänä vuonna kurssille ”Raamattu läpi vuodessa” Tänään ihan vaihtelun vuoksi puhuin joitain Hebrealaiskirjeen jakeita Luen raamatunjakeita Hebrealaiskirje on siis menossa. Edellinen opiskelupätkä oli kolmas Mooseksenkirja, mikä sopikin juuri edelle.

12.3.2023 Minulla oli ensimmäisinä kirjoitteluvuosina kävijälaskuri käytössä. Se oli välillä toimimaton, ja tämä harmitti minua. Kun käynnistin laskurin uudelleen, laskin mielessäni paljonko olin ”menettänyt” käyntejä. Sitten yhden kerran koin, että minun on parasta poistaa laskuri. Tämä nykyinen sivustoni ehdottaa minulle jotain kävijäseurantaohjelmaa. En laita sitä, koska koen sen vievän jotain vapaudestani. En halua edes tietää mitä on luettu paljon tai mitä vähän. En välitä siitä, lukevatko sivustojani nuoret vai vanhat, miehet vai naiset. Tahdon yksinkertaisesti kirjoittaa sitä mitä saan sydämelleni. Tahdon elää vapaudessa ja tahdon lukijoidenkin elävän vapaudessa. Ymmärrät ehkä tämän tunteen?

11.3.2023 Huomaan, että asioita rytmittämällä ehdin aika monenlaista. Laitoin kommenttikentän näkyviin myös tuohon muutama päivä sitten kirjoittamaani pikku artikkeliin. Samoin kommenttikentän löytää hyvin monesta paikasta.

On ihan kiva, kun on selkeitä projekteja ja tavoitteita kuten krellin Lohja700 ja Sleyn Raamattu läpi vuodessa. Minulla on myös unelma, tavoite, joka toteutuu joskus myöhemmin. Ihanaa, että on unelma, jolle ei ole aikaa nyt ainakaan kahden vuoden sisällä.

Helsingissäkin käyn noin kerran viikossa, paitsi mökkikaudella. Tampereelle tekee kovasti mieli. Haluaisin nähdä Väinö Aaltosen näyttelyn Tampereen taidemuseossa. Turun Väinö Aaltosen museossa on ollut kovin vähän esillä nimikkotaiteilijan töitä. Niin, muutenkin tykkään vähän reissata. Mietin, jos vain hyppäisin bussiin ja junaan joku päivä.

8.3.2023 Tänään on Lohjan Seudun Kristilliset Eläkeläiset ry:n Ollaan yhdessä -tilaisuus seurakuntakeskuksessa. Minä pidän siellä kuvahartauden, tämän suunnilleen https://youtu.be/0Gl_QPns3ks  Lisäksi esittelen Lohja700 projektimme kuvahartauden perään.

Minulla on joitain alkuja jo näyttelyä varten. Pystyn Ollaan yhdessä tilaisuudessa näyttämään niitä, mutta en voi laittaa esille omille kotisivuilleni muuta kuin omia kuviani. Jotenkin on niin herkistä ja pyhistä asioista kyse. On eri asia laittaa kuvat kauniisti esille kirjastoon, kun projekti on valmis.

Minulla on myös yhteiseen työskentelyyn kutsuva esite koko Lohja700 -projektistamme, johon kuuluu tämä näyttely lokakuun ajan sekä paneelikeskustelu vanhustenviikolla lokakuun alussa. Alkuun tehdään myös aihepiiriin sopiva kuvasarja? Esirukouksia toivon.

1.3.2023 Kiitos yksityisestä, pitkästä kommentista, jonka sain jälleen uskolliselta ystävältä. Tähän hetkeen tuli juuri tarvitsemani apu. Pidän kommentointikentän kirjoituksessani auki edelleen. Huomaan vähäiset voimavarani. Nyt vain huolehdin omasta kunnostani ja mielialasta. Minulla on todella rakkaita ja kiinnostavia tehtäviä meidän kristillisten eläkeläisten Lohja700 -hankkeen parissa, näihin keskityn.

27.2.2023 Tänä aamuna heräsin kiitollisuuteen. Usein tämä tunne on ikään kuin yleisellä tasolla, mutta nyt se oli hyvin selkeä ja liittyi täsmällisesti yhteen asiaan, esirukoukseen. Minulla on ollut toista kymmentä vuotta uskollinen esirukoilija Pohjois-Karjalassa. Emme ole koskaan tavanneet, hän ei lue näitä juttujani tietokoneelta. Kerron jotain korteillani tekemisistäni, joskus pysähdyn rukoilemaan hyvin yksityiskohtaisesti hänen tarpeittensa puolesta. Aina saan jotenkin kokea miten rakas hän on Herralle. Rukoilen toki muidenkin henkilöiden ja asioiden puolesta, mutta en koe aivan samaa. Hän on esirukousystävä, josta olen niin äärettömän kiitollinen. Tänä aamuna juuri tämä kiitollisuus tulvi mielessäni, kun olin heräämässä.

24.2.2023 Yli kaksi kuukautta sitten minun eteeni tuli hyvin yllättäen Lohjan Seudun Kristilliset Eläkeläiset ry:n Lohja700 -projekti. Asia on nyt kulkenut mielessäni oikeastaan jatkuvasti osittain taustalla, osittain konkreettisina suunnitelmina. Se poiki tässä ohessa jo kirjoituksen Kristelli -lehteen, sanoin Ifolor-kirjan suvustani ja lapsuudestani. Vasta tänään pystyn tietämään, että yllättäen osalleni tullut tehtävä on sittenkin Jumalalta eikä ihmisiltä. Tätä olen jollakin tavalla kysellyt tämän lähes 2,5 kuukautta. Vasta nyt minulla on lepo ja ilo asiassa. Pyydän Jumalalta taidollisuutta, ymmärrystä, tietoa, kätevyyttä ja Hänen Henkensä osallisuutta kuten Besalel sai osakseen toki monin verroin suurempaan ja pyhempään tehtävään 2 Moos. 35: 30-31. Nyt minulla on rauha ja lepo. Silti tarvitsen muita sekä esirukouksia.

16.2.2023 Liisa, kiitos! Laitan vielä kortin, mutta myös almanakkaan päivämäärän. Kiitos, jos kerrot M:lle tämän. Olen ollut hiukan kiireinen ja hajamielinenkin. Teen eräänlaista sukukirjaa lähinnä omista taustoistani ja lapsuudestani. Yllättävän iso ponnistus on.

7.2.2023 Nyt sain ihanan kirjeen tänne erääseen kommentointikenttään. Iloitsen siitä, että niskakivut ovat hellittäneet. Kuitenkin laitoin koko kommentin itselleni visusti talteen. Siinä oli hyvin tärkeää asiaa itselleni. Nytkin heräsin aamuyöllä, kun on ollut kiireisempiä päiviä ja palaveri, pohdittavaa ja pieni epäonnistuminen ym. Jonkinlainen levon häiriintyminen tapahtuu liian helposti. Kirjeesi oli siunaava, kiitos. Kyllä se tasapaino taas löytyy.

27.1.2023 Viikko on taas lopullaan. Aika rientää nopeasti. Varasin silmälääkäriin ajan, ja hämmästyin hieman, kun huomasin edellisestä käynnistä kuluneen seitsemän vuotta. Vähän harmittaa tämä ajan nopea haihtuminen. Olisi mielessä paljon tekemistä, mutta ei saa aikaiseksi. Nyt lisäsin joihinkin artikkeleihin kommentointimahdollisuuksia. Viimeiseen en uskalla laittaa, koska se lisää roskapostin määrää. Roskaposti on lähes yksinomaan ulkomaan kielillä, ja enin osa tulee jonkin automatiikan mukaan. Omien linkkien laittoa en salli, mutta sitä ei saa pois kommenttikentästä. Katson kaiken ennen julkaisua. Lähes kaikki viimeaikainen roskaposti on ollut mainostamista, joko tuotteen tai jonkin sivuston markkinointia.

22.1.2023 Tuntuu aika väljältä ja rennolta aikatauluni. Raamattu läpi vuodessa ei nyt alkukokemuksen perusteella vaikuta tiiviiltä. Olen tähän mennessä lukenut etuajassa sen mikä pitää olla luettuna ennen keskiviikon opetusta. Kuntosalissa käyn lähes päivittäin nyt, kun minulla on menossa kuukausikortti. Ja kristillisten eläkeläisten näyttelyprojekti ei ole päässyt alkuun vielä. Toivon, että siitä tulee jotain. Sisältönä olisi ikäihmisten hyvään elämään ja muistoihin liittyvät kuvat lyhyin tekstein. Kristilliset arvot saavat näkyä.

15.1.2023 Minulla oli tavattoman antoisa viikonloppu Karkun evankelisella opistolla. Osallistun kurssiin ”Raamattu läpi vuodessa”. Nyt oli lähiviikonloppu. Kurssiin osallistuu 101 henkilöä. Kolmesta lähiviikonlopusta on valittava ainakin yksi. Meitä oli 38 tällä ensimmäisellä lähijaksolla. Muuten opiskelu tapahtuu etänä. Sunnuntain messuun osallistui noin 200 henkeä. Opistolla oli myös isoiskoulutus ja leirinvetäjien koulutus. Ympäristöstä käy myös väkeä messussa.

6.1.2023 Liisa, tätä muistan ”Rukoillaan hänelle rauhaa ja luottamusta Jumalan apuun, sekä viisasta lääkäriä, joka todella kuuntelisi häntä ja voisi häntä auttaa.” Laitoin tähän, kun tiedän sinun lukevan tätä. Taidan laittaa postia myös. Olin juuri ulkona valokuvaamassa. On ihana pakkaskeli, kaunista.

28.12.2022 Puhuin kuitenkin uudelleen tämän videon tänä aamuna https://youtu.be/0Gl_QPns3ks   Nyt tämä ei tapahtunut mahdottoman kriittisyyden tähden. Halusin vain palata uudelleen videon ajatuksiin. Tämä on minulle ihan oikeasti tärkeätä juuri pienimuotoisena. Nyt ajattelin myös lapsuuden ystävääni, joka on hoitokodissa. Jotain hänessä on muuttunut aivoverenvuodon jälkeen, mutta aivan hyvin voisin katsoa hänen kanssaan tämän videon ja muistella yhteisiä hetkiä, vaikkapa pienellä purjeveneellä (Vikla) seilailua Lohjanjärvellä.

23.12.2022 Olin kirkkokierroksella kristillisten eläkeläisten matkalla. Silloin otin kuvia Kärkölän vanhasta puukirkosta. Kynttilälampetin kuvasta tein tämän sähköisen joulukortin.

21.12.2022 Tein aamulla YouTuben tulevasta 8.3.2022 hartaudesta. Eilen tuli sisältö niin helposti mieleen, että kokosin kuva-albumin. Tänään puhuin videon nopeasti ennen kuin lähdin bussilla yhden ystävän luo. Korjailin hiukan videota ja tein kuitenkin julkisen YouTuben. https://youtu.be/mnPTUTWnTNo

17.12.2022 Tein tämän kortin Lohjan Seudun Kristilliset Eläkeläiset ry:n facebook-sivuille tänä aamuna. Liitän sen nyt myös tänne. Nyt on vain viikko jouluaattoon. ”Minä tulin sinua varten, jota jouluna paleltaa. Minä synnyin talliin ja seimeen, voin sinua rakastaa. Minä tulin sinua varten, jolla ei ole ystävää. …” Erkki Lemisen runo on poimittu Pekka Simojoen säveltämästä ja esittämästä laulusta. Maisemakuva on Lohjalta. Se kutsuu kulkemaan talviseen luontoon. Jeesus kulkee kanssasi myös hitaissa askelissasi omassa kodissasi. Et ole yksin ollessasi täysin yksin kuitenkaan. Jeesus tahtoo olla lähelläsi. Rauhallista Joulua! Siunaten Ceta 

12.12.2022 Olen bussissa matkalla Herttoniemeen. Olisi paljon ajatuksia, kirjoitettavaa. On kuitenkin hiukan kiirettä. Ehkä ensi viikolla?

1.12.2022. Liisa, kiitos, kiva huomata, että seuraat sivua. Kyllä meidän rukoukset kuullaan. Nyt perjantaina (huomenna) menen Turkuun tervehtimään serkkua, jota en ole nähnyt kymmeniin vuosiin, enkä tiedä muistaako hän minua. Vien mukavia, jouluisia asioita ja vanhoja valokuvia yhteisistä kesistä. Kiitän lapsuuteni leikkitoveria yhteisistä hetkistä, ja tahdon käyntini olevan siunaukseksi. Menen kotisairaanhoitajan kanssa samaan aikaan. Pyydän esirukouksia. Paluumatkalla: Käsittämättömän siunattu matka serkun luokse; hyvä yhteinen hetki. Kiitos Taivaan Isälle!

30.11.2022 Iloitsen kuin lapsi, kun saan pitää kuva/runo/sana -hartauden 8.3.2022 Krellin Ollaan yhdessä -tilaisuudessa. Nyt on kiva kulkea jälleen kameran kanssa ulkona talvikeleillä. Sopivat runotkin ovat jo mielessä.

26.11.2022 Tänään tajuan niin selvästi, että puuhailen kuvien, korttien, kuvaesitysten ja youtubien kanssa itseni vuoksi. Tämä on helppo askare, ajanviete. Kaikkea kertyy kyllä nurkkiin ja kaappeihin, mutta tapahtukoon näin. Jos joskus löydän muun harrastuksen, niin silloin lopetan tämän. Välillä on aikoja jolloin lukeminen ei huvita tai siihen ei pysty keskittymään. Eikä kirjoittaminenkaan luista aina. Jos voin paremmin tekemällä erilaisia kuvatuotteita, niin teen niitä itseni vuoksi. Kuntosalissa käyn jälleen joka toinen päivä ja lenkillä lähes päivittäin. Ei kuntoillakaan kannata tuon enempää.

Edelleen pyydän kuitenkin Isän edessä rukoillen, että pääsisin pitämään 1-2 kuvahartautta vuosittain ja että kirjoituksiani hyväksyttäisiin 1-2 kertaa vuodessa johonkin hengelliseen lehteen. Minusta tämä olisi ihan kohtuullista. Kuvahartaudet pidän tabletilla lisäosan kanssa joko monitoimitykin ja mikrofonin avulla tai wifin kautta näyttäen televisiosta. Toki on minulla varoiksi myös johto.

Vahinko, kun en ole muusikko tai edes omaksi iloksi soittelija. Kuvien kanssa touhuava on niin turha ja tarpeeton seurakunnissa. Mutta minäpä teen internetiin ja kaappeihin, ja jotain olen alkanut heittämään pois. ”Älkää olko harrastuksessanne veltot”. Noudatan kehotusta, teen iloiten ja hävitän huonommin onnistunutta. Palvelen Herraa näin hassulla harrastuksellani -vaikka sitten kotona.  Roomalaiskirje:
12:11 Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.

22.11.2022 Olen saanut ihmetellä miten hyvin nukun, jos mikään kipu ei valvota. Se on aivan ihanaa. En ole varsinaisesti muuttanut mitään. Olen saanut olla parille ihmiselle konkreettisena apuna. Muuta muutosta en löydä. Seuraava leike on Fredrik Wislöffin kirjasta ”Voimallinen on Hänen armonsa”. Ensimmäinen jae on Psalmista. Se on lähtökohtana pienelle hartaustekstille. Jotain ehkä tämän kaltaista?

17.11.2022 Vielä nyt seuraavan päivän aamuna koen olevani onnellinen siitä, että sain palvella lahjoillani. Tätä tahdon tehdä. Sen voin toteuttaa joko monitoimitykin avulla isossa salissa tai wifin avulla näyttäen uudenaikaisesta televisiosta pienemmälle ryhmälle. Pyrin tekemään esityksistäni sekä YouTuben että kuvakansion talteen. Mielelläni pitäisin joissain laitoksissa esityksiä liittyen Lohjaan, vuodenaikoihin tai kukkiin. Materiaali on valmiina. Sitten on vain sovittava saako tuoda mukaan myös jotain kristinuskosta.

16.11.2022 Lohjan Seudun Kristilliset Eläkeläiset ry:n tilaisuudessa oli todella paljon ihmisiä. Muutama kuva on tässä galleriassa tilaisuudessa. Klikkaa isommaksi ja jatka nuolella.   https://www.krell.fi/2274-g-2

15.11.2022 Nukkumiseni on parantunut huomattavasti. Olin viime viikolla muutaman vuorokauden ystävän luona tämän sairastuttua, mutta miten tämä saattoi auttaa minua huonoissa yöunissa? Voisiko olla näin terveellistä se, että on tueksi ja avuksi toiselle? Olenhan kovasti murehtinut sitä, ettei minua tarvita. Nyt olin tarpeellinen. Saan myös ottaa korttejani myyntiin krellin tilaisuuteen 16.11. klo 14 Lohjan seurakuntakeskukseen. Se on myös aivan ihana asia.

11.11.2022 Odotan tätä tilaisuutta. LU järjestöpalsta: 

8.11.2022 Nyt tuo YouTube: https://youtu.be/Cm_V1W3TeME  on ollut internetissä pari päivää. Huomaan, että olisin voinut laittaa osan kuvista vaihtumaan nopeammin. Tehdessäni tuota ajatukseni oli, että kuvien kadotessa tablettini kuva-albumista, voisin käyttää äänettömänä youtubeani ja puhua tekstit. Eli voisin näyttää wifi -yhteyksin televisiosta tai sitten monitoimitykin avulla isommalle taustalle pitäen YouTuben äänettömänä. Usein suora kuvaus esimerkiksi saariston kallioista kestää pidempään kuin mietitty, keskittynyt puhe. Samoin ajatukseni on, että hartauden yhteyteen voi liittää rukousta tai esirukousta lähinnä loppuun, miksei lyhyesti alkuunkin. Eli tuon kaltaiseen käyttöön saa olla väljyyttä. Toisaalta sekunnin tai parin odottelua on ihan hyvä kunkin meistä harjoitella. Suunnittelen jo seuraavaa vähän talvisempaa YouTube -hartautta, samoin jotain Lapin kuviini liittyvää. Muuten vaan pesen juuri pyykkiä ja tulostan esitteitä samalla kuin mietin ja kirjoitan.

6.11.2022 Olen juuri palaamassa bussilla Helsingin Luther-kirkosta. Aamulla tein kuvakansiossani olevan hartauden youtubeksi. Luonnollisesti äänitin puheeni. Itse hartauden pidän puhumalla mikrofoniin ja näyttämällä tabletillani kuvat 16.11. Krellin tilaisuudessa. On kuitenkin hyvä, että on myös tallessa tämä ”Syksyinen hartaus”, 9 min. YouTube: https://youtu.be/Cm_V1W3TeME

4.11.2022 Nämä ovat lähinnä itsekseenpuheluita. Moni kokee jonkinlaista keskittymiskyvyttömyyttä, en vain minä. Ihmisillä on lahjoja, on välineitä, on tehtäviä, motiiviakin, ja silti on aloittamisen vaikeutta. Onko se enemmän muiden asioiden nollaamisen vaikeutta vai somen tuomaa levottomuutta? Vai kenties se on jotain ihan muuta? Vielä odotan elämän syksyn tuomaa uutta, hyvää, yllättävää, haastavaa, luovaa…

4.11.2022 Tänään tein aamulla vielä muutoksia sivulle Luen raamatunjakeita  Koin aamulla, että minun pitää käyttää tuossa isoa fonttia, siispä tein niin. Omalla kohdallani kyse on ilosta, kun olen ymmärtävinäni jotain. On tunne, että Jumala on mukana askareissani. Monenlaista puuhaa on ollut päivittäin, enkä suinkaan ole ollut aina kotona tai Lohjalla. Todella suurta iloa on tuottanut se, että olen voinut olla ystävien rinnalla ja tukena.

31.10.2022 Tauon jälkeen alan päästä syksyn rytmiin. Kuntosalikäynnit aloitin päättäväisesti. Unelmoin siitä, että pystyisin kulkemaan tuntureilla myös ensi vuonna. Vielä parempi, jos tähän voisi liittää kuvaamista ja hengellistä jakamista. Motiivia pitää olla. Ajattelin sitäkin, että puhuisin rennosti pieniä äänitteitä talteen puhelimella, yksittäisiä raamatunjakeita. Yhden jo laitoin esille. Puhuin sen 5 vuotta sitten, nyt sen löysin yllättäen.

29.10.2022 Siivouksen ohessa paluuta Lapin muistoihin Luo silmäsi taivaalle

25.10.2022 Heräsin kotona Lohjalla. Kyllä aamun ensimmäinen ajatus on se, että siirryimme jälleen talvikauteen odottamaan seuraavaa kesää. Tavallista enemmän on ihan pihaan laitettu kukkien siemeniä ja pikkusipuleita odottamaan kesää 2023. Peurat toki syövät osan, mutta kyllä aika paljon sentään pääsee yleensä kukkavaiheeseen asti. Kerään uusia luonnonkukkien siemeniä, ja kylvän lisää ensi vuonna. Tämä siementen keruu ja kylväminen on jotenkin kuin kuvaannollista, kuin minun puuhia muutenkin.

20.10.2022 Mökillä taas. Nyt lepäilen kaminan humistessa hiljaa. Täällä on kaunista ja rauhallista näin syksyllä. Jotain on jo tehtynä talven varalle. Joitain töitä on jäljellä. Pieni muuttohan se aina on. Oli koskettava tilaisuus eilen, kun Leena Lehtinen luki runojaan ja Henna Nieminen lauloi säveltämiään runoja. Tämä oli Lohjan Seudun Kristillisten Eläkeläisten ”Ollaan yhdessä” -tilaisuus samalla. Osanottajia olisi voinut olla enemmänkin. Uusia oli tullut joitain mukaan sentään.

16.8.2022 On sunnuntai. Aamulla pystyin hetken hiljentymään. Sitten olin facebookissa ja nyt kotisivuillani. Tein kuva/jae -sivuistani koostesivun https://ceta.nettisivu.org/kooste-kuva-jae-sivuista/  Kivasti näkyy Jumalan kunnia. Se johtunee siitä, kun tuo ”Kunnia Jumalalle” on jokin artikkelini tai sivuni, johon linkki menee. Eli ihan tahattomasti kunnia menee sinne kuin pitääkin.

12.10.2022 Mökillä aamulla. Olen kirjoittanut artikkelin, jonka pidän yksityisenä. Matka Lappiin oli ihana, mutta äärettömän puhutteleva. Kirjoitan usein aamuyöllä tabletilla. Siksi sivuni ovat kuin päiväkirja. Mietin myös paljon paikkaani kristittynä ja palvelumahdollisuuksiani. Tähän liittyy tämä koko ajan hiukan muuttuva sivu Itseäni puhuttelevaa kuultavaa ja luettavaa  Jostain syystä pelkkä kotisivujen päivittäminen ja pienten videoiden tekeminen ei tyydytä, kuten ei myöskään tilaisuuksissa istuminen. Kairosmajalla koin monipuolista yhteyttä. Se jätti tietyn ikävän ja kaipauksen.

7.10.2022 Paluumatkalla Lapista. Kuvat vielä pääasiassa kamerassa.

30.9.2022 Tein tänään tabletillani videon, jonka julkaisin YouTube -kanavallani. Tallennustila täyttyi eikä mikään ollut sujua. Oli työlastä toteuttaa näin. Tässä tämä on: https://youtu.be/jp_WIvfqsik   Tein myös jo valmiiksi marraskuun kuva/runohartauden kristillisten eläkeläisten tilaisuuteen. Huomenna on tarkoitus lähteä ystävän kanssa Lappiin. Ulkoilen, hiljennyn ja valokuvaan.

26.9.2022 Nyt tiskatessani kuuntelin oman puheeni ”Yksin uskosta”. Kuinka rakasta minulle olikaan opettaminen ja puheiden valmistaminen! Esim. tämä vuonna 2008 puhumani ”Yksin uskosta” https://youtu.be/84WGgqeE-g4

Aivan tätä aluetta ei kohdalleni enää anneta, enkä aivan tuolla tasolla pystyisi paneutumaan aiheisiin. Kun puhumisen alue jäi suunnilleen vuosina 2012-14, niin syvennyin muuhun. Huomaan kaipaavani jonkinlaista osallistumista seurakuntaelämään tai yleensä hengellisiin tilaisuuksiin. Tällä tarkoitan muuta kuin istumista tilaisuuksissa ja kotisivujen päivityksiä.

Ehkä teen YouTubeksi jokusen muunkin opetuspuheeni?  Kutsua voi toteuttaa myös näin. Noina vuosina (2012-14) oli vahvaa kritiikkiä naisen opettamisen suhteen. Sanottiin jopa, ettei nainen saisi missään eikä koskaan opettaa Raamattua. Myös minuun kohdistui paineita tässä suhteessa, ja yritin jotenkin siirtyä itsekin enemmän rohkaisun alueille.

Aika erikoista on se, että koen vapautuneeni täysin tästä omituisesta sisäisestä tasapainoilusta opetuksen ja rohkaisun/kehotuksen välillä, kun olen ollut Sleyn ja Luther-kirkon yhteydessä. Eli tällaiselle maallikolle ja 1800 -luvun evankeeliselle tämä yhteys on ollut suunnattoman vapauttavaa. Ei minua tuolla kuitenkaan varsinaisesti tarvita, koska opettajia riittää, enkä ole muusikko. Mukana olo on tietysti tärkeää. Ja ihmeellisesti koen, että minua kuunnellaan ja arvostetaan.

Nyt olisin tavallaan vapaampi puhumaan sitä, mitä minulle annetaan, vaan ei ole yhteyksiä eikä todennäköisesti kykyä valmistella opetuspuheita. Marraskuussa saan Lohjan Seudun Kristillisissä Eläkeläisissä pitää 10 minuutin kuva/runohartauden. Olen tästä mahdollisuudesta valtavan kiitollinen. Saanhan kuitenkin rukoilla ääneen ja puhua runoistani ja runojeni kautta. Saan näyttää muutaman kuvan. Ihana asia!

23.9.2023 Mökillä herään varhain. Kyllä elämäntaparemontti toteutuu. Hiljentumiselle tulee olemaan enemmän tilaa jatkossa. Ehkä myös luen ja kuuntelen jatkossa enemmän ”vanhanaikaisesti”, eli kirjat ja CD -soittimet käyttöön. Valokuvaamista ja luonnossa liikkumista myös lisää. Valokuvaus kameralla, jotta sosiaalinen media ja pilvipalvelut eivät sotkeudu elämääni joka välissä. Jossain vaiheessa myös taide saattaa tulla mukaan. Kuitenkin olennaista on hengellinen puoli.

21.9.2022 Tilasin uuden kaapin makuuhuoneeseen. A kokosi sen. Samalla veimme tavaraa kellariin, ja paljon myös hävitimme. Olen myös säilönyt omenia ja päärynöitä. Väsymys on välillä tullut kuin valtavana puuskana, eikä unohduksilta ja erehdyksiltäkään ole vältytty. Pyrin vähentämään älylaitteilla oloa. Jätän myös väliin tilaisuuksia ja tapahtumia, etenkin krelliin liittyviä. Pyrin myös minimoimaan viestit lähinnä ystävien ja sukulaisten keskeisiin. Maakuuhuone on nyt siisti ja puhdas, hiljentymiseen kutsuva. En usko, että kyse olisi dementiasta tai varsinaisesta uupumisesta, vaikka hetkittäin tuolta tuntuu. Älylaitteet saattavat olla auki 18 tuntia vuorokaudesta, ja ruutuajaksi tulee lähes neljä tuntia, tosin ripotellen pitkin päivää. Väsymys on ehkä ihan normaali reaktio.

14.9.2022 Tänään lähdemme Turkuun. Minulla on mukanani tämä tabletti. Missä liikunkin, olen jonkin verran yhteyksissä ystäviin sähköpostitse. Ehkä joskus olisi hyvä pitää siitäkin ”lomaa”. Saan kuitenkin itse paljon tästä jakamisesta. Se on sopivan hiljaista verrattuna moneen menoon ja häliseviin tapahtumiin tai tv-ohjelmiin. Siihen sisältyy kuuntelua, jopa joskus enemmän kuin puhelimitse. Joskus kaipaan vielä ”vanhan ajan” kirjeenvaihtoa.

12.9.2022 YouTube ”Älä jätä kesken kättesi työtä” https://youtu.be/qGBDkVEjoD4  Kuuntelin nyt aamulla mökillä tuon. Se oli kovasti ”minun oloinen”. Samalla laitoin puuhellalla tiskivesiä aamupalan jälkeen. Ehdin myös istahtaa rantapenkillä hetken. Kiitollinen mieli on.

10.9.2022 Kirjoitin tuonne laajasti Linkkejä omiin pikku juttuihin Muutan sen ehkä jossain vaiheessa artikkeliksi. Piti vain sanoittaa tuntemukseni.

7.9.2022 Olen Pärnussa kylpylähotelli Terviksessä. Aamulla olin uimassa (hallissa) klo 6:30. Sitten oli aamupala ja selän hieronta. Sen jälkeen lepäilin huoneessani ja päivitin galleriaa Lohjan Seudun Kristillisten Eläkeläisten sivulle https://www.krell.fi/2242-galleria-1  Tuon jälkeen kävin lounaalla. Kohta menen vesivoimisteluun. Eilen kiersin kaupungilla ja rannoilla, ja olin sekä kuntosalissa että kuntopiirissä.

3.9.2022 Olen kotona valmistautumassa Viron Pärnun matkaan. Teen omenasosetta, ja kuitenkin keskeytin sen hetkeksi. Tuli vaan mieleen kokeilla puhua puhelimella valmiin videon päälle. Eli tein uusiksi pikku YouTubeni https://youtu.be/I_FzqeukmM4
Tällaista se on. Tulee mieleen asioita, ja tahtoo kokeilla saman tien. Oikeastaan puhelimella on kiva tehdä YouTubeja. Muutin myös eräitä YouTube -asetuksia.

1.9.2022 Laitan tilapäisesti kommentointimahdollisuuden neljään viimeiseen artikkeliin ja sivuun ”Linkkejä omiin pikku juttuihini”. Kommentointimahdollisuus oli poissa roskapostin ja mainosten tähden. Linkkejä en ota vastaan ja tarkistan jokaisen kommentin erikseen. Taitaa yhä kysyä kuluvaa vuotta.

1.9.2022 Ystävän kommentti, toisen ystävän sähköposti ja oma e-kirjani Syksyäni en anna pois.cetalena  auttoivat minua. Tarvitsen niitä, jotka nostavat.

31.8.2022 Apea mieli. Luin vielä ystävän rohkaisevan kommentin, jonka olin tallettanut. Tämä auttoi hieman. Krellin ”Ollaan yhdessä” -tilaisuuden kuva/musiikkiesitys https://cetalenan.fi/kesakuvia/ meni huonosti, koska musiikki oli aivan liian kovalla. Olisin osannut pienentää tabletiltani, mutta olin jotenkin hämmennyksissä. Harmittaa kyllä. En jatka näitä yrityksiä.

30.8.2022 Olen hiukan yrittänyt järjestää vanhoja YouTubejani ja poistaa joitakin soittolistoilta sekä muuttaa huonoja julkisesta yksityiseksi. Kuuntelin tämän ”Armon hetkiä” -kirjasen luettuna. https://youtu.be/ngVkiNhFkSg
Puhuin sen alkuaan CD:ksi, joita meni vuosia sitten muutama kirjasen mukana. Tuota Eiri-kirjassa painettua kirjasta isbn -tunnuksin lähti minulta noin 100 kpl aikana, jolloin olin Ev.opissa. Kirjasta meni myös sairaalateologin kautta siten, että puolitimme kustannukset.

Tein ja teen ”Armon hetkiä”  Ifolorissa kierrekirjasina ilman isbn -tunnusta. Pidän sapluunan tallessa, ja tilaan tarpeen mukaan. Nykyiset yhteyteni tai niiden puutteet ovat aiheuttaneet sen, ettei kirjojani enää mene eteenpäin, eikä korttejakaan. Joitakin annan silloin tällöin, ikään kuin tuen näin myös omaa hengellistä työtäni enkä vain muiden.

Minulle on aivan selvää etten tarjoa tuotteitani siellä, missä ne kilpailevat esim. järjestävän tahon tuotteiden kanssa, tai missä en itse saa käyttää puheenvuoroa, tai missä eletään siinä pelossa, että kuka vaan tuo mitä vaan myytäväksi. Nyt olen mukana kotisivujen päivittäjänä ja hiljaisena rukoilijana, myös taustatukena ja rohkaisijana monelle. Tämä sopii tähän elämänvaiheeseen. Ei se ehkä tyydytä loputtomiin?

Tuntuu toisaalta ihan hyvältä tämä yksinäisyydessä mietiskely, kuvaaminen ja kirjoittelu. Huomenna on meidän 5 minuutin kuva/musiikkiesitys krellin ”Ollaan yhdessä” -tilaisuuden alussa. Ja kahvitauolla pyörii Ahvenanmaan matkan YouTube. Teemana on luovuus, ja Hiiden opiston väkeä on kertomassa opiskelumahdollisuuksista (ikäihmisille sopivista???)

28.8.2022 Kylläpä meni aikaa tämän YouTuben kanssa. Huh! Tämä on pienen kirjekuoren kokoinen kirjanen luettuna, Jeesuksen sanoja Johanneksen Evankeliumissa. Jeesuksen sanoja https://youtu.be/Xdn_bXlqFdk

27.8.2022 Illalla lisäys. Kiitos ystävän kommentista, merkitsi todella paljon. Talletin itselleni ”piiloon”.

27.8.2022 Tänään aamulla koen melko syvällisesti sen, että meidän iäkkäämpien tulisi ottaa enemmän hengellistä vastuuta, ihan vaikka meitä ei pyydetäkään. Se toki voi olla jotain pientä lähimmäisten ja ikäihmisten parissa, mutta nyt tarkoitan kuitenkin myös muuta.  Tähän liittyy kyllä myös tänään esille laittamani raamatunpaikat, Herran odotus ja jollakin tavoin se, että on jo elettyä elämää takana. Samoin taloudellinen tilanne voi antaa mahdollisuuksia palvella.

Nyt aamulla keksin kokeilla tabletin sanelinta. Tein uuden sivun ”Luen psalmeja”. Kun on hiljaisia hetkiä, luen lisää. Voin toki välillä yhdistää kuvaan tai videoon ääneni, mutta tämä on ainakin nopeaa ja helppoa.

26.8.2022 En olisi uskonut kuinka paljon voi saada Lohjan Seudun Kristillisten Eläkeläisten kirkkokierrokselta, bussimatkalta. Arvaan, että kirjoitan jotain myöhemmin. Nyt laitan vain Kärkölän kirkon alttaritaulun esille tänne. Laitan sen isona näkyviin. En kerro kuvasta mitään. Alttaritaulu lohduttakoon siten kuin se on lohduttanut lukuisia kirkkovieraita useiden sukupolvien ajan.

22.8.2022 Eilen teimme ”työmatkan” saaristomökille. Puutarhassa on aina puuhaa. Ehdin kuitenkin uida meressä. Ehdin jopa Helsingin Luther-kirkkoon klo 16. Melkoisen ihana päivä. Nyt maanantaiaamuna kuuntelen tätä http://www.ruksa.net/multimedia-archive/pelosta-vapaaksi/   Tässä Veli-Pekka Joki-Erkkilä kertoo peloista. Joki-Erkkilä on erikoislääkäri kuten myös vaimonsa Minna. ”Pelko pohjimmiltaan johtuu siitä, että me emme luota Jumalaan”.
Niin, ja kiitos ystäväni, joka laitoit niin ihanan kommentin.

20.8.2022 Kirjoitin lepäillessäni sivun lintunen   Oli todella rentouttavaa kirjoitella. Luullakseni kirjoittelen jatkossa sekä ”piiloon” kuin päiväkirjaa, että laitan linkkejä tänne. Lisäksi toki kirjoitan artikkeleja silloin tällöin.

19.8.2022 Tein YouTuben. Äänitin mökillä pari viikkoa sitten reilun kymmenen minuutin puheen. Ajatuksenani oli harjoitella vähän välineiden käyttöä. Nyt sitten tein tuon YouTuben https://youtu.be/1Rvozs16bzk 

Minulla ei ollut oikein suunnitelmia siitä mitä puhun. Sen vuoksi puheeni on aika hidasta ja takeltelevaa. Laitoin vain muutaman kuvan, eli voi hyvin kuunnella vaikka silmät kiinni unen saamiseksi. Latasin YouTube -studion. Siitä näin tilastoja. Olin hämmästynyt siitä miten paljon kuitenkin minun pikku puheitani ym. on kuunneltu ja katsottu.

19.8.2022 Olemme Lohjalla. Pyykkäämistä, Pärnun reissun valmistelua, eri kotisivujen päivitystä. Tänne tein ilmoitustaulun aamulla: https://www.krell.fi/2247-ilmoitustaulu  Maria Piiroisen blogin kuuntelin sekä eilen että tänään:  https://manna-aitta.fi/manna-maria/blogit-radio-deissa/   Suosittelen esimerkiksi kohtaa neljä: Savenvalaja.

17.8.2022 Pari kolme päivää sitten luin tarot-kortteja käyttävästä ja suosittelevasta papista. Yhden kolumnin jo luin asiaan kriittisesti suhtautuvalta henkilöltä. Tämä Santeri Marjokorven kirjoitus tarot -korteista on hyvä. https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/miksi-tarot-ei-sovi-kristityille/

16.8.2022 Tiskaan ulkona mökillä. Ajatukseni ovat Tyrnävän onnettomuudessa, jossa aivan pikkuinen kuoli liikenneonnettomuudessa.

TYRNÄVÄN vs. kirkkoherra Ville Karppelin esittää syvän osanottonsa tragedian kohdanneelle perheelle. – Toivon heille Jumalan siunausta ja jaksamista tähän kauheaan tilanteeseen. Pappina haluan rohkaista ihmisiä muistamaan perhettä rukouksissa.” Lainaus on Iltasanomista. Rukoillaan perheen puolesta, jos siihen koemme kehotusta.

14.8.2022 Olen ollut hereillä vuoteessani reilun tunnin verran. Kello on jo seitsemän. Olin aikeissa laittaa facebookiin tämän Ole minulle kallio
Laitan noin joka toinen sunnuntai jonkin helpon pienen hengellisen jutun. En siis nyt kuitenkaan laittanut, vaan ehkä tulee myöhemmin jotain tuoreempaa.
Nukuin hyvin yöni. Luin lähes ensimmäiseksi aamulla omia Zinzendorf -kirjoituksiani. Kyllä niiden kirjoittaminen on vaatinut keskittymistä ja paneutumista. Hitaasti ja syventyen lukemalla saan niistä itse, kun hyvin usein tulee esiin nämä tämän ajan harhakäsitykset ja pinnallinen kristillisyys, ja ennen muuta ihmisen korostaminen tavalla tai toisella. Pysähdyin ajattelemaan Kristuksen sovitustyötä, kiittämään pelastuksesta, kiittämään siitä, että saan elää tämänkin päivän Jumalan lapsena.

13.8.2022 Taas mökillä. Olen hereillä aamuyöllä. On yksinäinen ja kyselevä olo, Jumalan edessä kyselevä.

10.8.2022 Tänään lähden siskoni ja veljeni kanssa Linnavuoreen lapsuuden ympäristöön. Meillä on siellä tapaaminen. Tein kaksi päivää töitä saadakseni runokirjan Pieniä siemeniä erämaasta YouTubeksi. En ole päivittänyt vanhaa tietokonettani. Elokuvatyökalu ei välittänyt ääntä. Taitaa tulla uuden koneen hankinta kohta eteen ja sen käyttöärjestelmän miettiminen. Runokirjanen youtubena

7.8.2022 Tein juuri pienen sivun https://ceta.nettisivu.org/mutta-jumala/
En tiedä mihin sen sijoittaisin. Olkoon nyt näin, että sen voi linkillä poimia esille.
7.8.2022 Nyt aamulla kävin tekemässä lisäyksen viimeisimpään kirjoitukseen, joka oli paikoillaan esillä juuri sen vuoksi, että se jäi vaivaamaan mieltäni. Luulen, että se oli tuo Per-Olof Malkin puhe Efesolaiskirjeestä, joka avasi tämän ”solmun”. Olen ollut hirvittävän laiskana mökillä muutaman päivän. Ihan kuin eläkeläiselläkin olisi joskus loma.

6.8. Tuolta kuuntelin Jaakko Pirttiahon opetuksista: Jeesusta kohtaamassa, Joh. 4-6, 10 ja 14-15 (kesto 29 min.) (Yksin armosta -ilta Kouvolan srk, 2018)
https://yksinarmosta.fi/opetuksia/

6.8. Nyt kuuntelen Per-Olof Malkin opetusta Efesolaiskirjeestä:
http://www.evank.org/mp3/POM_20040920_Ef2N.mp3

5.8.2022 Tätä kuuntelin tänään, Jouko Niemisen syvällistä sanomaa: https://youtu.be/0UhuQcWYV3o

4.8.2022 Tämän sain nyt aamulla ystävältä ja kuuntelin samalla: https://youtu.be/AKTjp9XCzag Siinä mielessä sattui hyvin, että olen keräämässä soittolistaa omasta mielestäni ravitsevista ja hyvistä puheista ja saarnoista. Useisiin tulee mukaan mainoksia ja myös rahallisen tuen toiveita. Kuuntelin illalla tämän Jouko Niemisen puheen: https://youtu.be/tUwMd6zx6tA Myös tämän Martti Haverisen saarnan kuuntelin juuri https://youtu.be/KVCcRMYL22s

21.7.2022 Olemme mökillä. Ikkunapuitteiden maalaaminen on pitkällä. Työssä joutuu pitämään taukoja huonojen työasentojen vuoksi. Ja tauolla on kiva päivittää kotisivua.

Lohjalla käydessämme yritin tavoittaa iäkästä naapuria. Hän on ehkä sukulaisissa tai kenties sairaalassa. En myöskään ehtinyt kysellä muilta asukkailta. Minulle tuli vain mieleen, että käyn pikaisesti kuvaamassa hänen istuttamiaan kukkia, ja laitoin Ifoloriin tilauksen. Seuraavalla Lohjan käynnillä saan antaa kortin joko käteen tai pudottaa luukusta. Nämä ovat siis taitettuja kortteja kuorineen.

17.7.2022 Olen onnellinen, kun saan elää tätä aikaa. En tarkoita nyt vuodenaikaa, enkä aikaamme liittyviä huolestuttavia asioita. Tarkoitan kaikkea tätä tekniikkaa ja välineitä, mitä on käytössä. Laitoin juuri kirjoitukseni tarjolle Krellin lehteen Kristelli. Samoin juuri hiljan vahvistui se, että saan näyttää 31.8. kesäkuva/musiikki -YouTuben Ollaan yhdessä tilaisuuden alussa (5min.) ja kahvitauolla Ahvenanmaan matkasta tekemäni YouTuben. Se saa pyöriä taustalla äänettömänä. Pidän myös kuva/runo hartauden 16.11. Krellin tilaisuudessa (on ihan syytä rukoilla asian puolesta). Saan myös avustaa ystäviä kotisivuissa. Juuri nämä asiat sopivat eläkeläiselle, kun on aikaa ja kiinnostusta uuden oppimiseen.

Lisäksi olen iloinnut akkukäyttöisistä työvälineistä mökillä, etenkin trimmeristä ja oksasahasta. Myös akkukäyttöisen moottorisahan hankin, mutta sen käyttö jäi testaukseksi, koska ei ole ollut juurikaan tarvetta sen käyttöön. Myös toki ihan sup -lautailu on sellainen asia, mitä en olisi voinut kuvitella aiemman polven harrastavan eläkeläisenä.

Nyt olen kuitenkin Lohjalla. Tänään käyn Helsingissä Luther-kirkossa klo 16. Olen Kampissa 15:45. Itselleni sopii hyvin se, että busseja kulkee sunnuntaisin noin tunnin välein. Aina voin kävellä ja katsella ympärilleni tai piipahtaa vaikka museossa, jos jää aikaa. Mietin myös kuntosalissa käyntiä nyt aamulla. On syytä vähän treenata, kun tulee aika paljon istuttua paikoillaan.

16.7.2022 Lisäsin saamani kommentin edelliseen kohtaan.

14.7.2022 Tulimme välillä Lohjalle. Kesä on ollut monessa mielessä hyvä. Välillä hiukan surettaa se, että mökillä on niin paljon töitä. Tahtoisin ehtiä ja jaksaa enemmän omia harrastuksia ja hengellisiä asioita. Päivät, kuukaudet ja vuodet kuluvat kovin nopeasti.

Olen myös saanut kokea selvää Jumalan johdatusta ja ajoitusta tietyissä asioissa. Tämä on ollut mukavaa ja säästänyt jopa aikaa. Se on minulle kovin mieluista, kun koen, että ota yhteyttä tuohon henkilöön, kirjoita tai sano jotain tiettyä ja täsmällistä, tai jokin kuvan ja tekstin yhdistelmä on pyörinyt mielessä. Ehkä tämä kuulostaa hassulta?  Tämä todellakin toimii ja vapauttaa lepoon. Jumalan hyvyyttä saa maistaa myös näin.

Lisäys! Sain vastauksen: ”Hei taas! Pieni kommentti eilisen ”Ajatuksiani-” – sivun kuulumisiisi.
Kirjoitit: – ”Ehkä tämä kuulostaa hassulta? Tämä todellakin toimii ja vapauttaa lepoon. Jumalan hyvyyttä saa maistaa myös näin.” Kuulehan, Ceta, – se mitä kerrot, ei kuulosta yhtään hassulta! Olen kokenut ja koe usein samaa. Tämä kuuluu niihin pieniin tehtäviin, joita Jumala meille antaa, näin koen. Ne ovat meille sopivia. Jeesuksen ies on sopiva, Siinä on lepo.
Meille pieni tehtävä, pieni vaivakin – joskus enemmän vaivaa – mutta niille ihmisille joihin se kohdistuu, se voi olla valtavan suuri asia. Ja onkin, koska Jumala itse on niin johdattanut.”

6.7.2022 http://cetalenan.fi/wp-content/uploads/sites/2358/2020/09/Kunpa-valosi.cetalena.pdf  Ei ole kevät, mutta jokin sisälläni palautti mieleeni tämän runon ja kuvan. Lepäilen mökillä sängylläni. Juuri tässä kirjoitin nuo sanat kaksi vuotta sitten. Olen nyt kovin erilaisessa tilanteessa ajatellen yhteyksiäni. Tänään minua puhutteli rukouksen antamat mahdollisuudet, kiitollisuus johdatuksesta ja ihmisistä lähelläni.

2.7.2022 Asumme pääsääntöisesti saaristolla mökillä. Helteestä huolimatta teemme täällä töitä mökin ja pihapiirin parissa. Uin päivittäin, ja silloin tällöin teen pienen lenkin sup -laudalla. Välillä kuljeksin kameran kanssa tai istuskelen kallion päällä. Lukemisissa on tauko.

4.6.2022 Pidän hetken taukoa puutarhatöistä, eli olen ptkälläni mökin sängyssäni. Olinkin saanut kotisivuilleni kiitosviestin lehtilähetykseni johdosta. Ihanaa!  Tämä vuorovaikutus lämmittää kovin mieltä. Tavallinen ja arkinen on niin hyvää ja puhuttelevaa. Telkän poikasia piti mennä kesken kaiken katsomaan ja kuvaamaan. Tänään lähtivät pöntöstä. En viitsinyt mennä siinä vaiheessa häiritsemään, vasta kun olivat uineen pienelle rannassa olevalle kalliokielekkeelle.

26.5.2022 Eilisessä Kristelli -lehdessä oli kirjoitukseni ”Vain tavallinen varpunen”.  Kirjoitukseni saa helposti luettavaksi tuolta: https://www.krell.fi/liitteet/2178/0/vain_tavallinen_varpunen_word-kuvahartaus.docx  Se oli lehdessä todella kauniisti koko aukeamalla. Lisäksi erillisessä kuoressa tuli kaksi numeroa kiitosten kera. Kyllä lämmitti mieltä. Jatkan yhä niin, etten kirjoita kotisivuilleni artikkeleita. Nuo liitekuvat Bengtskärin majakan kappelin taulusta olivat poikkeus. Talvella oli yksi hartaus Sanansaattaja -lehdessä. Vähäistä, mutta tuottaa minulle iloa. Iloitsen myös siitä, että lehden tekijöissä ja muissa kirjoittajissa alkaa olla enemmän tuttuja henkilöitä.

24.5.2022 Heräsin varhain mökillä omassa sängyssä. Liisa, luin viestisi vasta psalmin 16 kirjoittamisen jälkeen tänään. En laita viestiäsi näkyviin, mutta mielelläni sen luin. Minulle omat kokemukseni ja tapani kirjoittaa ovat sitä miten nimenomaan minä tunnen. Jaan omaa elämääni ja matkaani, jaan tunteitani, kokemuksiani onnistumisista, peloistani ja jännittämisistäni. Olen rohkaistunut mukaan monenlaiseen, eikä nukkuminen ole huonontunut, vaan ehkä jopa päinvastoin. Myöskin siedän näköjään pieniä mokia ja vastoinkäymisiä. Kyllähän ne vähän pyörivät mielessä, mutta ei mitenkään vakavalla tavalla. Silti varon uuvuttamasta itseäni. Herään aikaisin, enkä pidä sitä pahana.

Tässä veneilykuva. On kivaa! 

Turun matka oli itselleni hiukan turhan tiivis, mutta tein siitä kuitenkin seuraavana aamuna pienen julkisen kuvakertomuksen. Kuvakertomus Lohjan Seudun Kristillisten Eläkeläisten Turun bussimatkasta 20.5.2022 löytyy pdf -muodossa https://www.krell.fi/liitteet/468/0/kevtreissu_turkuun_20.5.2022.pdf

Olen muutenkin pyrkinyt kehittämään tuota Lohjan Krellin sivustoa. Tapahtumat ja toiminta https://www.krell.fi/468-toiminta-ja-tapahtumat   Se on minulle kuin jokin peli tai tehtävä, johon keksin yhä uusia ratkaisuja. Teen kaiken tabletillani.

19.5.2022. Olen Lohjalla. Tänään menen A:n kanssa kirkkoon iltatilaisuuteen. Huomenna menen Lohjan krelliläisten Turun matkalle. Olin eilen saanut kirjeen, jossa oli niin suunnattoman paljon ihanaa rohkaisua, että taitoin kirjelapun puhelinkoteloni taskuun. Kirjoittaja sanoi mm. kirjastani ”Jeesuksen sanoja” armokirjaseksi. Tämä on A6 kokoinen kierrekirjanen on tässä leikekuvana.

8.5.2022 ”Saan iloita kaikesta missä näkyy Isän käden jälki. En ole ulkopuolella mistään. Sydämen ilo ja jakaminen on hiljaista osallisuutta. Se on pienen ihmisen rakkautta suuren rakkauden käsivarsilla” Mietelmäni oli eräällä facebook -sivustolla ilman nimeäni, kuitenkin lainausmerkein. Koen itseni välillä niin kovin ulkopuoliseksi, samoin koen etten ole Isän käytössä. Ilahduin siitä, että mietelmäni on koskettanut ja että sitä on jopa jaettu. Lämmin tunne valtasi minut. Teen sitä pientä, mikä kulloinkin on annettu askareekseni.

15.4.2022 Juuri äsken hiljennyin kuunnellen pitkäperjantain sanomaa. Tuosta puhe siirtyi aina seuraavaan pätkään https://open.spotify.com/episode/2yCpOeZvNe2OnI1Fyh5wrt?si=2iOQPXOlQ0K1d4HAgF0EUQ

Mihin tarvittiin kavaltaja? https://open.spotify.com/episode/4qk2ejlBjlt8ZhbIY1gNrQ?si=on5ZnYe9T4OMucKQM2bKrg

Aamulla yritin tehdä monotypiaa eli grafiikkaa, mutta epäonnistuin siinä pahasti. Silti minulla on mielessä kuva, johon pyrin. Minulla on paljon harjoiteltavaa. Puupiirrostekniikan ja silkkimaalauksen omaksuin nopeasti, mutta tähän en oikein tahdo päästä sisälle. Tavallaan touhusin itseni väsyksiin. Jaksoin kuitenkin tehdä ihanan aterian. Hyvä näin.           

11.4.2022 Olen kuunnellut Erkki Koskenniemen opetuspuheita esim. https://open.spotify.com/episode/2zEuipbtsEB6ZdbZYxosAr?si=S4yVLU2YQv-M9Mel0qjgjA  Efesolaiskirjeestä kannattaa kuunnella kaikki jaksot. Muu on myös suositeltavaa. Latasin itselleni Spotifyn ja kuuntelen sitä Bluetooth -kuulokkeilla.

4.4.2022. Liisalle tavattoman paljon kiitoksia, kommenttisi rohkaisi ja lohdutti. En tiedä saanko kesäkuun alun Kristelliin kirjoitukseni, saisivat laittaa vaikka silmut ovat tuolloin puhjenneet. Tulostin ja postitan kirjoitusta tutuille. Sanansaattaja -lehteen laitoin saman kuvan ja kirjoituksen lyhennettynä. Nämä kirjoitukset koen jotenkin annetuiksi ja sujuvasti syntyneiksi. Pari kertaa olen yrittänyt tehdä jonkin kirjoituksen, mutta siitä ei tule väkisin yrittämällä yhtään mitään.

3.4.2022 Elämä on sujunut tavallisia asioita tehden. Vaihtelua sain käydessäni Lohjan krelliläisten kanssa konsertissa. Samalla kun lisäsin konsertista kuvan Lohjan Krellin sivustolle, laitoin sinne myös kirjoitukseni ”Vain tavallinen varpunen”.  Tiedoston saa helposti luettavaksi tuolta: https://www.krell.fi/liitteet/2178/0/vain_tavallinen_varpunen_word-kuvahartaus.docx

Lähetin tämän myös Kristillisen Eläkeliiton lehteen Kristelli jo helmikuussa. Se ei ollut lehden ”Lukijalta” palstalla hiljan ilmestyneessä lehdessä. Kyseessä oli erehdys, kirjoitus oli hävinnyt johonkin. Laitoin sen nyt tuonne kuitenkin näkyviin. Edelleen pidän kiinni siitä etten julkaise omilla sivuilla ennen kuin näen saanko kuvahartauteni julkaistuksi Kristelli -lehdessä (tai Sanansaattaja -lehdessä).
    

30.3.2022 Uusin kirjanen, jonka odotan tippuvan tänään luukusta. Tein 6 kpl. Varmaan sopiva ”kyläilykukkanen” https://cetalenan.fi/2022/03/28/jeesuksen-sanoja-kirjanen/

Kyseessä on hiljentymiskirjanen, tehty lähinnä omaan käyttöön. Olen joskus opetellut Jeesuksen sanoja Johanneksen evankeliumista. Nyt aion pitää matkoilla mukana kirjasta. Voi lukea rukoillen vaikka bussissa istuen tai kenties jo huomenna Luther-kirkossa päivystäjänä istuen.  Olen siis Fredrikinkatu 42:ssa avoimissa ovissa 31.3. klo 14:30-17. Kirjanen on mukana, jos se tippuu postiluukusta tänään. Tämä tabletti on aina mukana. Löydän täältä luettavaa.

28.3.2022 Aika on kulunut joutuisasti. Olen nähnyt lähisukuani, ja olen ollut seurakuntatilaisuuksissa sekä Helsingissä että Lohjalla. Olen käynyt museoissa, olen ulkoillut ja kuntoillut ja taiteillut. Ystäviä olisin tahtonut nähdä enemmänkin. Nyt torstaina 31.3. olen Luther-kirkolla avoimissa ovissa päivystämässä. Talon työntekijöiden kanssa vietetyn lyhyen iltapäivähetken jälkeen avaan ulko-oven pois lukosta tai jopa näkyvästi auki noin 14:30. Ja avoimet ovet ovat klo 17 asti. Tervetuloa! On myös kahvi/kaakaoautomaatti.

10.3.2022 Olen varhain ylhäällä. Tunnen suurta kiitollisuutta Jumalan johdatuksesta arkisissa, pienissä asioissani. Ensinnäkin olen viimein saanut käyntiin taideharrastukseni. Tein kaksi monotypiaa Lohjan taideyhdistyksen virtuaaliseen kevätnäyttelyyn. Tiistaina olin Helsingin Luther-kirkolla kahdessa peräkkäisessä tilaisuudessa. Päivän anti oli tavattoman hyvä. Lisäksi oma pieni kuvahartauteni oli viimeisessä Sanansaattaja -lehdessä. Eilen kuuntelin Pyhän Sydämen kappelin riemumessun ja sain siitä paljon  https://youtu.be/FHVO5d4OwK0  Olen myös saanut Lohjan krellistä (kristilliset eläkeläiset) oman vastuualueeni. Minulla on tunnukset kotisivuille puheenjohtajan lisäksi. Sivut näyttävät nyt tältä https://www.krell.fi/229-lohja

Huomaan, että jokin ulkopuolisuuden tunne on alkanut hävitä. On kiva kohdata tuttuja kasvoja niin Lohjalla kuin Helsingissä. Olen myös ollut yhteydessä läheisiin ja myös harvoihin ystäviin. Saaristomökin puutarha on välillä ajatuksissa. Yksi siemenpussi on esillä jo, löytyi jostakin kassista. Se on ruiskukkia. Olen viime vuonna kylvänyt niittykukkia pienen läntin puutarha-aitaukseen. Lisään siihen vähän ruiskukkaa joukkoon.

19.2.2022 Ei oikeastaan tapahdu mitään kirjoittamisen arvoista. Kaikki on kovin tavallista. Ulkoilen ja kuntoilen säännöllisesti, luen pari tuntia päivässä ja käyn joissain tilaisuuksissa viikottain. Olen kirjoittanut kolme kuvahartautta. Kahta tarjosin Sanansaattajiin ja yhtä Kristelliin. Kristillisiä kortteja olen lahjoittanut työn hyväksi joissain tilaisuuksissa. Olen vähemmän kotisivuillani, facebookissa ja instagrammissa.

10.2.2022 Porvoon ja Pernajan ryhmämatka oli 5.-6. 2. Ihan hyvä kulttuurimatka Runebergin ja Agricolan kotiseuduille. Nyt on jo päässyt tilaisuuksiinkin, mikä helpottaa oloani. Kiitos viestistä, liisa. Ihanaa, kun on rukoilevia ystäviä. Erään ystävän tapasin myös Porvoossa, mikä ilahdutti kovin. Saimme hetken keskustella ja rukoilla hotellihuoneessani. Hitaasti pääsen eteenpäin uuteen.

3.2.2022 Onneksi Porvoon matka lähestyy. Olen ikävystynyt. Minulla olisi voimavaroja parempaan. Kontaktit ja hengelliset tilaisuudet aktivoivat minua. Tämä kotona oleminen passivoi. Lähden kamerakävelylle. Matkan jälkeen uskaltaudun mukaan jälleen avattuihin hengellisiin tilaisuuksiin.

29.1.2022 Toinen sivustoni jää arkistoksi, johon täydennän välillä yksittäisen kortin https://cetalenan.fi/

Tälle sivustolleni laitan aina joskus jotain, oletan. En tosin ole varma siitä.  Jouduin vuonna 2012 pois pienestä seurakunnasta, ja hyväksyin tämän lopullisena vasta muutaman vuoden aikana. Tuon seurakunnasta ulos joutumisen jälkeen, ehkä vuonna 2013 tein nämä kotisivuni. Oli varmaan ihan hyvä, että meni lähes kymmenen vuotta, ennen kuin pystyin uusiin hengellisiin yhteyksiin. Opin uusia taitoja ja uutta vapautta.

”Armo riittää” -lehti ja Evankeliumikoulun yhteydet olivat todella tärkeät suunnilleen vuosina 2010- 2017, osittain vieläkin. Kyse ei kuitenkaan ole seurakunnasta. Olen kaiken aikaa varovasti etsinyt itselleni seurakuntaa ja myös jotain lehteä, johon voisin saada kuvan tai kirjoituksen silloin tällöin. Olen kertonut, että kyseessä on Helsingin Luther-kirkko ja Sanansaattajat -lehti, joissa toivon voivani olla mukana omalla paikallani ja lahjoillani.

14.1.2022 Tänään sain valmiiksi vanhojen valokuvien projektini. Siis ainakin tämän kirjan osalta. Nyt lepään tämän päivän. Minulla on kirjastosta jälleen lainassa kirja: Lina Sandell Päivä vain. Ostin myös antikvariaatista toisen Lina Sandellin elämää käsittelevän kirjan. Fredrik Hedbergin elämäkertaa myös silmäilen. En ehkä lähiaikoina kirjoita kotisivuilleni.  Minulla on pino erilaisia kirjoja ja kirjasia odottamassa ja ajatukset vähän levällään.

9.1.2022 Aamulla olin muutaman tunnin noin 40 vuotta vanhojen valokuvien parissa. Projekti on menossa. Samoin olen viime päivinä tutkinut 1800 -luvun evankelisuutta. Tänään hiihdin muutaman kilometrin jäällä. Kannoin rantaan varusteet. Eli nyt on projekteja menossa. Käytän niihin vain muutaman tunnin päivässä. Joudun olemaan tietokoneella, enkä ole siellä mielelläni kuin 3-4 tuntia päivässä.

6.1.2022 Kirjoitin muutama päivä sitten artikkelin. Alkuun tuli ajatus siitä, etten vielä lähes 72 ikäisenä koe tuntevani Jumalaa tai itseäni. Eli ihmisikä ei riitä tähän. Kirjoitin myös: ”Minusta saa tulla ikäihminen, jopa vanhus, lepoa ja ymmärrystä tarvitseva, joskus jopa hoivaa vastaanottava. Toivoisin tähän hoivaan kuuluvan myös sen, että vahvistetaan vanhuksen uskoa ennen kuolemaa, ja juuri viimeisillä hetkillä. Nyt vielä tahdon olla vanhusten rinnalla itse. Ehkä se on mahdollista, jos Jumala johdattaa ja lahjoittaa kaiken tarvittavan. Vieraan vanhuksen kohtaaminen ei ole helppoa. Se vaatii herkkyyttä. Siihen liittyy usein sanojen niukkuus. Kristus on läsnä Henkensä kautta, tähän luotan.”

Olennaista on tämä ”minusta saa tulla”. En pane vastaan. Tahdon olla ymmärtäväinen kohdatessani itsessäni muutoksia. Tunnen monia ikäihmisiä, joille nämä muutokset eivät ole pelon aiheita. Itselleni ne ovat sitä olleet, ja ovat osittain vieläkin. Kuitenkin useimmille on vaikea asia joutua toisten autettavaksi. Jumalan rakkaus ei häviä. Sen vuoksi iäkkäitä ei pitäisi eristää, eikä ajatella, etteivät he saa olla avun ja seuran tarpeessa. Jumala rakastaa ihmisten välityksellä.

Tämä kaikki liittyy siihen miten ihan oikeasti voisin luottaa rakkauteen, Jumalan, läheisten ja omaani. Ja voisin vielä lisätä tähän seurakunnan, yhteisön. Noin vuosi sitten liityin uudelleen kirkkoon, viime vuoden lopussa Suomen Luterilaiseen Evankeliumiyhdistykseen luettuani noin puoli vuotta Sanansaattajat -lehteä ja käytyäni monet kerrat Helsingin Luther-kirkossa. Hyvin pitkän ja perusteellisen harkinnan jälkeen uskalsin tehdä nämä ratkaisut.  Jälkimmäiseen (eli SLEYhyn) tuli ystävällinen ja rohkaiseva vastaus.

Eli vuoteen 2022 kuuluu sen hyväksyminen, että rapistun, rumenen ja väsyn. Toiveeni on, että voin olla muutaman vanhuksen lähimmäisenä. Ajatukseni on, että saisin jonkin kirjoitukseni Sanansaattajat -lehteen. Se olisi iso asia minulle. Silti nämä osallistumiset eivät ole olennaisia asioita. Tärkeintä on, että tahdon ihan oikeasti elää ja myös vanheta. Tahdon luottaa siihen, ettei minua hylätä tai heitetä ulos.

4.1.2022 Kirjoittelen sivuilla lähinnä omaksi huvikseni ja selvittääkseni ajatuksiani. Harrastan etenkin vanhaa kristillistä kirjallisuutta. Olen tutkinut nyt netistä Ruotsin Evangeliska Fosterlandsstiftelsen (EFS) -järjestön historiaa 1800 -luvulla. Mutta tästä kirjoitan jossain vaiheessa artikkelin. Kyllä tähän liittyy myös Rosenius, ja Zinzendorfinkin vaikutusta on löydettävissä liikkeessä ehkä juuri tuota kautta. Tutkin lähinnä Ruotsin ja Suomen evankelisen liikkeen juuria, tällä hetkellä olen suunnilleen 1870 -1880 -luvuilla. Kirjallisuus on kiinnostavinta, sitten opilliset ”kiistat”. Tulee vastaan yllättävän paljon samoja kysymyksiä kuin nyt, ehkä eri termein.

30.12.2021 Linkitin kaksi kotisivuani toimimaan parina, eli yläpalkista löytyy nopeasti reitti toiselle sivulle.

Hyvää Joulua!

21.12.2021 Kirjoitin taas artikkelin tabletillani. Minun pitäisi tallettaa näitä. Kirjoittaminen on helpoista minulle vuoteessa tai sohvalla, milloin missäkin. Ainoastaan tietokoneen äärellä en jaksa olla tai kirjoittaa. Käsittelen siellä vain kuvia, ja joskus postitan niitä eteenpäin.

19.12.2021 Kiitos, liisa! Runo merkitsi minulle paljon. Tallessa on. Sanoin lopettavani korttien teon. Kuitenkin teen niitä, ehkä itselleni. https://cetalenan.fi/hengelliset-runokortit/
Oikeastaan teen mielelläni kortteja myös vanhasta materiaalista. Ei sen oikeastaan ole väliä, vaikka kaapit täyttyvät. Kai minä keksin jotain pois pantavaa, jotta tulee tilaa.

17.12.2021 Oikeastaan yhä suunnittelen kortteja, vaikka ”jätin” asian. Taiteilupöytä on odottamassa, mutta en ole saanut riittävää innostusta asiaan. On vaan tehtävä sitä, mikä pyörii päässä.

13.12.2021 Teen elämäntaparemonttia. Kuntoiluni on riittävää. Kyse on siitä, että huolimatta saamastani kiitoksesta, johtopäätökseni on se, etten jatka kirjojen ja korttien tekemistä. Nämä jäävät nurkkiin ja laatikoihin. Turhaudun ja väsyn. Olen jaellut korttejani sinne ja tänne. Olen toivonut, että saisin käyttää muutaman minuutin korttieni esittelyyn. Jakaisin ilmaiseksi tai euron hinnalla. Nyt tämä loppui. Sapluunat pidän tallessa, koska kaupunki on tilannut omenankukkakorttia, jossa on etukannessa kuva ja muuten on tyhjä. Linkki hengellisiin kortteihini: https://cetalenan.fi/hengellisia-kortteja/

Vuosi 2022 näyttää sen, jaksanko oikeasti keskittyä monotypiaan vai en. Se näyttää myös sen, olenko ensi vuoden jälkeen mukana Lohjan kristillisissä eläkeläisissä vai en. Löytyykö palvelupaikkaa? Onko sisältöä? Kohtaanko ystävyyttä? Helsingin Luther-kirkko tuli jäädäkseen. Siellä todella viihdyn.

Lukemista ja kirjoittelua varmaan jatkan entiseen malliin.

7.12.2021 Pidän jonkin sortin potilaspäiviä. Kyse ei ole muusta kuin jonkinlaisesta poskionteloalueen jomotuksesta ja valvomisesta. Ei vaikuta miltään tarttuvalta taudilta, vaan kuivan pakkasilman aikaansaannokselta. Minä vaan taidan nauttia siitä, että nyt ei ole pakko mennä, ja voi päiväunilla korvata kesken jääneen yöunen. Lueskelen, kirjoitan ”korttikirjeitä”. Koen itseni kovin merkityksettömäksi. Sitä on jotenkin vaikea kuvata -turhaksi tavallaan. –Kiitos, sain lohduttavan viestin, joka on itselläni tallessa.

5.12.2021 Vielä ovat nämäkin alla näkyvät sivustot olemassa. Itse olen tallettanut jotain myös pdf -muodossa tabletilleni. Nämä yhteydet ovat edelleen minulle tärkeät. Silti mikä tahansa saattaa hävitä sähköisestä muodosta useastakin syystä.
Laitan myös korttikirjeitä eteenpäin. Tämä on minun sunnuntaiaamun hiljentymistä. On kaunis ilma. Aika mennä ulos.

Oma sivuni, joka ohjaa sitten eteenpäin rovastin sivuille: Rovasti Olavi Peltolan sivut

Vanhoja Armo riittää -lehtiä:  https://www.evankeliumikoulu.fi/opetuksia/armo-riittaa-lehti/

Minulla on ollut Olavi Peltola tänään elävästi mielessä. Ennen ulkoilua luin vielä tämän https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/rovasti-olavi-peltola-nyt-on-minun-vuoroni-palvella-ritvaa/

3.12.2021 Sekä keskiviikkoiltana, että tänään perjantaiaamuna olin aivan yksin kuntosalissa. Toivoisin, etteivät koronarajoitteet iskisi tähän. Se olisi mielestäni ihan järjetöntä. Maksimissaan tuolla on ollut 7 henkilöä yhtä aikaa. Tuolloin oli minun kannaltani aivan liikaa hajusteita ilmassa. Osaan välttää harvat ruuhka-ajat.

Kirjoittelen syys- tai joulukirjeitä. Moneen menee mukaan hengellinen kortti ja yhteystietoni. Kirjoitan hiljentyen samalla rukoilemaan. Tämä on minun tehtävääni. Taiteilu ei etene. Minulla on kyllä kuva ja tekotapa päässäni. Joku hetki tulee, jolloin sitten toteutan ajatukseni.

1.12.2021 Viimeistelin juuri ensimmäisen Zindendorfin teologiaa käsittelevistä artikkeleista. Luulen, että kirjoitan kristillisestä palvelusta vielä sekä lopuksi siitä onko tästä apua uususkonnollisuuden taustojen näkemiseen. Tämä pohdiskelu on minulle tärkeää. Ehkä syy on siinä, että minusta terve uskonelämä jopa hieman mystisine vivahteineen on pikemminkin suoja vääriä painotuksia vastaan.

Olen nyt Kouvolassa hotellissa. Kohta palaan kotiin Lohjalle. Enkähön mene illalla kuntosalille.

28.11.2021 https://cetalenan.fi/  ja toinen linkki https://cetalenan.fi/hengellisia-kortteja/  Olen tilannut paljon lisää hengellisiä kortteja. Toivon niin, että saisin pitää niitä myynnissä 1 € kpl. Raha saa tulla minulle tai järjestölle, seurakunnalle, miten vain.

28.11.2021 Koen saaneeni takaisin jonkin vapauteni. Laitoin pari vanhempaa artikkeliani ”laatikkoon” Herkkiä runoja ja sanoja Eli nämä ovat löydettävissä nyt sieltäkin. Muutoin nämä löytyivät vain peruuttamalla taaksepäin artikkeleja. Olin jättänyt ne piiloon tietyistä syistä. Nyt arvioin, että ne voivat olla esillä. Omassa ”jemmassa” kotisivujeni uumenissa on vielä jotain enemmän.

Olen myös tarjonnut korttejani eteenpäin rohkeammin. Nyt viimeksi niitä oli yksissä myyjäisissä. Minulla on aina jokin pelko, että kuulen: ”Emme ota vastaan”. Tätä olen kuullut useamman kerran koskien milloin mitäkin tekemääni tuotetta. Ei se ole katkaissut mitään yhteyksiä. Se on satuttanut ja on vienyt ehkä turhaan pohdintaan, suruunkin. Silti tuo torjuminen on ymmärrettävää etenkin jonkun seurakunnan tai järjestön taholta. Se on jopa usein tarpeellista. Kiitos niille tahoille ja niille ystäville, jotka ovat ottaneet vastaan kuviani, korttejani, kirjanmerkkejäni, kirjojani tai kirjoituksiani. Minun on helpointa olla siellä, missä tekemisiäni arvostetaan.

27.11.2021 Minulla on ollut muun lukemisen ja tekemisen taustalla Eetu Rissasen kirja ”Kristillinen palvelu N.L. von Zinzendorfin teologiassa”. Kirja on sisällöltään aivan käsittämättömän syvällinen ja moniulotteinen. Kirjan sisällys on johdonmukaisesti jaoteltu sisällysluettelossa. Luulen, että kirjoitan jotain kirjan keskeltä. Laitan otsakkeeksi ”Uskonelämä on Kristuksen hoidossa olemista”, mikä on myös kirjassa yksi väliotsake. Toivon, että jaksan kirjoittaa.

Alkuperäinen kysymykseni oli ”Auttaako von Zinzendorfin synti- ja sovituskäsitys näkemään uususkonnollisuuden taustoja?”  Kirjan kaksi edellistä lukua käsittelivät juuri synti- ja sovituskäsitystä. Kuitenkin nämä seuraavat luvut kertovat yksinkertaisemmin Jumalan lapsen elämästä ja tehtävästä täällä ajassa, Kristukseen turvaamisesta kaikessa. Uususkonnollisuuteen ei voi vähimmässäkään määrin liittyä tämän kaltaista elämää.

Joudun miettimään myös tämän oman aikamme painotuksia. Von Zinzendorf eli 1700 -luvulla. Hänen uskonsa ytimessä oli sydämestä nouseva rakkaus Vapahtajaan, ei siis puhdasoppisuus. Herrnhutilaisuus tarkoittaa ”Herran varjeluksen alla”. Virsikirjan virsi 388 on Zinzendorfin käsialaa. Ruotsin kirkon virsikirjasta löytyy virsi 58, jonka Pekka Kivekkään suomennoksen etsin vielä itselleni talteen.

24.11.2021 Kuukausi jouluaattoon. Adventtiaika on alkamassa. Tällä viikolla olen kahdesti Helsingissä. Tänään keskiviikkona on kummityttöni näyttelyn avajaiset. Huomenna torstaina olen Helsingin Luther-kirkolla klo14:20 -17. Olisipa mukava yllätys, jos tulisit tuolloin käymään kirkolla. On avointen ovien päivä, ja se tarkoittaa: Tervetuloa!

15.11.2021 Poistin artikkelini kuten varmaan joku huomasi. On ihan hyvä, että käyn läpi kirjoittamaani, myös tavallaan hävinnyttä (hylkäämääni) materiaalia. Laitan jollain tavoin talteen tätä mikä ei ole tarkoitettu julkaistavaksi. Arvelen, että tällä on itselleni merkitystä. Se ei vahingoita ketään toista, jos se on vihossani tai älylaitteellani. Eikä minulla itselläni ole pienintäkään halua lähteä pois sanan perustalta.

7.11.2021 Lueskelen mielelläni, enkä vain hengellistä kirjallisuutta. Olen nyt mielestäni löytänyt tämän syksyn ja talven hengelliset yhteyteni. Lohjalla käyn krellin (kristilliset eläkeläiset) tilaisuuksissa ja myös yhtä harvoin toteutettavissa rukousilloissa. Helsingissä käyn välillä Luther-kirkossa eläkeläisten päiväpiirissä sekä Fredrik -seuran tilaisuuksissa, myös joskus sunnuntain messussa.

Lisäksi olen paikalla joskus avoimen ovien päivänä. Eli olen Luther-kirkolla seuraavina torstai -päivinä klo 14-17 tavattavissa ja esittelemässä kirkkoa ja ihan vain itsekin hiljentymässä: 11.11.2021, 25.11.2021, 9.12.2021. Olen huomannut, että minun on helppo levätä ja rukoilla Helsingin Luther-kirkossa. Siitä on muodostunut sydämeni kotikirkko ilman mitään vierautta, pelottavuutta tai arkuutta.

Eläkeläisten eli krellin tilaisuudessa 14.11.2021 saan laittaa sivupöydälle (esirukouspöydälle) korttejani myyntiin. Saan tehdä tämän nyt ensimmäisen kerran juuri siten kuin koen sydämessäni hyväksi. Laitan suositushinnan (1€) ja rasian, mihin raha laitetaan. Kortit ovat sellaisia, jotka voi hyvin ottaa itselle (hengellinen teksti) tai isokokoinen, tulostettu kukkakortti, jolle voi hyvinkin löytyä käyttöä. Ja yhden kortin voi hyvin ottaa mukaan, vaikka tämä euro puuttuisikin tällä kertaa.

Ulkoilun ja kuntoilun toteutan täällä Lohjalla. Kuntosaliin olen ostanut kuukausilipun. On tuntunut paremmalta käydä useammin ja ottaa kevyemmin. Uskon, että taideharrastukset myös käynnistyvät vähitellen. Mielessä pyörii kaikenlaista.

4.11.2021 Jälleen kiitän viestistä, jonka talletin itselleni. Rukoilen toki. Koen tämän erityisenä ja herkkänä asiana.

30.10.2021 Luin saamani kommentin liittyen esirukoukseen. Kiitos tästä, kiitos rukouksista. Itsekin rukoilen yhteisen ystävämme puolesta. Hän onkin ollut kovasti mielessäni.

Päivitin toiselle kotisivulleni hengellisiä kortteja.
https://cetalenan.fi/hengellisia-kortteja/

21.10.2021 Yksi päivä kului lähes yksinomaan lepoon. Aamulla jälleen heräsin hyvin varhain. Otimme aamukahvit ja kävimme lepäämään. Unien kautta siirryin johonkin uuteen. En anna talvikauden valua pois käsistäni, peittyä huoliin tai huonoihin muistoihin tai syyllisyyteen. Jonkin ahtaan annan väistyä. On lupa elää. On lupa jättää taakse. On lupa omaan elämään. On lupa palvella. On lupa pyytää johdatusta. On ihana armo ja uudet voimat.

Hassu ja erikoinen uni. En ymmärtänyt. Silti sen näkeminen auttoi. Saan valita millaiseen ”huoneeseen” astun ja asetun. Ei tarvitse mennä sinne, missä huonekalut ovat pinossa ja ylösalaisin, vaikka siellä olisi minulle tärkeitä ihmisiä. Sinne voi astua joku toinen ihan mielellään, ja minä voin sulkea oven. Minä saan avata uusia ovia. Vielä on aika uudelle.

19.10.2021 Teimme päiväretken saareen. Tosin työmatkahan se oli, siivousta, tiskiä ja ruokien pois hoitamista. Mennessä olin minä kapteenina. Palatessa sai A ajaa venettä. Olen tosiaan tänä kesänä ajanut venettä lähes joka kerta.

11.10.2021 Ensimmäiset ajatukset käsityömessujen jälkeen. Myyntiä, tai edes korttien katselua oli todella vähän. Ostot koskivat 90% hengellisiä kortteja, joita myin niin halvalla, että ostajat eivät juuri halunneet edes rahastaan takaisin. Jälkikäteen on joidenkin jouluaiheiden myyntiä parille tutulle. Hengellisiä kortteja on syytä tehdä jatkossa, ja tietysti sitä, mikä tuo itselle mielihyvää.

Tänään lähdemme mökille. Osittain jo saamme sen talvikuntoon. Käymme kuitenkin vielä.

6.10.2021 On niin tärkeää olla mukana. Osallistuin krellin (kristilliset eläkeläiset) syyskokoukseen maanantaina. 9.10. ja 10.10. olen kortteineni käsityömessuilla. Uskoisin, että juuri krellin kautta voisin käydä palvelukodeissa vierailulla. ”Kukkahetki” ja ”Syyshetki” -kirjat voisivat tulla myös käyttöön. Vähän tekee mieli myös viimeistellä niitä. Mihinkään lähimmäispalvelu- tai muille kursseille en mitenkään jaksa osallistua. Toivoisin, että jokin pieni palvelutehtävä avautuisi ilman kursseja. Jos menisin kursseille, niin aiheen tulisi olla jotain sellaista, mitä itse tahdon opiskella.

Huomaan, että minulla on keskittymisvaikeuksia silloin, kun touhuan paljon. Nyt juuri en meinannut saada asiakirjatulostetta iPadillani. Ihmettelin, tarkistelin ja kummastelin. Kyse olikin vain siitä, että asiakirja piti muuttaa pdf -formaattiin word -tiedostosta. Mutta tällaista hajamielisyyttä meillä lienee kaikilla iästä huolimatta.

Eilen olin taas kuntosalissa. Ihan kiva, kun sinne pääsee taas ilman ajanvarausta. Tänään ehkä lähden pidemmälle ulkoilulenkille. On kaunista. Nyt kuitenkin leikkaan joitain korttejani leikkurilla. Eilisiä tulosteita on odottamassa.

30.9.2021 Kiitos sinulle, liisa, kysymyksistäsi. Vastailen tänne. Syyskuu meni uskomattoman nopeasti. Nyt asumme noin puoliksi Lohjalla ja puoliksi mökillä. Omenat ja päärynät kypsyivät tavallista aikaisemmin. Sato oli valtava. Tänä vuonna laitoin paljon viipaleina pakkaseen. Tein myös hilloa ja eräänlaista hilloketta tai hillon tapaista. Tuntui vaan helpommalta laittaa rasioihin ja pakkaseen vähemmän makeaa hilloa, mitä en välttämättä kypsentänyt ihan loppuun saakka. Toki varsinaista omenasosetta tai -hilloa taisi tulla lähes 30 lasipurkkia. Hillottuja päärynöitä en viitsinyt laittaa tänä vuonna lainkaan. Sain onneksi menemään pari ämpärillistä päärynöitä ja pari ämpärillistä omenia pois muihin huusholleihin.

Tämän syksyn ”leikkiä” on ollut se, että olen yrittänyt tehdä pieniä niittyläiskiä puutarha-aitauksiin ja vähän myös ulkopuolelle. Samoin olen kylvänyt ketoneilikkaa olettaen, etteivät valkohäntäpeurat söisi sitä. Vuoden, kahden päästä ehkä näen sainko kukkasia. Tällä hetkellä meillä kukkii saaressa asteri ja pensashanhikit.

17.9.2021 Laitoin myös vielä lisätilauksen Ifolorilta. Tällaiset hengelliset kortit. 
Jälkimmäistä olen tehnyt jo aiemmin, mutta teksti ei ollut näin selvä. Tuhlaan paljon rahojani kortteihin. Se on minulle harrastusta ja hengellistä tehtävää. Kun vielä tein puhe CD:tä, niin laitoin niitä joskus kortin välissä eteenpäin. Nykyisessä tulostimessani ei ole ominaisuutta, jolla saisin kauniita CD -kansia. Aikansa kutakin. Kortteja aion tulostaa myös kotona. Aivan haluamaani paperia en ole löytänyt.

16.9.2021 Olemme edelleen paljon mökillä. Sain pari päivää sitten varmistuksen, että voin osallistua kortteineni käsityömessuille. Linkki https://tekevatkadet.fi/lohjan-kasityomessut-2021
Tämä tuntuu siinäkin mielessä mukavalta, että löytyy jotain yhteistä oman paikkakunnan ihmisten kanssa. Kävin jo läpi korttejani. Hengelliset kortit aion myydä kaikki pois todella halvalla. Samoin laitan jokusen hengellisen kirjan lähes ilmaiseksi. Toisella sivustollani esittelen kirjojani ja korttejani https://cetalenan.fi/

Joitain hengellisiä korttejani tässä. 
Sitten minulla on kukkia, maisemia, akvarellikortteja, joulukortteja ja Lohja -aiheita. Ja lisäksi yhtä ja toista kotona tulostamaani. Minulla ei ole oikein mihin näitä laittaisin, ja kuitenkin näitä on kiva tehdä.

Tässä on yksi hyvä luontokortti. 
Akvarellikortteja löytyy tuolta: https://cetalenan.fi/akvarellikortteja/

30.8.2021 Tältä tuntuu:

29.8.2021 On sunnuntai, yhä aamupäivä. Olen keskustellut ihmisten kanssa sekä kotisivuillani että facebookissa. Huomaan pitäväni tästä. Se on minulle tärkeää.

25.8.2021 Olen ollut poikkeuksellisen väsynyt ja lisäksi aivan liian paljon paikoillani ja sosiaalisen median parissa. Olen selaillut myös vanhoja muistikirjojani. Löysin mielenkiintoiset muistiinpanot kirjasta ”Kristillinen palvelu N. L. von Zinzendorfin teologiassa”. Tilasin kirjan, koska en löytänyt monistetta, jota olin lukenut joskus. Tähän kirjaan aion paneutua.

7.8.2021 Olen kallistumassa siihen, että pidän vielä molemmat sivut. Kyllä sillä oma merkityksensä on, ja olenhan varsin virkeässä kunnossa kuitenkin. Seuraan monenlaista ja osaan omalla tavallani käyttää tietotekniikkaa. Tarkoitan sitä, että ikäihminen hallitsee asioita toisin kuin nuori, joissain asioissa huonommin, mutta joissain myös paremmin. Tavallaan pidän mahdollisuutena tätä, että minulle on kertynyt näitä sivustoja ja sosiaalisen median yhteyksiä. Toisaalta sallin itselleni enemmän vaiheita, jolloin olen poissa tabletilta, tietokoneelta, jopa puhelimelta tai kameran äärestä.

31.7.2021 Tässä yhteystieto toiselle sivustolleni. http://cetalenan.fi/jatkanko-sivuston-esillapitoa/

27.7.2021 Olen elänyt mökillä arkisissa puuhissani. Edelleenkään en ole jaksanut lukea kirjoja. Eilen sain pestyä mökkituvan lattian ja laitettua puhtaat matot paikoilleen. Hengellisessä mielessä puhuttaa totuudellisuus, rohkeus ja avoimuus. Eilen tuli katsottua huono murhaohjelma televisiosta. Luulen, että se vaikutti aikaiseen heräämiseeni. Siinä murhaan osallistuneet rukoilivat Jumalaa, ettei heidän tekonsa paljastuisi. Kyseessä oli melkoinen valheen, seksuaalisen lumovoiman ja petoksen vyyhti. Itse saatana oli lumonnut nämä ihmiset pahuuteen. Ja kuitenkin meissä kaikissa on jotain alttiutta samaan suuntaan.

Tuli mieleen ”koululaisten” virsi ”Totuuden Henki”. Koulupäivä tahdottiin aloittaa lyhyellä hartaudella tai/ja virrellä. Kuuntelin aina sanoja. Ne olivat minulle hengellisiä runoja.

1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.

2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.

3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.

4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.

 

Zachris Topelius 1869. Suom. Martti Ruuth 1902. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Saksassa 1507.

 

16.7.2021 Olen ollut pääasiassa mökillä. Puutarha on niukempi kuin viime vuonna. Täällä on ollut hyvin tavanomaista puuhaa. Ihana piristys oli Bengtskärin reissu perhepiirissä.

Hyvin vähän olen lukenut tai kirjoittanut. Jotain harvakseltani olen kuunnellut. Laitan talteen tällä hetkellä puhuttelevan laulun, youtuben https://youtu.be/fbqB4FuMGcI

 

2.5.2021 Minulta on tallessa kotisivuiltani tärkeimmät pienet hartaudet ja kuvat kahdessa kirjassani ”Valo loistaa sydämiimme” ja ”Lämmöllä”. Tietokoneeni työpöydällä on albumi, johon kerään vanhoja kirjoituksiani vähitellen. Vanhoista kirjoistani ja Luther -kirjoituksistani työstän hiljalleen kokonaisuuksia, joista teen ainakin kopioliikkeessä nidottuja kirjoja.  Runoni ovat tallessa myös. Kuvia olen pyrkinyt tallettamaan. Tekevät Kädet -yhdistyksen käsityömessuille aion osallistua syksyllä korteillani, jos messut pidetään.

Olen aloittamassa monotypia -kurssin. Katson voisiko tästä tulla minulle sopiva taiteen tekemisen alue. Olen tehnyt puupiirroksia ja metalligrafiikkaa sekä silkkimaalauksia aiemmin, myös piirtänyt. Oikeastaan viimeinen kymmenen vuotta on ainut elämänvaiheeni, kun en ole tehnyt säännöllisesti jollakin tavalla taidetta. Kaiken aikaa taustalla olen sitä kaivannut. Imatralla ja Kouvolassa osallistuin näyttelyihin. Katsotaan mihin tämä uusi alku johtaa.

28.4.2021 Nousin varhain aamulla. En halunnut kuunnella mitään, en lukea. Mietin tulevaa. Kuin jokin kiire olisi hävinnyt. Uusi on avautumassa, huomaan sen. Onko kyse myös turvallisuudesta? Useampi henkilö on kertonut yksinäisyydestään, yhteyden tarpeistaan, rukousystävän ikävästään. Kuitenkin? Onko sellainen turvallinen olo kadonnut, jossa koetaan, ettei tarvitse tehdä mitään, löytää ketään, suunnitella jotain, tai edes olla jotain, saati suoriutua jostain? Poimin tuohon toiseen yläpalkin kohtaan joitain raamatunjakeita haulla ”turva”. Voimmeko olla varmoja Jumalan uskollisuudesta ja rakkaudesta? Miten voimme löytää läheisen Jumalan? Ja vieläpä siten, ettei kyse ole suorittamisestamme, vaan pikemminkin tilan antamisesta Jumalalle.

25.4.2021 Sain Ifolorilta kirjani ”Lämmöllä”. Aivan kaikki ei ollut kohdallaan johtuen lähinnä siitä, etten nähnyt ja huomannut kaikkea. Sisältö on nyt tallessa, ja kirja on todella kaunis. Koen, että olen nyt tallettanut jotain arvokasta itselleni ja läheisilleni kotisivuiltani. Eli vaikka sivuille tai minulle kävisi jotain, niin ”kaikkea ei pyyhitä pois”. Vaikka teen hitaaseen tahtiin tallennustöitä, on vapaampi olo. Ilmoittauduin mm. monotypian etäkurssille. Samoin haaveilen kivoista kotimaan matkoista. Krellin Kairosmajan matka peruuntui.

Kokosin kaksi kirjaa pääasiassa kotisivujeni materiaalista. http://cetalenan.fi/2021/04/25/kaksi-henkilokohtaista-kuvakirjaa/

20.4.2021 Mökkikausi on myös alkanut. Emme vielä yövy. Matkakaan ei tunnu kovin pitkältä.
20.4.2021 Vein juuri 20 kpl omenankukka -kortteja Lohjan Matkailupalveluun. Olen tosi onnellinen tästä pienestä tilauksesta. Alla olevia kirjoja voi ladata sähköpostin kautta muutaman viikon ajan esimerkiksi tabletille, koska tilasin ne myös  eBook Combina. Eli kannattaa kysyä minulta. Etenkin iPadissa avautuu kauniisti.

19.4.2021 Tein toisen kuvakirjan kotisivujeni ja osittain facebookin materiaalista.
8.4.2021 Tein pääsiäisenä kirjan kotisivuni kuvien ja tekstien pohjalta. Tahdoin kokeilla Ifolor -kirjan tekoa tabletilla. Sain kirjan valmiiksi pääsiäislauantaina, ja nyt se on edessäni. Eipä tuossa kauan mennyt. Vaikka minulla oli 35% alennuskoodi, en tee kirjaa lisää. Ellei sitten tule 50% alennustarjousta vaikka yhdelle päivälle. Kirjaa on nyt kolme kappaletta. Siinä on minun taidettani ja tuumailujani. Yksi kirja on meille. Pari kirjaa on hyvä säästää aikaan, jolloin minua ei ole enää.

2.4.2021 Pitkäperjantai. Kevään tulo edistyy. Edelleen elämä rytmittyy kuten ennenkin kuntosalin, ulkoilun, kuvaamisen ja kirjoittamisen ympärille. Kotityöt ruuan laittoineen menevät siinä ohessa. Suurempaa kevätsiivousta en taida tehdä. Mökki on mielessä päivittäin. Laitan aukeaman kirjastani ”Pieniä siemeniä erämaasta”. Tuolla sivustolla on esillä kirjojani ja korttejani. Hankin sivulleni myös domainin cetalenan.fi  Cetalenan kirjat ja kortit    Tilauksiin minulla on nyt oma puhelin 0449892810

21.3.2021 Sain ystävältäni oman kuvani, jota kaipasin. Hiukan ”tasoitin” kalliota yhdestä kohdasta Miten tämä pikkuruinen, tuulessa vapiseva orvokki neulasten keskellä onkaan tullut minulle rakkaaksi. Luen kirjaa Tulevaisuuden ja toivon kirja. Se kertoo Ilmestyskirjasta. Kirjoittaja on Pirkko Valkama. Suosittelen. Tänään en ehkä avaa tietokonetta lainkaan. Ulkoilen ja luen. Katson/kuuntelen messun ja osallistun virtuaalisille kirkkokahveille, eli näen myös ystäviä.

18.3.2021 Kuuntelin ja katselin tuota kautta vanhan videoni

Taivas, kallio ja vesi /Ceta Lehtniemi Saaristoluontoa, raamatunjakeita kirjoitettuna ja omia runoja luettuna https://www.youtube.com/watch?v=kkEKgxjGZeQ&list=UUHgOSUANxTUbh89ynyxy18g&index=2

https://youtu.be/kkEKgxjGZeQ
Oikeastaan etsin kovasti kuvaa pienestä vapisevasta orvokista kallion raossa. En löytänyt, mutta videolla se oli. Teen raamatunjaekortin, vaikka kuva ei videoleikkeenä ole kovin hyvälaatuinen. Sanoma on tärkein.

18.3.2021 Haun kautta löytyy aika runsaasti sivuja ja kirjoituksia, joihin pääsee kommentoimaan. Laitan vähitellen myös joihinkin artikkeleihin kommentointimahdollisuuden. Jostain syystä on niitä, jotka tahtovat laittaa haittaohjelmia. En siis laita viimeisiin artikkeleihin kommentointimahdollisuutta, koska siitä laukeaa jonkin automatiikan kautta kamalat määrät haitta- ja roskapostia. Tämä on ollut viime vuosien ongelma.

17.3.2021 On vaikea edes kertoa miten paljon minulle merkitsee ihmisten kohtaaminen edes ruudun kautta. Jakamisen ilta meni hyvin. Olisin voinut ehkä vielä enemmän antaa tilaa muille, mutta tässä oli oma opettelunsa. Alussa meitä oli 12. Osalla oli muita menoja. Tästä on hyvä jatkaa. Eilen oli myös muita kohtaamisia mm. puhelimitse. Samoin sain ihanaa hengellistä musiikkia mesengerin kautta.

16.3.2021 Tänään on Helsingin Luther-kirkon toimintana Zoom -sovelluksessa ”Jakamisen ilta”. Se löytyy facebookin kautta, ja myös linkki siihen. Minulla on ilo olla tuossa ryhmässä vetäjänä. Luther-kirkon teologi Soili Haverinen on mukana. Lue tästä lisää:  Viikkoinfosta lainaus   Jokainen on lämpimästi tervetullut mukaan. Ei tarvitse kuulua tuohon yhteisöön.

Itse toivoisin, että koronan tauottua voisin tavata ihmisiä Helsingissä. Olen tavannut tuttuja ja ystäviä aiemminkin, jopa eri kaupungeissa. Tähän on saattanut liittyä keskustelua, museossa käynti, lounas, kävely kaupungilla, valokuvausta ym., mikä on tuntunut hyvältä. Helsingin Luther-kirkon messu klo 16 voisi sopia mainiosti tällaiseen tapaamispäivään. Tämä kirkko on Kampin lähellä.

16.3.2021 Laitoin kaiken kommentoinnin tauolle. Jonkun automaattivirityksen kautta tulee taas roskapostia. Niitä en tietenkään avaa, mutta lienee turvallisempaa jatkaa ilman keskustelua. Määrä voi olla yhtäkkiä kymmeniä, esim. 60-70 roskapostia. Eli kirjoittelen edelleen. Luulen, että jossain vaiheessa voin taas kokeilla keskustelua. Se, että viimeisimpään artikkeliin on kommentointimahdollisuus, näyttää vaikuttavan eniten. Joitain suomenkieltä ymmärtäviä, lapsellisia kiusaajia lienee myös, mutta valtaosa on haittaohjelmia sisältäviä kommentteja, jotka leviävät ties mistä. Esirukous -sivustolla on kommentointimahdollisuus. Sinne voi yrittää HAE -toiminnon kautta. Ja samaa kautta saattaa löytyä muitakin kirjoituksia, joissa on kommentointi mukana.

13.3.2021 Aamulla herättyäni lisäsin artikkeliin IV osa. Martti Lutherin selitystä psalmiin 45   virkkeet, jotka olin jättänyt pois, mutta aivan uudelleen muokattuna. Alkuperäisessä muodossa olisi tulkinta voinut olla se, että ”kasteenuusijoihin” kohdistuva viha olisi ollut varsinainen asia. Nyt jokainen ymmärtää tärkeän asian, että niin helposti otetaan jotain pois ja lisätään jotain. Ja tätä pidetään erinomaisena vanhurskautena. Muokkasin kohdan myös Juuso Hedbergin kirjaan, jota muokkaan nykykielelle. Kyse on ”Niin kuin oppi …” alkavasta kappaleesta.

Minulle on kovin tärkeää tämä, että saan tehdä itse näitä ratkaisuja muokkaukseen liittyen. Se, että alitajunnassani etsin ratkaisuja ja herään joku aamu asian selvittyä, on minulle Jumalan antamaa johdatusta ja neuvoa. Koen, että työnantajani on tavallaan itse Jumala. Hän ymmärtää Lutherin ajan, kuten myös Juuso Hedbergin ajan sekä myös tämän ajan. Ja Jumala näkee myös sen, että minulle on ilo saada tehtävä, jonka äärellä viivyn kuukausi toisensa jälkeen. Ja minulle on myös tärkeää tässä vaiheessa tehdä työtä ajatuksella, että otan oman kopiopainoksen, noin 30-40 kirjaa. Ja teen myös pdf:n kotisivuilleni, joka on ladattavissa?

Toki saatan ottaa yhteyttä johonkin viralliseen tahoon, mutta en voi pitää nyt keskeneräisen työn äärellä ollessani mitään tahoa ikään kuin ennakkosensuurina. Työni ei tarvitse kelvata kenellekään. Tämä on omaa hengellistä matkantekoa Jumalan kasvojen edessä. Hänelle tämä on kaunista ja oikeaa. Liityn tässä myös ikään kuin aiemmin eläneiden suomalaisten naisten ketjuun, jotka ovat lukeneet tätä kirjallisuutta. Tämä on minulle yleisen pappeuden ja tavallisen kristillisyyden aluetta. Eli en tarvitse mitään virallista pappia, kustantajaa tai muuta tahoa yläpuolelleni. Voin luottaa siihen, että tämä on minun tehtäväni Jumalan minulle antamin lahjoin.

10.3.2021 Mitään uutta kerrottavaa ei ole. Vanhojen hengellisten kirjojen parissa olen päivittäin. Ulkoilu on jäänyt vähemmälle. Kuntosalilla käyn kolme kertaa viikossa (ajanvarauksella). Jonkin verran on ollut halua herkutella, ja kiloja on kertynyt. En harkitse laihdutuskuuria. Se elämäni ainut ja liian raju kuuri syksyllä 2018 jätti vaivoja, ja kilot palautuivat nopeasti, ja niitä on tullut ylikin. En tuolloin löytänyt mistään varoituksia iäkkään laihdutuskuurista, ja jokin sovellus kertoi: ”Ylipainoinen”. Nyt olen löytänyt jälkikäteen. Olen kyllä kuntosalissa saanut jalkoihin ja vartaloon hyvät lihasvoimat, myös hartioihin. Mutta lihaskatoa tapahtui mm. käsissä, ja nivelrikko paheni sormissa nopeasti. Ehkä kesällä tulee liikuttua enemmän kuin talvella?

7.3.2021 Olen ollut hyvillä mielin. On ollut kiva ulkoilla, olla yhteydessä ihmisiin, lukea ja kirjoittaa.

28.2.2021 Yhä enemmän minulle on merkinnyt tämä yhteys https://nakokulma.info/    Tässä ajassa on paljon sekavuutta. Olen keskustellut sekä puhelimessa että sähköpostitse joidenkin ihmisten kanssa. Näkökulmajulkaisut ovat tarpeelliset, monelle avuksi.

 

25.2.2021  On niin hyvä mieli, kun olen saanut postitella näitä. Ostin paperiakin lisää. Harjoittelin myös uuden tulostimeni käyttöä. Saan suoraan puhelimelta ja tabletilta tulostettua kuvia ja tiedostoja. Kotisivujen kirjoituksia voin muokata tabletilla vaikka sohvalla loikoillen ja tulostaa, ja tulostin toimii toisessa huoneessa. Veikeää aikaa.


Olen ilmoittautunut syyskuussa krellin (Kristilliset Eläkeläiset) ruskaretkelle Kairosmajalle. Osallistus khls:n (Kristillinen hammaslääkäriseura) ja krellin Teams -raamattupiireihin harvakseltaan. Olen mukana Helsingin Luther-kirkon toiminnassa, mm. kolmessa ”Jakamisen illassa” ja jumalanpalveluksen jälkeisillä virtuaalisilla kirkkokahveilla. Valmistelen ja postittelen joitain kuvakortteja ja tekstejä. ”Käännän” eli muokkaan yli sata vuotta vanhasta kielestä sähköiseen muotoon Lutherin psalmin 45 selitystä. Nyt on kuntosalin lisäksi muutakin puuhaa.

Facebookista löytyy Helsingin Luther-kirkko / tapahtumat / Jakamisen ilta. Minä saan vastata näistä kevään kolmesta illasta, eli ”vetää” ne. Muistaisitteko rukouksin, ja mukaan saa tulla mielellään. Päivät ovat 16.3. 13.4. ja 11.5. klo 18. Zoom -linkki löytyy facebook -sivustolta.

22.2.2021 Luin juuri esirukouspyynnön ja viestin. Toki muistan rukouksin. Lutherin selitys psalmiin 45 etenee. En ole nyt oikein viitsinyt hiihtää. Joskus vaan laiskottaa.

21.2.2021 Laitan linkin rippikirkkooni https://www.virtualtampere.com/nokian-kirkko/julkisivu?h=315.05&v=-0.01&f=84

20.2.2021 Ilahduin, kun Lastenkirjainstituutista oltiin yhteydessä, ja vieläpä kotisivuni kautta. Aivan yllättävä taho otti vastaan kirjani ”Pieni ja arka joutsenlapsi”, jopa pyysi sitä. Eli he arvostavat myös tällaista askartelijaa, eläkeläistä.  Eilen tapahtui myös sellaista, että pitkään mietittyäni palasin kirkkoon. Ajattelen, että voisin olla jotenkin mukana vanhustyössä, tai tarjota seurakuntien julkaisuihin kuvakorttejani tai kuviani, jopa runojani. Lohjan seurakuntalehteä ”Lohkare” en ole nähnyt, koska meillä on mainoskielto. Nyt luin netistä viimeisen lehden. Se oli aivan hyvä ja asiallinen.

Olen ollut kuin metsäkyyhkynen kallion kolossa tai halkeamassa. On uskaltauduttava ulos. Jos kiitän Jumalaani vain ja ainoastaan yksin, niin opin tukahduttamaan koko luovuuteni, kiitollisuuden ja ilon. Ehkä Pyhän Hengen voimastakin häviää jotain näin? Olen siis vasta täyttänyt lomakkeen ”liity kirkkoon”. Lohjan seurakunnasta odotan tietysti vastausta. 17 vuotta on kulunut kirkon ulkopuolella, ikää on 71. Olen julkaissut paljon kriittistä islamista ja uushenkisyydestä, olen avioliiton suhteen konservatiivinen, en julista kuten teki Lohjan srk: ”Olen ylpeä Pridestä”. Mutta pitäisihän tällaisenkin ihmisen sopia kirkkoon? Kaikki arvioimiseni on ollut asiallista.

14.2. Hyvää ystävänpäivää! Vietän päivän ulkona, mm. hiihtäen.
Klo 16 seuraan Helsingin Luther-kirkon jumalanpalveluksen ja osallistun virtuaalisille kirkkokahveille heti perään Zoom -sovelluksen kautta. Tervetuloa mukaan!

11.2.2021 Olen iloinnut ihanista talvipäivistä ja ottanut paljon kuvia. Hiihtänytkin olen pari kertaa. Ja myös Lutherin psalmin 45 selityksen nykykielisempi versio etenee. On kirjassa kyllä aika vahvoja ilmauksia, ja ajan sekavuus näkyy muutamissa kohdissa. Minulla on useita Lutherin elämänkertojakin. Saatan lukea myös niitä. Minua kiinnostaa kovasti 1500 -luvun alkupuoli, taustat.

Psalmin 45 selitys syntyi 1532 Lutherin latinankielisistä luennoista. Tuolloin UT oli jo saksankielisenä, mutta VT vielä kesken. Selitysteoksessa heijastuu sanan tavaton arvostus sekä se, että UT ja Kristus välittyy joka riviltä. Lukemani valossa Luther ei voinut hyväksyä kapinointia maallista esivaltaa vastaan, nimenomaan se oli sanan perusteella väärin. Tätä mietin, kun ajattelin Lutherin suhtautumista talonpoikaiskapinaan.

Saksankielisen UT:n valmistumisesta oli kulunut noin kymmenen vuotta. Ja VT:n käännös vasta menossa. Kuitenkin oli syntynyt ”Uudelleenkastajien liike”. Mielenkiintoista, ettei Luther mainitse tässä yhteydessä kasteasiaa. Kyse oli tässäkin sanan arvostamisesta ja ymmärtämisestä. Lukutaito oli heikkoa ja UT:n käännöskin oli varmaan aika harvoilla. Kovin syvällistä tai laajaa ei sanan ymmärtäminen voinut olla. Lutherilla oli myös kova suhtautuminen  ”sakramenttilaisiin” ja varsinkin ”paavilaisiin”. Kun nämä tuon ajan liikkeet mainittiin, niin aina ne olivat Lutherilla ikään kuin sanaa vastassa, joka oli kuitenkin perivä lopullisen voiton. Yksin sana, yksin usko. Mikään ei saanut tulla tätä periaatetta korvaamaan. Ja vähän karkeahkoja ilmauksia on esiintynyt Lutherin luennolla vuonna 1532.

30.1.2021. Vein eilen Virkkalan kirjastoon kirjani ”Hoida sanallasi” ja ”Uninen ja arka joutsenlapsi”. Viallisiakin (sama kuva kahdesti) ”Hoida sanallasi” -kirjoja minulla on vielä. Yritän hankkiutua niistä eroon pian. 2.Kuvat ja jakeet 4kpl  1. Kuvat ja jakeet 5kpl Kuvahartauksiani.cetan Kaikki tuo materiaali on kirjassani ”Hoida sanallasi”, myös siinä viallisessa, mitä tarjoan ilmaiseksi. Kirjastoihin tietysti lahjoitan korjattua kirjaa, jossa on isbn -tunnus.

Itselleni tuottaa iloa se, että kirjojani otetaan vastaan edes ilmaiseksi. Usein kuulen juuri kirjaston henkilökunnalta: ”Ovatpa kuvat kauniita. Oletko ottanut ne itse?” Lisäksi kirjastoon lahjoittaessani voin kertoa ikäni, ja sen ettei kovin moni ikäiseni tee kirjoja itse omin kuvin ja tekstein. Kiitos, kun otatte vastaan ja pidätte esillä. Ilman tätä jakamisen mahdollisuutta en välittäisi harrastaa ja opetella uutta koko ajan.”

26.1.2021 Keskustelin puhelimessa pari päivää sitten aiheesta tuhatvuotinen valtakunta. Juhani Aitomaa kirjoittaa Kristityn foorumilla aiheesta näin https://kristitynfoorumi.fi/tulkoonsinun.pdf

23.1.2021 Muokkasin koko aamupäivän tablettini kirjastoon kuvakoosteita pdf -formaatissa. Siellä on nyt kolme kokoelmaa. Kaksi sellaista, missä on muutama kuva ja jae, yksi albumi on runokirjastani ”Pieniä siemeniä erämaasta”. Olen kovin utelias näkemään miten vaakatasoon tehdyt kuvat avautuvat ja toimivat Zoom sovelluksessa. Valokuva-albumi on sitten toki yksi mahdollisuus. Vähän enemmän pitäisi ulkoilla. Se olisi tärkeää vastapainoa kuvien kanssa touhuamiselle. Ja Lutherin psalmin 45 selitys on kesken myös.
Laitan nuo ”Kuva ja jae” pdf:t tänne ja mediakirjastooni talteen.
2.Kuvat ja jakeet 4kpl        1. Kuvat ja jakeet 5kpl

20.1.2021 Talletin itselleni tähän lokeroon saamani kirjeen. Se oli tärkeä, kiitos. Tuo, kun sanoin pari päivää sitten, ettei ”kirjani kelpaa mihinkään”, oli todellisuutta. Tarkoitin nimenomaan kirjaa ”Hoida sanallasi”.

Laitoin ystävälliset sähköpostit kahden seurakunnan pastorille kirjasta ”Hoida sanallasi”. Kerroin miten kirjaan oli tullut pieni vika, ja että tahdon lahjoittaa niitä ilmaiseksi annettavaksi joululahjaksi joillekin yksinäisille seurakuntalaisille. Toiseen sain vastauksen, jonka koin hyvin tylyksi, ja toiseen en saanut mitään vastausta. On ihan hyvä, kun voi näin rastittaa pois pari seurakuntaa. Tulen pysymään poissa noista piireistä. En myöskään seuraa heitä enää mitään kautta.

Ja tosiaan yksikään kirjasto ei tilannut ainuttakaan kirjaa booky.fi kautta. Tampereen Metsoon tarjosin korjattua kirjaa ilmaiseksi, mutta eivät ottaneet vastaan. Kävin nimittäin marraskuussa Tampereella, ja kävelin useita kilometrejä vesisateessa kirja muovipussissa ja repussa. Eli on aivan totta, että kirjaani ei ole otettu ilmaiseksikaan vastaan. Se on varmasti kelvollinen, mutta ei ole kelvannut. Samoin olen tyrkyttämällä tyrkyttänyt kotisivuillani, ottakaa vastaan ilmaiseksi tämä vähän viallinen kirja. Nyt alensin myös tämän korjatun kirjan hintaa, ja Booky esittelee kirjan vielä uudelleen kirjastoille.

Samaan aikaan katson youtuben, missä eräs henkilö kertoo hengellisistä kirjoistaan, joiden yhteenlaskettu painosmäärä on 60 000. Näin se menee. Iloitsen tavattomasti siitä, että kristillisiä kirjoja yhä luetaan ja niitä kustannetaan. Kyllä kristilliset järjestöt ja seurakunnat tarvitsevat myös taloudellisen tukensa, itsekin tuen niitä. Minä teen kuitenkin näitä omia askareitani, ja tuen itse myös omaa kristillistä ”työtäni”. Kyselen omaa paikkaani kärsivällisesti koko elämäni ajan samalla jakaen kaikkea sitä mitä saan ja opin. Omat lahjani hioutuvat juuri näissä kuvioissa ja olosuhteissa. Arvostan omaa aluettani, harrastustani, leiviskääni. Se  kelpaa minulle.

19.1.2021 Laitoin kirjan ”Hoida sanallasi” hinnan alas. Kysykää kirjastoista, niin ehkä tilaavat.

https://www.booky.fi/search.php?search=Ceta+Lehtniemi#!product_id=9789526953427

17.1.2021 Sunnuntaipäivä. On hyvä todeta, että nukkumiseni on parantunut huomattavasti. Mikään ei oikeastaan ole muuttunut. Ulkoilen, kuntoilen ja kirjoitan koneella psalmia 45. Otan kuvia, joita laitan nykyisin lähinnä instagrammiin ”cetalenan kuvat” -profiiliini. Youtuben, CD:n ja Zoom -sovelluksen kautta olen ”seurakuntayhteydessä”, ja tavallaan kotisivujeni kautta myös sekä vielä lähettämäni postin kautta ja puhelimitse. Kun ajattelin mielessäni sitä, onko enää olemassa seurakuntaa kristityn kasvua ja Kristukseen juurtumista varten, päädyin siihen, että tämä on mahdollista. Tekisi mieli kirjoittaa tästä aiheesta ja myös tähän liittyen ”vanhemmuudesta” sekä pienpiireistä. Ulkonaiset ”raamit” muuttuivat koronapandemian myötä, mutta minä koen tämän antaneen uudenlaisen tilanteen jäsennellä aikaa ja uskoa.

Tätä kirjaa lahjoitin yhden Lohjan kirjastoon. Ainuttakaan en ole myynyt. Viallisia lahjoitin pois. Nyt alennan hinnan ja toivon kirjastojen tilaavan tätä korjattua kirjaa, jossa on isbn -tunnus. Jospa joku kysyisi tätä lainaksi, niin se olisi parasta mainosta. Valehtelisin, jos sanoisin, ettei minuun satu se, etteivät kirjani kelpaa mihinkään. Ja toisaalta tiedän, että näillä alueilla on minun lahjani ja tehtäväni. Miksi Jumala antaisi halun ja tehtävän sellaiseen, mikä rakentaa lähinnä minua itseäni? Hän taitaa rakastaa näin paljon.
Kahta muuta kirjaa on mennyt muutamia kirjastoihin tuota kautta https://www.booky.fi/search.php?search=Ceta+Lehtniemi

Jos haluat voit tilata ilmaiseksi pois annettavaksi viallista kirjaa, jossa on sama sivu kahdesti. Puhelin 0449892810 on vain tilauksia varten. Laita viestillä mitä tilaat ja kuinka monta. Jos tilaukseen tulee enemmän kuin yksi kirja, niin oma gsm numerosi on välttämätön, koska lähetys tulee tällöin helposti -postina lokerikkoon. Jos tahdot ostaa ohuen, pehmeäkantisen kirjani ”Kumpa valosi löytäisi”, niin siitä pyydän 10€ kpl. En ota postimaksusta mitään. Korjatusta kirjasta ”Hoida sanallasi” pyydän 22€.

14.1.2021 Elämä jatkuu samanlaisena kuin ennenkin. Minulle sopii hyvin, että on yksi sellainen projekti menossa, jota ainakin pyrin viemään eteenpäin, eli tämä psalmin 45 selitys. Eteneminen on hidasta, mutta koen tämän hyödyllisenä. Sain tänään kirjani ”Arvostan elämäni syksyä. Kirja on omasta mielestäni todella kaunis ja puhutteleva. E-kirjana se ei näytä yhtä hyvältä, koska se ei huomioi keskiviivan sisennystä. En oikein näin ollen usko kirjani menestykseen kisassa. Laitan kuitenkin joistain e-kirjan aukeamista leikekuvat tänne.

9.1.2021 Vuosi on alkanut ihan hyvin. Kuljen jonkin verran luonnossa joko puhelin tai kamera mukanani. Perustin instagram -profiilin cetalenan_kuvat. Ehkä tämä myös motivoi kuvaamaan lisää. Tein myös syksyllä 2018 keräämästäni aineistosta uuden Ifolor -kirjan vanhalle pohjalle. Sen nimi on nyt ”Arvostan elämäni syksyä”.  Tuntui yhtäkkiä jotenkin niin luonnolliselta avata syksyllä 2018 tekemäni 84 sivuinen syyskirjani tietokoneen työpöydälle uudelleen. Aineistostahan syntyi kaksi vuotta sitten suppea, 36 sivuinen kirja ”Syksyäni en anna pois”. Tätä on mm. kirjastoissa.

Ajatukseni ovat tasaantuneet kahdessa vuodessa. Silti tämä ikääntymisen teema on yhä elänyt, ja korona-aikakin on vaikuttanut. Ilmoitin tämän 84 sivuisen kirjan eilen myös Ifolor -kuvakirjakilpailuun. Toki toivon, että se pääsisi viiden finalistin joukkoon. Tahtoisin pitää esillä tätä ikääntymisen teemaa, myös mahdollisuutta oppia, harrastaa ja iloita vaikka luonnosta ihan iästä riippumatta.

Minulle sopi oikein hyvin se, että Ifolor -kuvakirjakisa on näin uuden vuoden alussa, ja että emme ole Fuerteventurassa. Olen jälleen käynyt lyhyesti mielessäni läpi mitä vielä odotan, mitä tahdon, mitä jaksan, jos Isä näkee hyväksi antaa voimia ja päiviä. Olen myös nukkunut hiukkasen paremmin. Psalmin 45 parissa olen edelleen tunnin pari päivässä, siis Lutherin selitysteoksen muokkaamisesta nykykielelle on kysymys. Vaikka työ on vähän konemaista, huomaan saavani hengellistä ravintoa siinä ohessa.

Tuli hiukan erikoinen olo, kun luin edellisen kirjoitukseni 31.12.2020 aamulta. Katsoin sähköpostista milloin olin saanut Ifolorilta tiedon kuvakirjakilpailusta. Se tapahtui päivällä 31.12.2020. Saman aamun uni vaikutti sen, että ylipäätään kiinnostuin asiasta, tai että edes avasin Ifolor -postini, jonka otsakeessa oli vain toivotus uudelle vuodelle. Ja 8.1.2021 olen jo ilmoittanut neliönmuotoisen, sinisävyisen kirjan tuohon kuvakirjakilpailuun. En todellakaan ole muistanut untani.

31.12.2020 Aamulla heräsin uneen. Katsoin ensin vuoren tai oikeastaan tunturin laelta hyvin avaraa maisemaa aivan ääneti liikkumatta. Sitten olin samalla tavalla aavan meren äärellä. Tähän tuli jostain sanat: Rantojen avaruus. Tiesin, että sanat liittyivät molempiin kuviin.

Tätä ennen olin jossakin unessa keskustellut neliönmuotoisesta sinisävyisestä kirjastani, ehkä runokirjasta tai jostain muusta. Olin kuulemma laittanut sen liian korkealle, piiloon. Minä puolestani vain ihmettelin sitä, olenko todella kirjoittanut tuollaisen kirjan. Nostimme sen pöydälle korkean hyllyn päältä.

Kello oli seitsemän aamulla. Olin nukkunut vuoden parhaimman yön. Muistin ensin tuon tyylikkään unen rantojen avaruudesta. Ja sitä miettiessäni palautui mieleen tuo kirja. En ehkä ole kirjoittanut vielä kaikkia kirjojani.

29.12.2020 Viime sunnuntaina koin poikkeuksellista riemua saarnatekstin ja saarnan aikana.
https://youtu.be/3qgbRlnpXj8
Voi olla, että joku toinen ei koe mitään. Laitan tämän tähän, koska itse palaan vielä tekstiin. Koin, että Jumala riemuitsee luotujensa luovuudesta. Kun syntyy kuva tai runo, niin usein koen yksinäisyyttä ihmisten taholta, mutta yhteyttä Jumalaan tai sellaista yhteyttä luomakuntaan, joka rakentuu elävän Jumalan töiden ihmettelyyn ja ihasteluun. Siinä ei palvota luotua vaan Jumalaa, usein sanoissakin aivan Kristusta. Kun saarnateksti ja saarna tarjosivat minulle sanat Raamatusta kertomaan, miksi ylistän Kristusta katsoessani auringonlaskua, taivasta, pilviä, koen jotain korvaamatonta. En voi sitä välittää minkäänlaisin sanoin tai kuvin. Se on Pyhällä Hengellä täyttymistä, johon liittyy myös ilo siitä, että saa olla yksin Jumalan kanssa. Tähän tulee palvonta mukaan, ja kaipaus. Tässä olen ehkä lähimpänä tämän sisäisen tunteen tuomista kuvaksi ja sanoiksi. 

24.12.2020. Jouluaatto. Mielelläni olen lukenut erilaisia joulutervehdyksiä. Joulua ei olla laitettu kovin erityisellä tavalla esille. Ruuat on hankittu valmiina. Tapanin päivänä näemme läheisimmät. Edelleen jatkan päivittäin psalmin 45 parissa. Tuossa on laatikot edellisiä kirjoja. Kukaan ei niistä välitä. Silti jatkan juuri sen mukaan minkä koen tavallaan saaneeni sydämelleni. Tiedän miten uskollisesti taiteilijat tai väitöskirjaa valmistelevat ovat työnsä ääressä. Tässä on jotain samaa. 2-3 kuukauden päästä saan työni valmiiksi, ja sitten minulla on yksi kirjalaatikko lisää, tosin ei kovin suuri eikä kalliskaan. Sen teen kopioliikkeessä ilman isbn -tunnusta.

21.12.2020 Olen saanut hiukan menemään ilmaiseksi tuota virheellistä kirjaa ”Hoida sanallasi”. Tätä korjattua isbn -koodein ei ole ostettu yhtäkään. Tuntuu, että olen törmännyt täydelliseen ymmärtämättömyyteen ja ajatustavan erilaisuuteen, kun olen tarjonnut kirjaani ilmaiseksi jopa kahteen seurakuntaan, sitä kautta annettavaksi esimerkiksi yksinäiselle vanhukselle. Onneksi on ystäviä, jotka ymmärtävät myös hengellisen kuvakirjan arvon.

17.12.2020 Psalmin 45 muokkaus nykykielelle on täydessä vauhdissa. Se on tehtävä tietokoneelle. Olen jo kirjoittaessani päättänyt alustavasti, että teen pienen määrän kopioliikkeessä liimanidoksena. Taitan sen siten valmiiksi, ettei kopioliikkeessä tarvitse kuin kopioida ja tehdä tuo nidonta. Nyt näyttää siltä, että A5 koossa sivuja tulee ehkä vain 100, ja fonttikin on riittävä. Kirjoittamisen alussa on minusta hyvä huomioida nämä asiat. Kivaa puuhaa, ja opin koko ajan uutta. Huomenna on aikainen kuntosali. Herätyskello soimaan!

15.12.2020. Olen tainnut järjestää itselleni puolipäivätyön. Katso kohta Tukea kirjasuunnitteluun?  Tuon lisäksi aion ottaa paljon talvikuvia ja käydä kuntosalissa ja retkillä.

9.12.2020. Aamu. Paljon ajatuksia. Joskus kirjoitan.

8.12.2020. Haimme postista uudet ja korjatut ”Hoida sanallasi” -kirjat. Yhden vein kirjastoon. Olen postitellut vikaan mennyttä kirjaa, joiden isbn -tunnukset on peitetty. Saan todella paljon iloa, kun kirjat menevät eteenpäin. Kyselin ihan suoraan ihmisiltä, ottavatko vastaan. Joku tahtoi hiukan maksaakin. Mikäpä siinä. Tai voihan kukin laittaa pienen, sopivan summan johonkin hyvään kohteeseen.
Sitten aivan toisenlainen asia myös ilahduttaa. Saamme huomenna parvekekaihtimet. Laitan niistä kuvan jossain vaiheessa. Naapuritalo on kovin lähellä. Parvekkeen päädyt jäivät avoimiksi.  Hyvä tuli!

Yhden pitkän puhelun aikana myös ymmärsin miten yksin hengellisesti moni on, ihan kiusattuna, ahtaalla. Myös kuuluu yhä sitä miten vaikea on löytää uskovien yhteyttä. On jotenkin ahdasta, sisäänpäin lämpiävää.

7.12.2020 Saan hakea postista korjatut kirjani ”Hoida sanallasi”. Ongelmaksi jää, etten pääse edes ilmaiseksi eroon virheellisestä erästä, johon tuli kahteen kertaan sama sivu. Kirja on kaunis ja toimii hyvin, isbn -tunnus on peitettynä. En niitä mielelläni pidä kaapissani. Ja korjattua kirjaa ei ole tilattu ainuttakaan kappaletta. Mikä neuvoksi? Tässä vähän esittelyä: http://cetalenan.fi/2020/11/05/hoida-sanallasi/
Tarjoan todella ilmaiseksi kirjaa ”Hoida sanallasi”, johon tuli vahingossa kahdesti sama sivu. Tilauksiin minulla on nyt puhelin 0449892810

5.12.2020 Kovin hiljaista on. Lueskelen, ulkoilen, kirjoittelen ja käyn kuntosalissa. Yhteyksiä läheisiin on. Tähän taisi vaikuttaa myös se, että itse kirjoitin suuren määrän henkilökohtaisia korttikirjeitä. Joulutervehdykset jätän väliin.

13 kommenttia artikkeliin ”Ajatuksiani, touhujani -pientä jakamista”

  1. Kiitos, näitä rohkaisun sanoja tarvitsen. Myös runosi liittyy hyvin tiiviisti ajatuksenkulkuuni. Samoin 1500 -luku ja Luther Nyt olen ollut lähes liiankin tiiviisti touhuamassa kuvien parissa.

  2. Kirjoitankin tänne. Hyvä kuulla, ja katsellakin, miten kirjaprojektisi on edistynyt. Kaunista taas kaikki. Ja myös Luther-projekti edistyy, sekin on hyvä kuulla, ja saadaan ehkä piakkoin lukea tekstiäsi. Kirjoita jotain aiheesta, mistä kerrot, koskien seurakuntaa. On tärkeää juuri tänä aikana.

    Tässä sitten runo, joka syntyi tässä äskettäin, menossa erääseen lehteen, joka ilmestyy ensi kuussa.

    9.1.2021
    Helmikuussa

    Tänään on päivä
    hetken pidempi
    kuin eilen,
    aurinko lähempänä.

    Joko kohta laulaa talitiainen,
    joko pian pajun silmut aukeavat,

    lammen jää sulaa, ja
    vesi virtaa pienessä koskessa
    – virtaa kuohuen
    ja hypellen kivien yli?

    Vieläkö leskenlehti nostaa
    kasvonsa aurinkoa kohti
    ja metsässä helisee
    muuttolintujen laulu?

    Miten jaksan odottaa,

    Askel on raskas,
    kauan hämärässä kulkeneella,
    arjen taakka hartioilla painaa,
    taas edessä pimeä yö.
    ———-
    Pieni auringonsäde
    pujahtaa hetkeksi
    esiin pilven raosta,
    ja lumikiteet kimaltavat,

    voisinko jo kääntää katsettani
    maasta kohti kevättä?
    ———-
    Herrani Jeesus,
    valaise tietäni armosi säteillä,
    ja heräävät vielä eloon
    oksissa uinuneet silmut,

    sulata sydämeni routa ja jää,
    ja Sinun ilosi minussa
    nousee, virtaa vuolaana,

    laulan ylistystä Sinulle,
    kiitosta kuoleman voittajalle,

    katseeni kohoaisi valoa kohti,
    muistaisin, Sinä kuljet vierelläni,

    ja päivä päivältä
    iankaikkinen kevät
    on lähempänä,

    – ei enää pimeää,
    vain kirkkautta,
    ei kuolemaa,
    vain elämää,
    ei taakkaa hartioilla,
    ei murheen varjoja

    ja askel on kevyt –
    ————-
    Yhä pitenevät päivät,

    kohta laulaa talitiainen,
    pajun silmut aukeavat,

    vielä löydän ensimmäisen
    leskenlehden ojan reunalla,
    vielä saapuvat muuttolinnut.

    Jaksan odottaa, taakka kevenee,
    kiitoslaulu muistuu mieleen.

    Vielä on askel väsynyt
    varjoissa kulkevalla,
    ja vielä pimeät yöt

    – mutta pilvien takana
    taivas ja
    auringonsäteet

    – ja kerran on kevät!

    Liisa

  3. Liisa, laitoin itselleni talteen. Kirjoitit tärkeistä asioista, aidoista tuntemuksista. Tavallaan vastaan kirjoittamalla siitä miten koin poikkeuksellista riemua saarnatekstin ja saarnan aikana (29.12.2020 https://youtu.be/3qgbRlnpXj8). Sinä ehkä ymmärrät? Rohkaistun yhä enemmän liikkumaan näillä omimmilla alueillani, ja iloitsemaan siitä mitä minä olen saanut kerrottavakseni ja jaettavakseni. Ehkä se, että edes yksi ihminen tavoittaa sen mihin minä tai sinä pyrimme, on aivan riittävää. Ja kuitenkin moni sisimmässään näkee sinun tai minun runoissa sekä kauneutta että aitoa uskoa, ja kuvissa aivan samaa. He näkevät jotain, mutta eivät välttämättä osaa puhua siitä. Kiitos muuten kauniista kortista. Ilahduin kovin. Ja tallessa on kaikki edellisten vuosien kortit.

  4. Kiitos ihan hyvistä ajatuksista. Kirjoitat: ”Ehkä vain sellainen, jolla on samantapaista kokemusta, voi ymmärtää, ja arvostaa sitä, mitä teemme? Niin usein tehdään kuin ”malleja” siitä, mitä on olla ns. todellinen kristitty. Emme täytä mittaa, emme jonkun mielestä toteuta Jumalan tahtoa, emme ole ns. Jumalan suunnitelmassa. Mutta me itse tiedämme, että Herra on kanssamme. Hän itse sen jollain tavoin kirkastaa.” En tarkoita vain tätä, osaksi juuri tätä. Minusta olisi hyödyllistä säilyttää yhteyksiä, ja arvostaa tätä kaikkinaista erilaisuutta. Yksinäisyys on toisenlaista, jos sanomme jollakin tavoin toisillemme, että arvostamme sitä mitä toinen on saanut sydämelleen. En ehkä juuri nyt koe tarpeelliseksi paneutua toiselle tärkeään asiaan, tai en pysty asiaa ymmärtämään, tai ajatukseni ja tekemiseni ovat kiinni muussa. Voimme ehkä silti sanoa: ”Ymmärrän, että juuri tuo on tärkeää sinulle, ja varmaan jossakin hetkessä monelle muulle.”

    Jumala tosiaan pitää hyvän huolen ja vahvistaa niitä sydämelle laskettuja asioita ja tehtäviä. Olen itse ottanut sellaisen yleisen linjan, että pyrin kuuntelemaan, säilyttämään yhteyksiä, ja rakentamaan, jos on tulla säröjä. Ja jos yhteys kuitenkin katkeaa, niin pyrin unohtamaan asian, etten sitä turhaan mieti. Ja ihmisillä on paljon kiireitä. Ja itselläni on hurjasti aikaa.

    Nyt menen tyytyväisenä uuteen vuoteen. Juuri tämä yhteyksien rakentuminen on tuonut iloa. Ja koen todella suurta iloa nyt tuon psalmin 45 selityksen parissa. Minä vaan huokailen täällä itsekseni. Ja aina voin huokailla ylöspäin: ”Ihanasti taas sanottu Kristuksesta, kuninkaasta, armosta, sanasta jne.” Ja kuka tämän lukeekin, ymmärtää minun olevan todella onnellinen ja iloinen tämän vuonna 1907 painetun kirjan parissa, jonka alkuperäinen versio on vuodelta 1532. Varmaan vuosi 2021 vaihtuu tämä kirja kädessäni.

  5. Joulu jo vietetty – vaikka oikeastaan se jatkuu edelleen, jos tarkemmin ajattelee. Jeesuksen syntyminen tähän maailmaan on niin ihmeellinen asia, että sitä haluaa tutkistella sydämessään, kuten Maria, koko elämänsä ajan. Siihen liittyy niin paljon ihmisen elämästä. Siinä on Jumalan rakkaus, että Hän lähetti Poikansa maailmaan—. Joulun sanomassa sen kuulemme. Jouluevankeliumista löytyy aina vaan uusia puolia.

    Se ei ole tunne- eikä tunnelmointiasia, vaan myös eräällä tavalla hyvin raakaakin realismia. Juuri sitä, mitä elämämme on. Hän syntyi ihmiseksi. Hän tuli lähelle. Siitä käsin syntyy sitten myös tunteet, ilo ja se kiitollisuus, mitä paimenetkin kokivat tultuaan katsomasta lasta, ”joka makasi seimessä”. He uskoivat enkelin sanat, ja menivät kiireesti Betlehemiin, ja kaikki oli niin kuin heille oli sanottu.
    ————————–
    Kirjoitit: omasta elämästäsi ja kokemuksestasi – ”Jollakin toisella kristityllä voi olla aivan erilainen tämä tuttu ja turvallinen oma polun pätkänsä. Ja näin syntyy jonkin verran ymmärtämättömyyttä ja yksinäisyyttä kristittyjen kesken, ja sitä ettei osata arvostaa sitä minkä tuo toinen on saanut sydämelleen.”

    Niin. Jokaisella uskovalla on ainutlaatuinen polun pätkä, jonka kokee niin, että tässä on nyt kuljettava. Kun sen kokee johdatukseksi ja omakseen, siinä on luottamus ja rauha. Polut, ja vaiheet niissä, voivat jollekulle olla täysin käsittämättömiä. Mutta Herran kanssa kuljemme. Se on pääasia. Emme ole yksin. Pietarilla ja Johanneksellakin oli aivan erilaiset tiet Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen.

    Ehkä vain sellainen, jolla on samantapaista kokemusta, voi ymmärtää, ja arvostaa sitä, mitä teemme? Niin usein tehdään kuin ”malleja” siitä, mitä on olla ns. todellinen kristitty. Emme täytä mittaa, emme jonkun mielestä toteuta Jumalan tahtoa, emme ole ns. Jumalan suunnitelmassa. Mutta me itse tiedämme, että Herra on kanssamme. Hän itse sen jollain tavoin kirkastaa.

    Muualla emme voi olla, kuin siinä, missä olemme. Muunlaisia emme voi olla, mitä olemme. Hän tuntee meidät, ihan varmasti, pohjia myöten. Hän on armollinen. Herra tekee työn, me olemme ”vain” astioita, joita Hän käyttää. Ja Hän vaikuttaa myös tahtomisen ja tekemisen, Hän tosiaan saattaa laittaa mieleemme ihmisen, johon olisi hyvä ottaa yhteyttä, ja siinä toteutuikin Hänen johdatuksensa. Ja se tapahtuu toisinaan kuin yllätyksenä itsellemme.

    Turvallista, luottamuksentäyteistä’ Uuden Vuoden odotusta sinulle, Ceta! Ollaan Isän rakkauden kohteina, nyt ja tulevina päivinä.
    t: Liisa

  6. Tässä sinulle tämän vuoden jouluruno. Jumala on kanssamme Kristuksessa, – Hänen nimensä on Immanuel. Tämä ajatus – totuus – on ollut jo viime jouluna mielessäni, ja se yhä vaan alkaa tuntua ihmeellisemmältä. Hän on lähellämme, meissä, kaikessa mukana.
    ————————————————
    Immanuel

    Hetkeksi Jumalan
    valtakunta koskettaa maata

    yön pimeydessä
    Herran kirkkaus loistaa,
    enkeli kuuluttaa ilosanomaa,

    ja taivaan sotajoukko
    riemuitsee ja ylistää:
    Kunnia Jumalalle korkeudessa!

    Lapsi on syntynyt
    hartioillaan herraus,

    Immanuel – Jumala kanssamme.

    Hän ei unohtanut meitä
    ei jättänyt yksin
    synnin ja kuoleman maailmaan.

    Hän tuli kulkemaan kanssamme
    elämän ja kuoleman läpi
    perille asti

    iankaikkiseen valtakuntaansa

    – Immanuel
    Jumala meidän kanssamme.
    – liisa – jouluna -20

  7. Liisa, hyvä näistä on kirjoittaa itselle ja toisillemme. Taidan nykyisin olla yleensä melko pitkään hereillä ainakin jossain määrin rukoillen. Ja se mitä tältä pohjalta noustuani teen, on ainakin osaksi osunut kohdalleen. Tai saan jonkin asian kohdalla sen tietääkin. Joku yhteydenotoistani esimerkiksi oli kuin kohdallaan, kuin annettu. Mutta muuten on noussut yhä enemmän kysymyksiä, tavattoman paljon laajempia asioita. Se, kun koen, että on hyvä ottaa yhteys johonkuhun ystävään, tai kun koen, että seuraavan kahden kuukauden ajan olen jonkin tietyn kirjan äärellä, on minulle ikään kuin lepoa samalla. Kirja voi siis olla vaikka tällainen vanha kuten psalmin 45 selitys tai oma kuva/sana -kirja. Se on tuttua, ja siihen osaan keskittyä. Se on jollakin tavoin kuin varmaa. Jollakin toisella kristityllä voi olla aivan erilainen tämä tuttu ja turvallinen oma polun pätkänsä. Ja näin syntyy jonkin verran ymmärtämättömyyttä ja yksinäisyyttä kristittyjen kesken, ja sitä ettei osata arvostaa sitä minkä tuo toinen on saanut sydämelleen.

  8. Hei taas. Kirjoitit: – ”Minulla on jatkuvasti tunne siitä, että joskus loppuu aika.” Kyllä minullakin se on mielessä, samaan tapaan, ja samojen asioiden kohdalla, mitä kuvailet. Ja niinhän se on, eräänä päivänä meillä ei ole enää aikaa tässä maailmassa. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vahvemmin sen tiedostaa.

    Siksi on jokainen lahjaksi annettu päivä arvokas. Tuntuu niinkin, että sille pitäisi saada jokin erikoismerkitys. Kuitenkin saamme elää levosta käsin. Jumalan kädessä kaikki on, sekin, mitä teemme. Ja sekin, mikä jää tekemättä. Hän lopulta antaa arvon päivillemme, me itse emme välttämättä näe sitä.

    Häneltä tulee kaikki, jaksaminen, motivaatio, tekemisen ilo -ja ihan tavallinen arki puuhailuineen. Ollaan kiitollisia, että saamme voimia ja intoa siihen, mitä teemme. Ja saadaan samalla kokea, että enempää ei tarvitse tehdä, mitä voimamme ovat.

    Ja välillä ihmettelee sitäkin, että mistä ne voimat tulivat, kun ensin koki itsensä kovin uupuneeksi! Ja Häneltähän ne tulevat, Vapahtajaltanne, jotain piti tehdä, joka oli Isän tahto, ja Hänen viisauttaan.

    Tällaisin ajatuksin nyt joulun aatonaatonaattona, pikku kiireiden keskeltä. Oikeastaan kirjoitin itsellenikin:) Voimaa saan kaikkeen tarvittavaan

    Liisa

  9. Liisa, ymmärrys heijastuu sanoistasi. Minulla on jatkuvasti tunne siitä, että joskus loppuu aika. Se voi tapahtua niin, etten yhtäkkiä hallitsekaan tekniikkaa tai yhteyksiä, tai maallinen elämäni päättyy. Sähkö tai tekniikka voi pettää. Samoin Jeesuksen paluu voi olla lähellä, tai ainakin odotuksen tulisi olla luomassa lohtua ja toivoa. Kaikki tämä on läsnä päivittäin. Kirjoitus- ja julkaisutyö, samoin yhteydenpito kiinnittyy tähän taustaan, ja rukouksen huokaukset sekä oman tien kysely.

  10. Noniin, siellähän runo olikin. En ollut huomannut, kun lueskelin jokin aika sitten muita kirjassa olevia runoja, vähän sieltä täältä. Monet tuttuja, kauniita, aina vaan koskettavia. Jonain päivänä luen taas ne kaikki.

    Kerrot: – Se (runo) on ollut minulle tärkeä. Nyt julkaistuna toivon sillä olevan merkitystä myös joillekin muille kristityille. Samoin kyselen sitä, miksi joudumme niin kovin arastelemaan toisiamme. Miksi kamppailemme hylkäämisen pelon kanssa juuri silloin, kun paljastamme jotain hyvin herkkää.”

    Olen ajatellut samaa ja joutunut kokemaan pettymystä ja kuin ilon särkymistä, kun olen tullut täysin väärinymmärretyksi, tai niinkin, että minua ei olla ymmärretty ollenkaan. Joskus on hyvä ja viisasta olla paljastamatta muille sitä herkkää, jonka tiedämme kuuluvan vain Herran ja oman itsemme henkilökohtaiseen suhteeseen. Myös olen kokenut ja kysellyt, kuten sinä, voisiko kuitenkin olla tehtäväni kertoa/julkaista jotain siitä?

    Uskon, että on ihmisiä, jotka voivat samaistua runosi ajatuksiin, – heitä, jotka eivät uskalla kertoa kokemuksistaan. Niin paljon puhutaan siitä, että emme elä tunteista ja kokemuksista, vaan uskosta ja Jumalan Sanasta, siis – emme näkemisessä, vaan uskossa. Totta se kyllä on, mutta uskon seurauksena saamme joskus lahjaksi myös kokemusta siitä, miten lähellä Jumala on meitä, ja miten Hän rakastaa. Ja tunnemme myös kaipausta, jota kaikki emme osaa pukea sanoiksi. Psalmeista löytyy myös näitä tuntoja.

    Sinä olet miettinyt ja rukoillut asiaa, ja nyt on varmaankin tämän runon julkaisemisen aika. Rukoillaan. Siunausta myös kirjoitustyöhösi!
    Liisa

  11. Liisa, kiitos! Tuo runo on luettavissa toiselta sivustolta pdf-kirjana ”Kunpa valosi löytäisi minut”. Kuva oli siis leikekuva. Se, että pystyin kirjoittamaan tuon artikkelin ”Minun Kuninkaani tulee” oli ison kynnyksen takana. Se sitten yhtenä aamuna tuli kirjoituksena ulos. Tahdoin kirjoittaa myös tavallisemman artikkelin kuin peitoksi, suojakseni, julkisen sivuni kanneksi. Näin minun on helpompi työskennellä aiheen parissa.

    Teema Kuninkaasta jatkuu nyt psalmin 45 kautta. Minulla on siis Lutherin opetusta aiheesta. Nyt oikeastaan kaipaan rukoustukea ja juuri tätä rohkaisua mitä nyt sain kauttasi. Olen vetäytynyt tavallaan työhön. Sanon ”tavallaan”, koska meillä ihmisillä on niin monia työn määritelmiä. Minulla menee ehkä joitain viikkoja tähän riippuen ihan kuinka monta tuntia päivässä olen tietokoneellani.

  12. Laitan tänne nyt kommenttini kirjoituksesta Minun Kuninkaani tulee. Runo on kaunis, se on todella koskettava. Muuta en osaa sanoa, eikä ole tarpeenkaan. Se puhukoon puolestaan, samoin siihen liittyvä tekstisi.

    Mutta pyytäisin, että laittaisit runon esille isommalla fontilla, sen voisi helpommin lukea. En saanut sitä suuremmaksi? Tosin sain luettua, mutta jatkoa ajatellen.

    Hyvää ja siunattua adventinaikaa sinulle!
    Liisa

Kommentointi on suljettu.